Valtuus­ton keskus­telu: Työmark­ki­noilla kiehuu ja kuplii

Teol­li­suus­lii­ton kevät­val­tuusto kokoon­tui 30.–31.5.2022 Helsin­gissä. Viimei­sin työmark­ki­na­kier­ros nousi esiin useissa puheen­vuo­roissa valtuus­ton yleiskeskustelussa.

– Mennyt talvi ja kevät ovat näyt­tä­neet, että työmark­ki­na­ken­tällä kiehuu ja kuplii, totesi valtuus­ton jäsen Markus Haataja teknologiasektorilta.

Neuvot­te­lu­kier­rok­sen ylei­seksi linjaksi muodos­tui kahden prosen­tin palkan­ko­ro­tuk­set vuodelle 2022. Nykyi­sin inflaa­tio on viiden prosen­tin tasolla.

– Työpai­koilla on kiivaasti seurattu inflaa­tio­pro­sent­tia. Toivot­ta­vasti meidän palk­ka­neu­vot­te­li­jamme tunnis­ta­vat paineen, joka tulee kentältä, Haataja sanoi.

Muun muassa tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa ja kemian­teol­li­suu­dessa sopi­muk­set ovat mallia 1+1, eli vuoden 2023 palkan­ko­ro­tuk­sista neuvo­tel­laan jo syksyllä 2022.

– Koro­tus­taso oli hyvin surkea. Tässä on se hyvä, että sopi­mus oli 12 kuukautta, totesi valtuus­ton jäsen Ari Kunttu teknologiasektorilta.

Keskus­te­lussa myös muis­tu­tet­tiin, että neuvot­te­lu­kier­rok­sella oli kyse myös koko työeh­to­so­pi­mus­jär­jes­tel­män jatkosta, eikä palkan­ko­ro­tus­pro­sentti ole ainoa arviointiperuste.

Syksyn neuvot­te­luista enna­koi­tiin kaik­ki­aan haas­ta­via, ja tais­te­lu­tah­toa tuotiin esiin.

– Peppua on lyötävä penk­kiin, kun asiat niin vaati­vat, valtuus­ton jäsen Ilpo Haaja tekno­lo­gia­sek­to­rilta sanoi.

MAKSUT TAKAISIN TYÖNANTAJALLE

Palkan­ko­ro­tuk­set eivät ole ainoa keino palkan­saa­jien osto­voi­man tuke­mi­sessa. Yksi keino on purkaa Juha Sipi­län halli­tuk­sen läpi ajaman kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sen viimei­set­kin vaikutukset.

– Yhdis­tel­mä­rat­kai­sua tässä varmasti tarvi­taan. Suuret koro­tuk­set eivät vält­tä­mättä mene läpi kerralla, valtuus­ton jäsen Anna Anders­son kemian sekto­rilta sanoi.

Kiky siirsi kaksi prosent­tia sosi­aa­li­va­kuu­tus­mak­suja työn­te­ki­jöi­den makset­ta­vaksi. Valtuusto teki kannan­o­ton, jonka mukaan kysei­set maksut on palau­tet­tava työnan­ta­jien maksettavaksi.

Valtuus­ton jäsen Jouni Lämpsä tekno­lo­gia­sek­to­rilta katsoi, että sosi­aa­li­va­kuu­tus­mak­su­jen siirto työn­te­ki­jöille tarkoitti, että työnan­ta­ja­vas­tuuta siir­ret­tiin työn­te­ki­jöi­den reppuun.

– Esitän työnan­ta­ja­vas­tuun palaut­ta­mista niille, joille se kuuluu, Lämpsä sanoi.

Valtuus­ton jäsen Kai Hyryn­kan­gas puutuo­te­sek­to­rilta muis­tutti, että puuse­pän­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­muk­sessa kikyn vaiku­tuk­set vielä näkyvät.

– Kaikilla sopi­mus­aloilla pitäisi päästä eroon kiky-tunneista, Hyryn­kan­gas sanoi.

TYÖMARKKINOILLA MONTA MUUTTUJAA

Kunta-alalla kesken olevat työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lut voivat tuoda oman muut­tu­jansa syksyn palk­ka­neu­vot­te­lui­hin. Työrii­taan asetettu sovit­te­lu­lau­ta­kunta on esit­tä­nyt kunta-alalle viisi­vuo­tista palk­kaoh­jel­maa, jossa tulisi lisä­ko­ro­tus ylei­sen linjan päälle.

Valtuus­ton puheen­vuo­roissa koros­tet­tiin, että hoita­jat ovat palkan­ko­ro­tuk­sen ansain­neet, mutta auto­maat­ti­nen koro­tus ylei­sen linjan päälle epäi­lytti. Teol­li­suus­liitto on usein ollut neuvot­te­lu­kier­rok­sen avaaja ja ylei­sen linjan määrittelijä.

– Kuka haluaa avaa­jaksi, jos toinen saa auto­maat­ti­sesti jotain vielä päälle, valtuus­ton jäsen Petri Parta­nen tekno­lo­gia­sek­to­rilta kysyi.

Monissa puheen­vuo­roissa halut­tiin, ettei kunta-alan työriita menisi työn­te­ki­jä­liit­to­jen väli­seksi nokitteluksi.

– Toivon, ettei SAK:laiseen perhee­seen synny säröjä, valtuus­ton jäsen Tapio Ruos­te­toja tekno­lo­gia­sek­to­rilta sanoi.

Puheen­vuo­roissa myös koros­tet­tiin, että mata­la­palk­ka­ky­sy­mys koskee myös teol­li­suus­liit­to­lai­sia töitä. Alle kymme­nen euron mini­mi­tun­ti­pal­kat ovat todel­li­suutta useilla aloilla.

– Toivoi­sin, että käytäi­siin keskus­te­lua liiton omista mata­la­palkka-aloista, halli­tuk­sen jäsen Anu Lammi kemian sekto­rilta sanoi.

SENTTIKOROTUKSILLE KANNATUSTA

Puheen­vuo­roissa esitet­tiin yhdeksi mata­la­palkka-alojen avuksi palkan­ko­ro­tus­ten jako­ta­van muuttamista.

– Pien­palk­ka­puo­lelle pitäisi saada sent­ti­ko­ro­tus ja kiky-rippeet hävi­tet­tyä, valtuus­ton jäsen Sami Tuomi­nen tekno­lo­gia­sek­to­rilta sanoi.

Euro­mää­räi­set palkan­ko­ro­tuk­set anta­vat kaikille saman koro­tus­sum­man, mikä pienen­tää tuloe­roja. Prosent­ti­ko­ro­tuk­set puoles­taan anta­vat sitä suurem­man koro­tuk­sen, mitä suurem­pia tulot ovat.

Valtuusto keskus­teli myös yritys­koh­tai­sesti jaet­ta­vista palkan­ko­ro­tuse­ristä ja niiden vaiku­tuk­sesta palkkatasa-arvoon.

Valtuus­ton jäsen Hanna Bori­sov kemian sekto­rilta kertoi koke­muk­sista, joiden mukaan yritys­koh­tai­nen erä näyt­tää jakau­tu­van pienelle osalle henkilöstöä.

– Pitäi­sikö pohtia, miten paljon anne­taan löysää ja valtaa työnan­ta­ja­puo­lelle, Bori­sov kysyi.

– Hyvän henki­lön lisä tuntuu mene­vän aina samoille, ja palk­kae­rot kasva­vat, Sami Tuomi­nen sanoi.

Palk­ko­jen avoi­muus toisi epäkoh­dat esiin ja mahdol­lis­taa ongel­mien korjaamisen.

– Pyydän jokaista miet­ti­mään, onko avoi­muus toteu­tu­nut omalla työpai­kalla ja miten sitä voisi edis­tää, Anu Lammi sanoi.