Valtuuston keskustelu: Työmarkkinoilla kiehuu ja kuplii

Teol­lisu­us­li­iton kevät­val­tu­us­to kokoon­tui 30.–31.5.2022 Helsingis­sä. Viimeisin työ­markki­nakier­ros nousi esi­in useis­sa puheen­vuorois­sa val­tu­us­ton yleiskeskustelus­sa.

– Men­nyt talvi ja kevät ovat näyt­täneet, että työ­markki­naken­täl­lä kiehuu ja kuplii, tote­si val­tu­us­ton jäsen Markus Haata­ja teknolo­giasek­to­ril­ta.

Neu­vot­telukier­roksen yleisek­si lin­jak­si muo­dos­tui kah­den pros­entin palkanko­ro­tuk­set vuodelle 2022. Nyky­isin inflaa­tio on viiden pros­entin tasol­la.

– Työ­paikoil­la on kiivaasti seu­rat­tu inflaa­tio­pros­ent­tia. Toiv­ot­tavasti mei­dän palkka­neu­vot­teli­jamme tun­nista­vat paineen, joka tulee ken­tältä, Haata­ja sanoi.

Muun muas­sa teknolo­gia­te­ol­lisu­udessa ja kemi­ante­ol­lisu­udessa sopimuk­set ovat mallia 1+1, eli vuo­den 2023 palkanko­ro­tuk­sista neu­votel­laan jo syksyl­lä 2022.

– Koro­tus­ta­so oli hyvin surkea. Tässä on se hyvä, että sopimus oli 12 kuukaut­ta, tote­si val­tu­us­ton jäsen Ari Kunt­tu teknolo­giasek­to­ril­ta.

Keskustelus­sa myös muis­tutet­ti­in, että neu­vot­telukier­roksel­la oli kyse myös koko työe­htosopimusjär­jestelmän jatkos­ta, eikä palkanko­ro­tus­pros­ent­ti ole ain­oa arvioin­tipe­ruste.

Syksyn neu­vot­teluista ennakoiti­in kaikki­aan haas­tavia, ja tais­te­lu­tah­toa tuoti­in esi­in.

– Pep­pua on lyötävä penkki­in, kun asi­at niin vaa­ti­vat, val­tu­us­ton jäsen Ilpo Haa­ja teknolo­giasek­to­ril­ta sanoi.

MAKSUT TAKAISIN TYÖNANTAJALLE

Palkanko­ro­tuk­set eivät ole ain­oa keino palka­nsaa­jien ostovoiman tukemises­sa. Yksi keino on purkaa Juha Sip­ilän hal­li­tuk­sen läpi aja­man kil­pailukykysopimuk­sen viimeisetkin vaiku­tuk­set.

– Yhdis­telmäratkaisua tässä var­masti tarvi­taan. Suuret koro­tuk­set eivät vält­tämät­tä mene läpi ker­ral­la, val­tu­us­ton jäsen Anna Ander­s­son kemi­an sek­to­ril­ta sanoi.

Kiky siir­si kak­si pros­ent­tia sosi­aali­vaku­u­tus­mak­su­ja työn­tek­i­jöi­den mak­set­tavak­si. Val­tu­us­to teki kan­nan­oton, jon­ka mukaan kyseiset mak­sut on palautet­ta­va työ­nan­ta­jien mak­set­tavak­si.

Val­tu­us­ton jäsen Jouni Lämp­sä teknolo­giasek­to­ril­ta kat­soi, että sosi­aali­vaku­u­tus­mak­su­jen siir­to työn­tek­i­jöille tarkoit­ti, että työ­nan­ta­javas­tu­u­ta siir­ret­ti­in työn­tek­i­jöi­den rep­pu­un.

– Esitän työ­nan­ta­javas­tu­un palaut­tamista niille, joille se kuu­luu, Lämp­sä sanoi.

Val­tu­us­ton jäsen Kai Hyrynkan­gas puu­tuote­sek­to­ril­ta muis­tut­ti, että puusepän­te­ol­lisu­u­den työe­htosopimuk­ses­sa kikyn vaiku­tuk­set vielä näkyvät.

– Kaikil­la sopimusa­loil­la pitäisi päästä eroon kiky-tun­neista, Hyrynkan­gas sanoi.

TYÖMARKKINOILLA MONTA MUUTTUJAA

Kun­ta-alal­la kesken ole­vat työe­htosopimus­neu­vot­te­lut voivat tuo­da oman muut­tu­jansa syksyn palkka­neu­vot­telui­hin. Työri­itaan asetet­tu sovit­telu­lau­takun­ta on esit­tänyt kun­ta-alalle viisivuo­tista palkkao­hjel­maa, jos­sa tulisi lisäko­ro­tus yleisen lin­jan päälle.

Val­tu­us­ton puheen­vuorois­sa korostet­ti­in, että hoita­jat ovat palkanko­ro­tuk­sen ansain­neet, mut­ta automaat­ti­nen koro­tus yleisen lin­jan päälle epäi­lyt­ti. Teol­lisu­us­li­it­to on usein ollut neu­vot­telukier­roksen avaa­ja ja yleisen lin­jan määrit­telijä.

– Kuka halu­aa avaa­jak­si, jos toinen saa automaat­tis­es­ti jotain vielä päälle, val­tu­us­ton jäsen Petri Par­ta­nen teknolo­giasek­to­ril­ta kysyi.

Monis­sa puheen­vuorois­sa halut­ti­in, ettei kun­ta-alan työri­ita menisi työn­tek­i­jäli­it­to­jen välisek­si nokit­teluk­si.

– Toivon, ettei SAK:laiseen per­heeseen syn­ny säröjä, val­tu­us­ton jäsen Tapio Ruoste­to­ja teknolo­giasek­to­ril­ta sanoi.

Puheen­vuorois­sa myös korostet­ti­in, että mata­la­palkkakysymys kos­kee myös teol­lisu­us­li­it­to­laisia töitä. Alle kymme­nen euron minim­i­tun­tipalkat ovat todel­lisu­ut­ta useil­la aloil­la.

– Toivoisin, että käytäisi­in keskustelua liiton omista mata­la­palk­ka-aloista, hal­li­tuk­sen jäsen Anu Lam­mi kemi­an sek­to­ril­ta sanoi.

SENTTIKOROTUKSILLE KANNATUSTA

Puheen­vuorois­sa esitet­ti­in yhdek­si mata­la­palk­ka-alo­jen avuk­si palkanko­ro­tusten jako­ta­van muut­tamista.

– Pien­palkka­puolelle pitäisi saa­da sent­tiko­ro­tus ja kiky-rippeet hävitet­tyä, val­tu­us­ton jäsen Sami Tuomi­nen teknolo­giasek­to­ril­ta sanoi.

Euromääräiset palkanko­ro­tuk­set anta­vat kaikille saman koro­tus­sum­man, mikä pienen­tää tulo­ero­ja. Pros­ent­tiko­ro­tuk­set puolestaan anta­vat sitä suurem­man koro­tuk­sen, mitä suurem­pia tulot ovat.

Val­tu­us­to keskusteli myös yri­tysko­htais­es­ti jaet­tavista palkanko­ro­tuseristä ja niiden vaiku­tuk­ses­ta palkkatasa-arvoon.

Val­tu­us­ton jäsen Han­na Borisov kemi­an sek­to­ril­ta ker­toi koke­muk­sista, joiden mukaan yri­tysko­htainen erä näyt­tää jakau­tu­van pienelle osalle henkilöstöä.

– Pitäisikö pohtia, miten paljon annetaan löysää ja val­taa työ­nan­ta­japuolelle, Borisov kysyi.

– Hyvän henkilön lisä tun­tuu menevän aina samoille, ja palkkaerot kas­va­vat, Sami Tuomi­nen sanoi.

Palkko­jen avoimuus toisi epäko­h­dat esi­in ja mah­dol­lis­taa ongelmien kor­jaamisen.

– Pyy­dän jokaista miet­timään, onko avoimuus toteu­tunut oma­l­la työ­paikalla ja miten sitä voisi edis­tää, Anu Lam­mi sanoi.