Neuvot­te­lu­kierros poiki uuden sopimusalan

TEKSTI PETTERI RAITO

Teolli­suus­liiton neuvot­te­lemat uudet valta­kun­nal­liset yleis­si­tovat työeh­to­so­pi­mukset ovat valmiina. Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa Teolli­suus­liiton ja Ammat­ti­liitto Pron yhdessä työnte­ki­jöille ja toimi­hen­ki­löille neuvot­te­le­mien yritys­koh­taisten työeh­to­so­pi­musten piirissä on jo yli 90 prosenttia jäsenis­töstä ja yli 80 prosenttia sopimusalan työntekijöistä.

Vallit­sevaa tilan­netta voidaan pitää neuvot­te­lu­kier­roksen lähtö­koh­tiin nähden onnis­tu­neena. Viime syksynä yhtenä mahdol­li­suu­tena siintänyt työeh­to­so­pi­mus­toi­minnan laaja sirpa­loi­tu­minen ei toteu­tunut. Tekno­lo­gia­teol­li­suu­teenkin saatiin työnan­ta­jien uuden järjes­täy­ty­misen myötä neuvo­teltua valta­kun­nal­linen yleis­si­tova työeh­to­so­pimus. Näin tapahtui siitä huoli­matta, että tekno­lo­gia­teol­li­suuden työnan­ta­jien uudel­leen organi­soi­tu­mista voidaan luonnehtia viipyillen toteu­tu­neeksi proses­siksi. Tässä asetel­massa Teolli­suus­liiton kärsi­väl­linen, neuvo­tellen tulok­siin tähdännyt toiminta­tapa vaikutti siihen, että työmark­kinat pysyivät rauhallisina.

Yritys­koh­tainen työeh­doista neuvot­te­le­minen ja sopiminen on ainakin tällä haavaa rajau­tunut mekaa­ni­seen metsä­teol­li­suu­teen, mutta kehitys ei ole siellä­kään edennyt vain yhteen suuntaan. Yhtenä seurauk­sena oli kokonaan uusi hirsi­ta­lo­teol­li­suuden sopimusala ja sitä koskeva valta­kun­nal­linen työeh­to­so­pimus, joka Teolli­suus­liiton arvion mukaan täyttää yleis­si­to­vuuden kriteerit.

Vallit­sevaa tilan­netta voidaan pitää neuvot­te­lu­kier­roksen lähtö­koh­tiin nähden onnistuneena.

Hirsi­ta­lo­teol­li­suu­dessa toteu­tunut sopimus osoittaa, että valta­kun­nal­lisen sopimisen arvo nähdään paitsi työnte­ki­jöiden myös työnan­ta­jien ja yritysten puolella. Tämän taustalla huomio­nar­voista on se, että Teolli­suus­liiton sopimus­kump­pa­neista suurin osa päätyi jatka­maan sopimus­toi­mintaa aikai­sem­malta pohjalta valta­kun­nal­li­sesti ja yleis­si­to­vasti. Näin menetel­tiin myös mekaa­nista metsä­teol­li­suutta tuotan­no­na­lana lähellä olevassa puusepänteollisuudessa.

Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa on edelleen noin sata yritys­koh­taista työeh­to­so­pi­musta neuvot­te­le­matta. Jo saavu­te­tuilla sopimuk­silla on kokonai­suuden raken­tu­mi­sessa tärkeä osa samoin kuin sillä, että liiton jäsen­määrä on mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa lisään­tynyt pitkästi yli tuhan­nella vuoden 2021 alusta lukien. Toisaalta kysymyk­sessä on ensim­mäinen kerta, jolloin tällaista yritys­koh­taista neuvot­te­lu­ko­ko­nai­suutta ollaan viemässä eteen­päin. Siihen sisältyy myös kapeik­konsa ja mahdol­liset yllätyk­sel­liset hetkensä.

On mielen­kiin­toista seurata, minkä­laisia johto­pää­töksiä eri osapuolet neuvot­te­lu­kier­rok­sesta vetävät. Vieläkö yritys­koh­tai­suus houkut­telee, vai aletaanko mekaa­nisen metsä­teol­li­suu­denkin yrityk­sissä jo miettiä laajempia sopimis­ko­ko­nai­suuksia. Esimer­kiksi siksi, että sopimus­neu­vot­te­lujen käyminen edellyttää yrityk­siltä tuotan­nol­lisen toiminnan ulkopuo­lista erityistä osaamista ja on resurs­seja sitova ponnistus.

Vastauksia tulevaan kehityk­seen aletaan saada jo ensi syksynä, jolloin toisen vuoden palkan­ko­ro­tuk­sista neuvot­te­le­minen käynnistyy osassa nyt voimassa olevista työehtosopimuksista.

Petteri Raito

Kirjoit­taja on Tekijä-lehden päätoimittaja.