Työehtosopimuksia syntyy, haasteita riittää

– Kaikki asiat huomioon ottaen neuvottelukierros on edennyt kohtuullisen hyvin, toteaa sektorijohtaja Jyrki Alapartanen Teollisuusliitosta.

Mekaanisen metsäteollisuuden sopimusalalla siirryttiin yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin Metsäteollisuus ry:n lopetettua työehtosopimustoiminnan.

Vuodenvaihteessa päättyneen valtakunnallisen työehtosopimuksen piirissä työskenteli yli 7 000 teollisuusliiton jäsentä. Sopimuksen kattavuus oli kaikkiaan vajaa 10 000 työntekijää.

Tällä hetkellä noin 5 000 jäsentä on yrityskohtaisen sopimuksen piirissä, ja noin 2 000 jäsentä työskentelee yrityksissä, jossa ei vielä ole solmittu työehtosopimusta.

Lisäksi noin tuhat jäsentä työskentelee yrityksissä, jotka siirtyvät mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksesta noudattamaan metsäkonealan, puusepänteollisuuden tai hirsirakennusteollisuuden työehtosopimusta.

– Tavoitteena on turvata työehtosopimustasoiset työehdot yrityksen koosta riippumatta, Alapartanen kertoo.

Tavoitteena on turvata työehtosopimustasoiset työehdot yrityksen koosta riippumatta.

Uusia yrityskohtaisia sopimuksia syntyy viikoittain. Kaikkiaan tavoitteena on neuvotella työehdot lähes 200 yritykseen.

– Kevään aikana tullaan lähestymään yrityksiä ja pyritään sopimaan muodostuneen linjan mukaiset työehdot jokaiseen yritykseen, Alapartanen sanoo.

JÄRJESTÖLLISILLE TOIMILLE TARVETTA

Neuvottelukierroksen edetessä siirrytään neuvottelemaan yhä pienempien yritysten kanssa. Kaikissa ei ole vahvaa osaamista tai halua neuvotteluihin.

– Järjestöllisiä ja edunvalvonnallisia toimia tullaan tarvitsemaan, jotta jäsenemme ovat työehtosopimustasoisten työehtojen piirissä, Alapartanen arvioi.

Tähän mennessä lakonuhkaa on tarvittu neljän mekaanisen metsäteollisuuden yrityksen kanssa.

– Nuo työnantajat eivät olleet valmiita noudattamaan työehtosopimuksen jälkivaikutusta, Alapartanen kertoo.

Jälkivaikutuksella tarkoitetaan vanhan työehtosopimuksen työehtojen sitovuutta vanhan ja uuden työehtosopimuksen välillä.

Kolmen lakonuhan alaisen yrityksen kanssa päästiin sopimukseen valtakunnansovittelijan toimiston johdolla.

Jokaisen jäsenen kannattaa tehdä järjestäytymistyötä.

Pohjoispohjalainen Siklaelementit Oy ei ole tunnustanut Teollisuusliittoa neuvottelukumppaniksi. Yrityksessä järjestettiin tammikuussa kolmen viikon lakko, mutta neuvotteluihin ei vielä ole päästy.

– Teollisuusliitto miettii toimia, joilla saadaan yritys solmimaan yrityskohtainen työehtosopimus. Siihen varmasti palataan kevään aikana, Alapartanen kertoo.

Yrityskohtaisten työehtosopimusten solmiminen on sitä vakaammalla pohjalla, mitä korkeampi on työpaikan järjestäytymisaste.

– Jokaisen jäsenen kannattaa tehdä järjestäytymistyötä, Alapartanen sanoo.

Työkaverin pyytäminen Teollisuusliiton jäseneksi ja pääluottamusmiehen valitseminen työpaikalle ovat arjen työtä, jolla puolustetaan omia työehtoja.

UUSI SOPIMUSALA SYNTYMÄSSÄ

Alapartasen johtamalla sektorilla neuvotellaan yrityskohtaisesti mekaanisen metsäteollisuuden lisäksi bioteollisuudessa.

Puusepänteollisuuden helmikuun lopussa päättyvälle yleissitovalle sopimukselle neuvotellaan jatkoa perinteiseen tapaan.

– Tavoitteena on sopimuskauden loppuun mennessä uudistaa puusepänteollisuuden työehtosopimus, Alapartanen kertoo.

Myös uusi sopimusala on syntymässä, sillä hirsirakennusteollisuuteen neuvotellaan valtakunnallista työehtosopimusta, joka on näillä näkymin yleissitova. Alan yritykset ovat aiemmin noudattaneet mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta.

HAASTAVA NEUVOTTELUKIERROS

Sektorijohtaja Toni Laiho Teollisuusliitosta kertoo, että neuvottelukierros on ollut haastava. Työnantajapuolen tavoitteet ovat olleet hankalasti hyväksyttäviä ja palkankorotusten tasosta on ollut paljonkin erimielisyyttä.

Kemianteollisuus ry:n, Muoviteollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n hallinnot hyväksyivät tammikuun loppupuolella neuvottelutuloksen uusista työehtosopimuksista kemian perusteollisuuden, öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuuden sekä muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sopimusaloille.

Sopimukset korottavat palkkoja kaksi prosenttia vuonna 2022. Sopimusten kausi on kaksi vuotta, joista jälkimmäinen on optiovuosi. Jos toisen vuoden palkankorotuksista ei päästä sopuun, päättyy sopimus vuoden 2022 lopussa. Sopimusten piirissä on noin 13 000 työntekijää.

– Meidän arviomme mukaan korotus on niukin naukin riittävä. Työnantajapuolen mukaan se on aivan liian korkea, Laiho kertoo.

ENNUSTAMINEN VAIKEAA

Kemianteollisuuden työehtosopimukset ovat kestoltaan vastaavia kuin aiemmin teknologiateollisuuteen solmittu sopimus. Sopimusten kesto kertoo Laihon mukaan siitä, että tulevien vuosien näkymät ovat hämärän peitossa.

– Tulevaisuuden ennustaminen on poikkeuksellisen vaikeaa. Tämä käsitys jaetaan työnantajan kanssa, Laiho sanoo.

Kemianteollisuuden sopimuksissa lisättiin mahdollisuutta reagoida muuttuviin tilanteisiin.

– Hallitusti on lisätty paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Jos yrityksessä joudutaan katastrofin partaalle, niin on mahdollista reagoida, Laiho kertoo.

Tulevaisuuden ennustaminen on poikkeuksellisen vaikeaa. Tämä käsitys jaetaan työnantajan kanssa.

Joustomahdollisuudet tukevat työpaikkojen säilymistä Suomessa.

– Samalla toivotaan, että kasvua olisi ja yritysten tilanne paranisi, niin ei tarvitsisi tällaisia miettiä, Laiho toteaa.

NEUVOTELTAVAA RIITTÄÄ

Laihon johtamalla sektorilla on kaikkiaan 19 työehtosopimusta. Helmikuun alkupuolella uudet työehtosopimukset oli hyväksytty muun muassa autoalan kauppaan ja korjaamotoimintaan, lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusalalle, kumiteollisuuteen, tekstiilihuoltoalalle sekä tekstiili- ja muotialalle.

Helmikuun alussa reilu puolet sopimuksista oli vielä neuvoteltavana. Useita sopimuksia päättyy helmikuun lopussa.

– Joka päivä käydään useampia neuvotteluja. Ollaan aikataulussa, mutta töitä riittää vielä, Laiho kertoo.

Jäsenille hän lähettää terveisinä, että loppujen sopimusten valmistumista voi odottaa luottavaisin mielin.

Metsäteollisuus ry:n irtautuminen alakohtaisista työehtosopimuksista ja teknologiateollisuuteen perustettu uusi työnantajayhdistys ovat vaikuttaneet myös muissa neuvottelupöydissä.

– On ollut eräänlainen näytön paikka, että perinteisen työmarkkinatavan ja työehtosopimusneuvotteluiden kautta voidaan saavuttaa ratkaisuja, jotka tyydyttävät molempia osapuolia, Laiho kertoo.

Sopimusalojen neuvottelujen etenemistä voit seurata verkkosivulta www.teollisuusliitto.fi/tes-neuvottelut, jossa on linkit kunkin sopimusalan omalla sivulle. Yleissitovien työehtosopimusten sisällöstä tiedotetaan verkkosivuilla, ja yrityskohtaisten sopimusten sisällöstä voi kysyä työpaikan pääluottamusmieheltä.