Sumu peit­tää elekt­ro­nii­kan raaka-ainevirrat

Kahden euron koli­kon kokoi­sen piiri­le­vyn pinnalla ristei­lee luke­mat­to­mia hiuk­sen­hie­noja viivoja mustien neliöi­den välillä. Mustat neliöt ovat mikro­pii­rejä. Piiri­le­vyllä on myös pikku­rui­sia vastuk­sia, konden­saat­to­reita ja muita kompo­nent­teja. Näitä osia on piiri­le­vyn molem­min puolin yhteensä pitkälti toista sataa. Piiri­le­vyn kompo­nen­tit muodos­ta­vat sukel­lus­tie­to­ko­neen älyn.

KOMPONENTIT TUTUILTA TOIMITTAJILTA

Kokoon­pa­no­työn­te­kijä Dmitry Konev kasaa piiri­le­vystä ja kymme­nistä muista osista ranne­kel­loa muis­tut­ta­van sukel­lus­tie­to­ko­neen Suun­non tuotan­to­lai­tok­sella Vantaan Tammis­tossa. Työ on äärim­mäistä tark­kuutta vaati­vaa, sillä pienim­mät kultaa kimmel­tä­vät ruuvit ja hiuk­sen­hie­not tiivis­teet ovat lähes mikros­koop­pi­sen pieniä.

Kone­vin työ rytmit­tyy useaan vaihee­seen, jossa asen­ne­taan näppäi­met, näyttö ja piiri­levy. Viimei­sessä vaiheessa hän sulkee lait­teen ja tarkas­taa, että se on ulkoi­sesti moit­tee­ton. Tämän jälkeen sukel­lus­tie­to­kone siir­re­tään vedessä tehtä­vään koesu­kel­lus­vai­hee­seen. Testillä varmis­te­taan, että tieto­kone kestää 100 metrin syvyy­den aiheut­ta­man paineen.

– Hankimme monia kompo­nent­teja useam­malta toimit­ta­jalta, joiden kanssa meillä on toimi­tus­so­pi­muk­set. Pisim­mil­lään olemme tehneet yhteis­työtä samo­jen toimit­ta­jien kanssa parin vuosi­kym­me­nen ajan, Suun­non toimi­tus­ket­jun hallin­nasta vastaava johtaja Matti Juntura kertoo.

KOMPASSIOSAAMISTA KUUDELLA VUOSIKYMMENELLÄ

Useita eri aloja kohdan­nut kompo­nent­ti­pula koskee myös Suun­toa. Siksi tehtaan urhei­lu­kel­loja valmis­tava linja on vierai­lu­päi­vänä väliai­kai­sesti kiinni.

– Ensi viikolla töitä tehdään taas täydellä teholla, tehtaan­joh­taja Teemu Suomi­nen sanoo.

Perin­tei­siä kompas­seja valmis­tuu sen sijaan hyvällä sykkeellä. Jopa enem­män kuin aikoi­hin, sillä luon­to­lii­kunta on varsin­kin Pohjois-Ameri­kassa nosta­nut kompas­sien kysyn­tää. Kompo­nent­ti­pula ei niitä koske, sillä kompas­sien kompo­nen­tit valmis­te­taan pääosin Suomessa.

Tuotan­to­työn­te­kijä Pekka Heimo­nen tekee metal­li­run­koi­seen tark­kuusin­stru­ment­tiin kompas­si­ruusua, eli kompas­sin taulua, jossa on sen asteikko. Hänellä on koke­musta kompas­sien teki­jänä jo vuodesta 1975.

Työn eri vaihei­siin on kehi­tetty erikois­lait­teita, joilla pääs­tään kompas­sin kehällä puolen asteen tark­kuu­teen. Tutkimme pienen ruusun pintaa suuren­ta­van lait­teen läpi.

– Tässä katsomme, onko ruusussa viiva­kat­koja. Tark­kana pitää olla, Heimo­nen sanoo.

Kompas­si­ruusuja valmis­tuu Heimo­sen käsistä noin kuusi­kym­mentä päivässä aina siihen vaihee­seen, kun ne asen­ne­taan neste­täyt­tei­seen kapseliin.

RAAKA-AINEIDEN ALKUPERÄÄ ON VAIKEA SELVITTÄÄ

Koti­mai­sissa kompas­sin osissa Suunto tuntee tarkoin alihank­ki­jansa ja mistä ne hank­ki­vat raaka-aineensa. Mutta miten on asian­laita lait­teissa, joiden kompo­nen­tit ja raken­neo­sat tule­vat ympäri maailmaa?

– Kun valit­semme uuden toimit­ta­jan, pitää sen täyt­tää laatu­vaa­ti­muk­semme. Audi­toimme, eli teemme tarkas­tuk­sen toimit­ta­jan tehtaalla, että vaati­muk­set on täytetty. Pyrimme pitkä­jän­tei­seen yhteis­työ­hön tunnet­tu­jen toimit­ta­jien kanssa, Suun­non stra­te­gi­sista hankin­noista vastaava johtaja Harri Mölsä sanoo.

Suun­non vaati­muk­set eivät tois­tai­seksi ulotu alihank­ki­joi­den hankin­ta­ka­na­viin. Syste­maat­tista kont­rol­lia ei ole, koska alihank­ki­joilla ei ole vält­tä­mättä tietoa siitä, mistä kaivok­sista heidän kompo­nent­tiensa raaka-aineet tulevat.

– Maail­massa on erit­täin vähän täysin läpi­nä­ky­viä toimi­tus­ket­juja metal­leille. Reilun kaupan metal­leja on vain kulta, Suun­non vastuul­li­suus­joh­taja Heidi Heik­ki­nen sanoo.

UUSIA KEINOJA SELVITTÄÄ RAAKA-AINELÄHTEET

Viime aikoina on aloi­tettu vastuul­li­sen kaivos­toi­min­nan järjes­tel­miä, jotka pyrki­vät muodos­ta­maan audi­toi­tuja kaivan­nais­ten toimi­tus­ket­juja ja lisää­mään näiden jälji­tet­ty­jen mine­raa­lien kysyntää.

– Tänä vuonna liitymme yhteen tai kahteen tällai­seen järjes­tel­mään, jolloin meillä on työka­luja tehdä sopi­muk­siin hankin­ta­ket­jun läpi­nä­ky­vyy­teen liit­ty­viä vaati­muk­sia, Heik­ki­nen lupaa.

Suunto on saanut kyse­lyjä sekä jälleen­myy­jil­tään että kulut­ta­jil­taan tuot­tei­densa raaka-ainei­den alkuperästä.

– Muutama jälleen­myyjä vaatii meiltä vuosit­tain selvi­tyk­sen konflik­ti­mi­ne­raa­lien, kuten volfra­min ja tantaa­lin, käytöstä. Niistä on jo lain­sää­dän­nön­kin puit­teissa oltava serti­fi­kaa­tit kunnossa, Heik­ki­nen sanoo.

Suun­nolla on herätty asiaan, ja he enna­koi­vat tämän myös alihank­ki­joi­densa kanssa. He mittaa­vat jatkossa alihank­ki­joi­densa parem­muutta yhä enem­män myös koko ketjun läpi­nä­ky­vyy­den, eetti­syy­den ja vastuul­li­suu­den näkökulmasta.

– Laadun yksi kompo­nentti on vastuul­li­suus. Jotta sitä pysty­tään kehit­tä­mään, meillä täytyy olla luot­ta­muk­sel­li­set suhteet alihank­ki­joi­demme kanssa, Mölsä sanoo.

Suun­non eettistä toimin­taa ohjaa osal­taan emoyh­tiö Amer Sport­sin eetti­nen ohjeis­tus, joka määrit­te­lee muun muassa sen, miten alihank­ki­joi­den on huoleh­dit­tava ihmi­soi­keuk­sista ja työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sista. Uusin yhteis­työ­taho Amerilla on Fair Labor Associa­tion, jossa yrityk­set, ammat­ti­lii­tot, järjes­töt ja yliopis­tot kehit­tä­vät yhdessä tuotan­to­ket­jun vastuullisuutta.

YHDEN TUOTTEEN KOKO KETJU AVOIMEKSI

Suunto määrit­te­lee parhail­laan yhden tuot­teen koko elin­kaa­ren aikai­set hiili­diok­si­di­pääs­töt mahdol­li­sim­man tarkasti.

– Teemme aluksi toimit­ta­jis­tamme riskia­na­lyy­sin. Selvi­tämme ne asiat, joita haluamme lähteä paran­ta­maan. Sen jälkeen raken­namme työka­lut ja aika­tau­lun seuran­nalle ja päätämme, kuinka lähdemme asiaa avaa­maan alihank­ki­joil­lemme, Heik­ki­nen kertoo.

– Pitkä­ai­kais­ten kump­pa­nei­demme kanssa käymme läpi tämän työn hyödyt molem­mille osapuo­lille ja sen jälkeen lähdemme pilot­ti­pro­jek­tissa selvit­tä­mään asiaa. Kun saamme tulok­sia, viemme uusia vaati­muk­sia ostoi­hin ja kilpai­lu­tuk­siin, hän konkre­ti­soi, mitä Suunto tekee tänä vuonna.

Kun alihank­ki­joi­den kanssa tehdään töitä heidän hankin­ta­ket­ju­jensa avaa­mi­seksi, käyte­tään työka­luina muun muassa alihank­ki­joi­den itsear­vioin­tia. Suunto hyödyn­tää myös kehi­ty­syh­teis­työ- ja kansa­lais­jär­jes­tö­jen kehit­tä­miä seuran­ta­työ­ka­luja ja mitta­reita selvit­täes­sään toimitusketjuaan.

VASTUULLISUUS VASTA AIKOMUKSIA

Eetti­sen kaupan puolesta ry, eli Eetti, julkaisi viime loka­kuussa Ränk­kää brändi ‑rapor­tin, jossa arvioi­tiin kahdek­san suoma­lai­sen kulu­tuse­lekt­ro­niik­kay­ri­tyk­sen toimin­nan vastuul­li­suutta ja läpi­nä­ky­vyyttä. Tulos oli karu: paras sai neljä pistettä neljäs­tä­toista, toinen kolme ja kolmas kaksi. Viisi yritystä jäi pisteittä.

Elekt­ro­niik­ka­tuot­tei­den vastuul­li­suu­desta ei keskus­tella juuri lain­kaan toisin kuin ruoan tai vaatteiden.

– Selvi­tyk­semme tulos ei ollut yllä­tys. Elekt­ro­niik­ka­tuot­tei­den vastuul­li­suu­desta ei keskus­tella juuri lain­kaan toisin kuin ruoan tai vaat­tei­den. Niinpä sen tuotan­to­ket­jun selvit­tä­mi­seen ei kohdistu saman­lai­sia paineita aina­kaan vielä, Eetin projek­ti­työn­te­kijä Suvi Tikka kertoo.

KULUTTAJAT EIVÄT VAADI ELEKTRONIIKALTA VASTUULLISUUTTA

Elekt­ro­niik­ka­lait­tei­den vaiku­tuk­set ympä­ris­töön ja ihmi­soi­keuk­siin ovat laajat alkaen kaivos­ten epäin­hi­mil­li­sistä oloista päätyen niiden valta­vaan sähkön­käyt­töön. Kuvat Kongon lapsi­työ­voi­maa käyt­tä­vistä kaivok­sista, joissa kaive­taan muun muassa suurin osa maail­man kobol­tista, ovat jokai­selle tuttuja. Koboltti on muun muassa sähkö­au­to­jen akku­jen valmis­tuk­sessa keskei­nen alkuaine.

Kun yrityk­set eivät kohtaa vaati­muk­sia vastuul­li­suu­den paran­ta­mi­seksi, ne eivät tee asialle itse mitään. Alan yrityk­set eivät juuri käytä vastuul­li­suutta markkinoinnissa.

Tilan­teen para­ne­mi­nen vaatii ulko­puo­lista painetta joko kulut­ta­jilta tai lain­sää­tä­jiltä. Sekä EU-tasolla että kansal­li­sesti valmis­teilla olevat yritys­vas­tuu­lait loisi­vat painetta yrityk­sille. Lakien odote­taan etene­vän päätök­sen­te­koon tämän vuoden aikana.

Kun painetta ei ole, yrityk­set ovat harvoin edes itse tietoi­sia tuot­tei­densa raaka-ainei­den alkuperästä.

TIETÄMÄTTÖMYYS ON HUONO TEKOSYY

Tietä­mät­tö­myys on yrityk­sille suuri ongelma: jos ne eivät tiedä, mistä niiden valmis­ta­mien tuot­tei­den raaka-aineet tule­vat, voivat ne epäsuo­rasti tukea lapsi- ja orja­työ­voi­man käyt­töä, mitta­via luon­to­tu­hoja ja vaka­via ihmi­soi­keus­louk­kauk­sia. Ne ovat paljas­tues­saan yrityk­sille mittava maine­haitta, joka reali­soi­tuu helposti asiak­kai­den, sijoit­ta­jien ja työn­te­ki­jöi­den kaikkoamisena.

– Elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­den ongelma on se, ettei­vät yrityk­set kerro, mitä ne tietä­vät ja mitä eivät. Jos tietoa ei julkis­teta, on kulut­ta­jan mahdo­ton päätellä tietääkö yritys itse­kään, mistä sen tuot­teet tule­vat, Tikka sanoo.

Onko yrityk­sillä sitten halua tai keinoja selvit­tää alihan­kin­tansa raaka-ainei­siin saakka?

– Kun vaati­mus­taso nousee koko ajan, on yritys­ten lähdet­tävä liik­keelle. Tilanne on kuiten­kin se, että olemme tässä asiassa aivan lapsen­ken­gissä. Mikään elekt­ro­niik­kay­ri­tys ei viesti niin avoi­mesti, että vastuul­li­suutta voisi arvioida katta­vasti, Tikka sanoo.

AJAAKO HINTAKILPAILU VASTUULLISUUDEN JA MAINEEN OHI?

Yrityk­set etsi­vät toimi­tus­ket­justa jatku­vasti sääs­töjä. Tähän pakot­taa globaa­lien mark­ki­noi­den tiukka hinta­kil­pailu, missä kaikki yrityk­set pyrki­vät raaka-aine­sääs­töillä maksi­moi­maan voit­to­jaan. Vastuul­li­suu­den vaati­muk­set jäävät tällöin helposti sivurooliin.

Riskin­hal­lin­nan näkö­kulma on yrityk­sille tärkeä. Toimi­tus­ket­juista karsi­taan niihin liit­ty­viä toimin­nal­li­sia, talou­del­li­sia, poliit­ti­sia ja muita­kin riskejä.

Jos yrityk­sen toimin­nassa havai­taan vastuul­li­suus­pe­ri­aat­teita rikko­vaa toimin­taa, leviää sana siitä nopeasti.

– Maine on yrityk­sille tärkeä. Arve­lut­ta­vat yritys­kump­pa­nit ovat riski. Jos yrityk­sen toimin­nassa havai­taan vastuul­li­suus­pe­ri­aat­teita rikko­vaa toimin­taa, leviää sana siitä nopeasti. Toimi­tus­ket­jun ongel­may­ri­tyk­set voivat aiheut­taa maine­hait­to­jen lisäksi myös talou­del­li­sia mene­tyk­siä, Teol­li­suus­lii­ton erikois­tut­kija Mika Kärk­käi­nen sanoo.

SUOMALAINEN KOBOLTTI EI RATKAISE ONGELMIA

Suoma­lai­sen, ja koko Euroo­pan, elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­den suuri ongelma on sen riip­pu­vuus pääasiassa Kaak­kois-Aasian kompo­nent­ti­val­mis­ta­jista. Ne ovat puoles­taan riip­pu­vai­sia kaivos­yh­tiöistä, joiden kaivos­ten olosuh­teet poik­kea­vat melkoi­sesti maasta toiseen. Suuri osa kompo­nent­tien kriit­ti­sistä raaka-aineista tulee Afrikasta.

– Kiina hallin­noi tällä hetkellä pitkälti Afri­kan kaivos­va­ran­toja, ja EU-alue on riip­pu­vai­nen Kiinasta, Sitran kier­to­ta­lous­asian­tun­tija Lotta Toivo­nen sanoo.

Entä sitten suoma­lai­set kaivok­set ja niiden merki­tys EU:n raaka-ainei­den saannille?

– Suoma­laista kobolt­tia voidaan tarjota valmis­ta­jille vastuul­li­sena vaih­toeh­tona, mutta se ei poista globaa­leja ongel­mia, sillä EU-alue on jatkos­sa­kin riip­pu­vai­nen muun muassa Afri­kan raaka-aineista ja Aasian kompo­nent­ti­val­mis­ta­jista, Toivo­nen sanoo.

EU:n ja kulut­ta­jien paine yrityk­siä kohtaan kasvaa vähi­tel­len niin, että niiden on huoleh­dit­tava parem­min toimi­tus­ket­junsa läpinäkyvyydestä.

– Ongel­mana säilyy se, että yritys­ten on hyvin vaikea jäljit­tää toimi­tus­ket­ju­jaan. Raaka-aine­pörs­sit ovat yksi syy, sillä niissä häivy­te­tään usein raaka-ainei­den alku­perä, Toivo­nen sanoo.

Hän perään­kuu­lut­taa sitä, että yrityk­set kerto­vat toimi­tus­ket­juis­taan läpi­nä­ky­västi, ovat avoi­mia ja ryhty­vät ratko­maan havait­tuja ongelmia.

– Meidän pitää hyväk­syä, että kaivok­sia on olemassa ja kaik­kia niihin liit­ty­viä ongel­mia ei voida ratkaista heti. Globaali toimi­tus­ketju pitää avata avoi­mesti ja miet­tiä keinoja, miten olosuh­teita voidaan paran­taa, Toivo­nen sanoo.

RAAKA-AINEET PITKÄN KETJUN PÄÄSSÄ

Moni­mut­kai­set toimi­tus­ket­jut ovat alan ongelma. Yhdessä lait­teessa voi olla osia sadas­ta­kin lähteestä. Yhteen kompo­nent­tiin on puoles­taan käytetty helposti paria kymmentä raaka-ainetta. Kompo­nent­ti­val­mis­ta­jat osta­vat raaka-aineensa raaka-aine­pörs­seistä, missä kaup­pae­riä kootaan eri lähteistä, koska samalla kaivos­yh­tiöllä on kaivok­sia eri puolilla maapal­loa useissa eri maissa. Osa raaka-aineista tulee pörs­sei­hin tunte­mat­to­mista lähteistä.

Maail­malla on kuiten­kin FairP­hone-kännykkä (reilu puhe­lin), jonka valmis­taja on lähte­nyt selvit­tä­mään toimi­tus­ket­jua. Yritys kertoo avoi­mesti ongel­mista, joita alan vastuul­li­suu­den paran­ta­mi­nen kohtaa. Yrityk­sen perus­taja Bas van Abel onkin toden­nut, että tuot­teesta olisi ehkä parempi puhua nimellä ”fairer” phone (reilumpi puhe­lin), koska täysin vastuul­li­sen puhe­li­men valmis­tus on mahdotonta.

Yritys­ten vastuul­li­suu­den yhtey­dessä puhu­taan usein viher­pe­susta, jolla tarkoi­te­taan sanoja ilman aitoja tekoja. Se voi olla myös näen­näi­siä tempauk­sia, kuten puide­nis­tu­tus­päi­viä, samalla kun yrityk­sen varsi­nai­nen toiminta tuhoaa sade­met­sää tai edis­tää luon­non moni­muo­toi­suu­den katoamista.

– Aitoa vastuul­li­suutta on se, että yritys selvit­tää aidosti toimin­tansa vaiku­tuk­set, kertoo avoi­mesti ongel­mista ja edis­tää asioi­den korjaa­mista, Eetin Tikka sanoo.

Lakeja, laatu­jär­jes­tel­miä ja ohjeita

Yrityk­set eivät ole yksin arve­lut­ta­vien kump­pa­nei­den karsimisessa.

– Lain­sää­däntö on tehok­kain keino suit­sia kysee­na­lais­ten alihan­kin­ta­ket­ju­jen toimin­taa, Teol­li­suus­lii­ton erikois­tut­kija Mika Kärk­käi­nen sanoo.

Parhai­ten yritys ehkäi­see hankin­ta­ket­junsa ongel­mia enna­koi­malla. Kaikilla suury­ri­tyk­sillä on laatu­jär­jes­tel­miin perus­tu­vat tarkat hankin­taoh­jeet, jotka sisäl­tä­vät jonkin verran vastuul­li­suu­teen ja ketjun läpi­nä­ky­vyy­teen liit­ty­viä vaateita.

Jos työn­tekijä havait­see, että yrityk­sessä saat­taa olla toimi­tus­ket­jun vastuul­li­suu­teen liit­ty­viä ongel­mia, on paras tie kään­tyä luot­ta­mus­mie­hen puoleen. Käytän­nössä työn­te­ki­jöillä on harvoin mahdol­li­suuk­sia puut­tua näihin epäkoh­tiin, ja sama koskee myös luottamusmiehiä.

Lain­sää­däntö on tehok­kain keino suit­sia kysee­na­lais­ten alihan­kin­ta­ket­ju­jen toimintaa.

– Globaa­listi toimi­villa yrityk­sillä on usein euroop­pa­lai­nen yritys­neu­vosto (Euro­pean Works Council, EWC), jonka kautta työn­te­ki­jät voivat tuoda alihan­kin­taan liit­ty­viä asioita suoraan esille. Toimi­tus­ket­juun liit­ty­vät asiat ovat hyvin tyypil­li­siä asioita, joita EWC:ssä käsi­tel­lään, Kärk­käi­nen kertoo.

Teol­li­suus­lii­ton Teol­li­suus­po­liit­ti­sessa ohjel­massa on määri­telty yritys­vas­tuuta koske­via kysy­myk­siä luon­non­va­ro­jen kestä­vän hyödyn­net­tä­vyy­den, ener­gia- ja ilmas­to­ky­sy­mys­ten sekä työolo­jen paran­ta­mi­sen näkökulmasta.

Monet pörs­siyh­tiöt julkai­se­vat Corpo­rate Gover­nance ‑rapor­teis­saan ja vuosi­ker­to­muk­sis­saan vastuul­li­suuso­siot. Vastuul­li­suutta käsi­tel­lään myös niin sano­tuissa Code of Conduct ‑sitou­muk­sissa. Niissä yritys ottaa kantaa muun muassa lain noudat­ta­mi­seen, eettis­ten asioi­den huomioon otta­mi­seen, liike­suh­tei­den reiluu­teen, infor­maa­tion avoi­muu­teen, korrup­tion ja lahjon­nan torjun­taan, työn­te­ki­jöi­den yhdis­ty­mis­va­pau­teen, lapsi­työ­voi­man käytön ehkäi­syyn sekä ympä­ris­töstä huolehtimiseen.

Valmis­ta­jien hankala nähdä ketjun alkupäähän

Tekijä-lehti kysyi viideltä Suomessa toimi­valta elekt­ro­niik­ka­val­mis­ta­jalta toimi­tus­ket­jun vastuul­li­suu­desta. Terveys­tek­no­lo­giay­ri­tys GE Healthcare, syke­mit­ta­ri­val­mis­taja Polar ja säätek­no­lo­gia­val­mis­taja Vaisala vasta­si­vat. Vies­tin­tä­tek­niik­kay­ri­tys Bittium ja kuulok­keita valmis­tava Joyac­tor eivät vastan­neet useista yhtey­de­no­toista huolimatta.

Millä keinoilla varmis­tatte alihan­kin­ta­ket­junne vastuul­li­sen toiminnan?

GE HEALTHCARE: Alihank­ki­jat ovat kriit­ti­sen tärkeä osa arvo­ket­juamme. Meillä on käytössä Supplier Integrity Guide, jota kaik­kien alihank­ki­joi­demme on sitou­dut­tava noudat­ta­maan.  Meillä on myös kattava Supplier Respon­si­bi­lity Gover­nance Program (SRG), jonka tehtävä on varmis­taa ja jatku­vasti kehit­tää alihan­kin­ta­ket­jumme eetti­syyttä, vastuul­li­suutta ja läpinäkyvyyttä.

POLAR: Pola­rilla on toimit­ta­jille ja alihank­ki­joille mate­ri­aali- ympä­ristö- ja käyt­tä­jä­tur­val­li­suu­teen sekä eetti­syy­teen perus­tu­via vaati­muk­sia, joihin vaadimme sitou­tu­mista toimit­ta­jilta ja alihank­ki­joilta. Vaati­mus­ten­hal­linta on osa Pola­rin tuote­ke­hi­tyk­sen ja tuotan­non perus­työtä ja siihen on olemassa työka­lut ja toimin­ta­mal­lit. Seuraamme aktii­vi­sesti tuot­tei­siimme ja toimin­toi­himme vaikut­ta­via vaati­muk­sia ja niiden muutok­sia globaa­lilla tasolla, ja meillä on valmius imple­men­toida uusia ja päivit­ty­viä vaati­muk­sia lähes reaa­liai­kai­sesti. Teemme myös sään­nöl­li­sesti toimit­taja-audi­toin­teja, joissa nämä asiat katselmoidaan.

VAISALA: Toimit­ta­jien on sitou­dut­tava noudat­ta­maan toimit­ta­jien toimin­ta­pe­ri­aat­teita. Lisäksi vastuul­li­suu­teen liit­ty­viä vaati­muk­sia on kirjattu Vaisa­lan toimit­ta­ja­vaa­ti­mus­do­ku­ment­tiin, joka koskee kaik­kia Vaisa­lan toimittajia.

Arvioi­dak­semme toimi­tus­ket­jun ESG-riskejä, eli ympä­ris­töä koske­via, sosi­aa­li­sia ja hallin­nol­li­sia riskejä, käytämme toimit­ta­jien vastuul­li­suu­den itsear­vioin­ti­ky­se­lyä osana toimit­ta­jien kehit­tä­mistä. Kysely on osa toimit­ta­jien arvioin­tia ja tuo esiin riskejä liit­tyen toimit­ta­jien ympä­ris­tö­asioi­den hallin­taan, työtur­val­li­suu­teen, sosi­aa­li­seen vastuuseen, hallin­to­ta­paan sekä toimi­tus­ket­jun hallin­taan. Jos toimit­ta­jan arviointi ei vastaa Vaisa­lan aset­ta­mia odotuk­sia, heiltä edel­ly­te­tään korjaa­via toimen­pi­teitä vastuul­li­suu­den paran­ta­mi­seksi osana toimit­ta­jan koko­nais­val­taista kehi­tys­suun­ni­tel­maa ja havait­tuja heik­kouk­sia kehi­te­tään yhteistyössä.

Osana toimit­ta­jien hallin­taa teemme toimit­ta­jil­lemme myös audi­toin­teja, joissa tarkas­tamme laatuun liit­ty­vien näkö­kul­mien lisäksi vastuul­li­suu­teen liit­ty­viä näkö­kul­mia: Vaisa­lan toimit­ta­jien toimin­ta­pe­ri­aat­tei­den tunte­mus ja sovel­ta­mi­nen, työ- ja ihmi­soi­keu­det, työtur­val­li­suus, ympä­ris­tö­asioi­den hallinta, tuote­tur­val­li­suus (RoHS ja REACH) sekä konflik­ti­mi­ne­raa­lien hallinta.

Mitkä ovat suurim­mat vaikeu­det, kun varmis­tatte hankin­ta­ket­jun vastuul­lista toimin­taa, ja miten olette onnis­tu­neet ratko­maan ne?

GE HEALTHCARE: Koska olemme globaali yritys, hankin­ta­ket­jumme ulot­tuu maihin, joissa voi olla haas­teita liit­tyen esimer­kiksi ympä­ris­töön, turval­li­suu­teen, työelä­män stan­dar­dei­hin, ja ihmisoikeuksiin.

POLAR: Vaikka meillä on läpi­nä­ky­vyys syvälle hankin­ta­ket­juun, niin täyttä näky­vyyttä on haas­tava saavut­taa ja joudumme luot­ta­maan ensi­si­jais­ten toimit­ta­jiemme rapor­toin­tiin vastuul­li­suus­asioissa. Käytämme tunnet­tuja ja luotet­tuja toimittajia.

Vaati­mus­ten­mu­kai­suus­va­kuu­tus­ten saami­nen joil­le­kin tuot­teille on ajoit­tain myös haas­ta­vaa. Vaati­mus­ten­hal­lin­taan ostamme avuksi alihan­kin­taa, teemme riskia­na­lyy­sejä ja testaamme tuot­teita. Mikäli alihank­ki­jan tai toimit­ta­jan tuot­teet eivät ole vaati­mus­ten mukai­sia, vältämme niiden käyttämistä.

VAISALA: Elekt­ro­nii­kan toimi­tus­ket­jut ovat hyvin pitkiä, eikä suhteel­li­sen pienellä yrityk­sellä ole mahdol­li­suutta selvit­tää ketjuja koko­nai­suu­des­saan saatikka suoraan vaikut­taa ketju­jen alku­pää­hän. Voimme edel­lyt­tää suorilta toimit­ta­jil­tamme vastuul­lista toimin­taa, ja vaatia, että he edel­lyt­tä­vät samaa omilta toimit­ta­jil­taan. ”Ideaa­li­maa­il­massa” vaati­muk­set valu­vat tätä kautta jokai­sen toimit­ta­ja­ta­son läpi.

Kuinka syvälle hankin­ta­ket­juun, esimer­kiksi raaka-ainei­den alku­pe­rään saakka, olette onnis­tu­neet jäljit­tä­mään hankin­ta­ket­junne vastuullisuuden?

GE HEALTHCARE: Meillä on käytössä alan johtava globaali alihan­kin­ta­ket­jun audi­toin­tioh­jelma. Kaikki alihank­ki­jamme audi­toi­daan erit­täin katta­vasti ja perus­teel­li­sesti ennen kuin heistä tulee part­ne­rei­tamme sekä sään­nöl­li­sesti myös sen jälkeen. Teemme lähes 2 000 audi­toin­tia alihank­ki­joi­demme tiloissa vuosit­tain. Maail­man­laa­jui­nen hankinta- ja laatuor­ga­ni­saa­tiomme varmis­taa, että kaikki edellä kuvattu toteu­tuu ja että SRG-ohjel­mamme on ajan tasalla. Lisä­tie­toa aiheesta löydät tästä linkistä.

POLAR: Pola­rin itse suun­nit­te­le­missa ja määrit­te­le­missä kompo­nen­teissa Polar määrit­tää myös raaka-aineita ja valit­see niille luotet­ta­via toimit­ta­jia. Stan­dar­di­kom­po­nen­teissa Polar valit­see vain tunnet­tuja ja luotet­ta­via toimit­ta­jia. Edel­ly­tämme alihank­ki­joil­tamme, että koko alihan­kin­ta­ketju on Pola­rin vaati­mus­ten mukai­nen. Esim. konflik­ti­mi­ne­raa­lien (3TG eli tina, tantaali, volframi ja kulta) käyttö on Pola­rin vaati­muk­sissa kiel­letty, ja toimit­ta­jilta vaadi­taan asiasta vaati­muk­sen­mu­kai­suus­va­kuu­tus. Vaati­mus koskee myös toimit­ta­jien alihank­ki­joita ja sulat­toja. Olemme mukana Assent Compliancen suorit­ta­massa Smel­ter Outreach ‑ohjel­massa.

VAISALA: Jälji­tystä tehdään pisim­mälle konflik­ti­mi­ne­raa­lei­hin liit­tyen, vaikka siinä­kin datan laatuun liit­tyy suuria haas­teita. Toimin­ta­mal­limme, jolla pyrimme varmis­ta­maan mine­raa­lien toimi­tus­ket­jun vastuul­li­suu­den, on OECD:n ohjeis­tuk­sen mukai­nen, ja käytämme Respon­sible Mine­rals Initia­ti­ven (RMI) rapor­toin­ti­mal­lia toimi­tus­ket­jun mine­raa­lien alku­pe­rien selvit­tä­mi­seksi ja doku­men­toi­mi­seksi. Vaisa­lan toimit­ta­jien tulee pyrkiä varmis­ta­maan, ettei Vaisa­lalle toimi­te­tuissa osissa ole konflik­tia­lueilta peräi­sin olevia mine­raa­leja. Näihin mine­raa­lei­hin lukeu­tu­vat muun muassa Kongon demo­kraat­ti­sesta tasa­val­lasta tai sen naapu­ri­maista louhittu tina, volframi, tantaali ja kulta. Jos Vaisa­lalle toimi­te­tut osat tai tuot­teet sisäl­tä­vät tinaa, volfra­mia, tantaa­lia tai kultaa, toimit­ta­jan tulee varmis­taa näiden mine­raa­lien vastuul­li­nen hankinta sekä rapor­toida RMI:n rapor­toin­ti­mal­lin mukai­sesti tästä Vaisalalle.

Millä vastuul­li­suu­den alueilla ovat hankin­ta­ket­junne suurim­mat riskit?

GE HEALTHCARE: Vastuul­li­suus ulot­tuu läpi koko hankin­ta­ket­jun tuot­teis­samme käytet­tyi­hin mine­raa­lei­hin saakka. Lisää aiheesta voi lukea tästä ja tästä linkistä.

POLAR: Mate­ri­aa­li­tur­val­li­suus on tunnis­tettu riskiksi ja sen turvaa­mi­seksi ja riskien mini­moi­mi­seksi on tehty toimen­pi­teitä. Esimer­kiksi ajan­ta­sai­set vaati­muk­set, serti­fi­kaat­tien mukai­nen testaa­mi­nen ja toimit­ta­jien valinta tai hylkää­mi­nen ovat keinoja vaikut­taa materiaaliturvallisuuteen.

VAISALA: Vaisa­lan sisäi­nen ihmi­soi­keus­ris­kiar­viointi viit­taa siihen, että vaka­vim­pien ihmi­soi­keus­louk­kauk­sien riskit ovat toden­nä­köi­sim­piä toimi­tus­ket­jun kolman­nen tason toimit­ta­jista kauem­pana. Nämä riskit ovat samoja kuin muissa elekt­ro­nii­kan valmis­tus­ket­juissa. Näihin kuulu­vat muun muassa palka­ton ja liial­li­nen ylityö, vaaral­li­set työs­ken­te­ly­olo­suh­teet, velkaor­juus ja alhai­set palkat. Vaisa­lan toimi­tus­ket­jun ihmi­soi­keus­ris­kejä vähen­ne­tään valit­se­malla tarkasti ensi­si­jai­set toimit­ta­jat ja työs­ken­te­le­mällä tiiviisti heidän kans­saan edel­lyt­täen käytän­töjä, jotka ylit­tä­vät usein paikal­li­sen lain­sää­dän­nön vaati­muk­set. Vaisa­lan toimit­ta­jien toimin­ta­pe­ri­aat­teet velvoit­ta­vat heitä myös huoleh­ti­maan ihmi­soi­keuk­sien kunnioit­ta­mi­sesta omissa toimitusketjuissaan.

Toinen alue, jolla olemme tunnis­ta­neet koros­tu­neen tarpeen ymmär­tää ja hallita ihmi­soi­keus­ris­kejä, on globaali projek­tia­liu­ra­koit­si­ja­ver­kos­tomme, jossa meidän tulee varmis­taa, että yhteis­työ­kump­pa­nimme noudat­ta­vat muun muassa riit­tä­viä työtur­val­li­suuss­tan­dar­deja. Tästä syystä olemme ryhty­neet esimer­kiksi anta­maan työter­vey­teen ja ‑turval­li­suu­teen liit­ty­viä ohjeita ja koulu­tuk­sia aliu­ra­koit­si­joil­lemme sen lisäksi, että varmis­tamme heidän sitou­tu­mi­sensa toimit­ta­jien toimintaperiaatteisiin.

Koulu­tamme myös hankin­nan henki­lös­töä sekä riski­maissa toimi­via projek­ti­pääl­li­köitä tunnis­ta­maan ja hallit­se­maan ihmi­soi­keus­ris­kejä toimies­saan poten­ti­aa­lis­ten tai valit­tu­jen toimit­ta­jien tai aliu­ra­koit­si­joi­den kanssa.

Millä konkreet­ti­silla riskien­hal­lin­nan keinoilla olette varau­tu­neet siihen, että hankin­ta­ket­jus­sanne ilme­nee vastuul­li­suu­teen liit­ty­viä ongelmia?

GE HEALTHCARE: Serti­fioi­dut SRG-audi­toi­jamme seuraa­vat jatku­vasti, että alihank­ki­jamme noudat­ta­vat ohjeis­tus­tamme. Jos haas­teita ilme­nee, pyrimme ensi­si­jai­sesti ensin autta­maan alihank­ki­jaa niiden korjaa­mi­sessa, mutta mikäli tässä ei onnis­tuta, alihank­ki­ja­suhde joudu­taan päät­tä­mään. Tietyt, vaka­vat puut­teet alihank­ki­jan toimin­nassa voivat johtaa yhteis­työn välit­tö­mään päät­tä­mi­seen. Koko vastuul­li­suus­ra­port­timme pääset luke­maan tästä linkistä.

POLAR: Olemme hiljat­tain päivit­tä­neet hankin­ta­ket­juun liit­ty­viä vaati­mus­ten­hal­lin­ta­työ­ka­luja ja mene­tel­miä ja toimimme aktii­vi­sesti vaati­mus­ten­mu­kai­suuk­sien varmis­ta­mi­seksi yhteis­työ­kump­pa­nimme kanssa. Vastuul­li­suu­teen liit­ty­vää riskia­na­lyy­siä tehdään monella tasolla. Osaava ja ketterä orga­ni­saa­tio ja oma tuotanto mahdol­lis­ta­vat nopean reagoin­nin, esimer­kiksi huomaa­maan mahdol­li­sen epäeet­ti­sen toimin­nan tai mate­ri­aa­li­tur­val­li­suus­ris­kin ja reagoi­maan niihin.

VAISALA: Jos toimit­ta­jan arviointi ei vastaa Vaisa­lan aset­ta­mia odotuk­sia, heiltä edel­ly­te­tään korjaa­via toimen­pi­teitä vastuul­li­suu­den paran­ta­mi­seksi osana toimit­ta­jan koko­nais­val­taista kehi­tys­suun­ni­tel­maa ja havait­tuja heik­kouk­sia kehi­te­tään yhteistyössä.