Työelämän perusoikeuksia rikotaan ympäri maailmaa: ”Ei tarvitse kovin kauan odottaa, kun samat ongelmat ovat täällä”

Lahdesta kotoisin oleva Meri Lyttinen etsii parhaillaan omaa juttuaan työelämässä. Teollisuusliiton jäsenenä vajaat pari vuotta ollut Lyttinen työllisti aiemmin itsensä varhaisjakelijana ja maaliosaston myyjänä.

Oiva tapa tutustua uuteen on lisäopin hankkiminen. Tätä Lyttinen toteutti viime vuoden lopulla, kun hän osallistui ensimmäistä kertaa Teollisuusliiton koulutukseen. Kyseessä oli Murikassa järjestetty Kansainvälinen edunvalvonta ja solidaarisuus -kurssi.

MUIDEN MAIDEN KULTTUURIT KIINNOSTAVAT

Miksi kansainvälisyys kiehtoo nuorta?

− Kuulun Lahden Kirjatyöntekijäin Yhdistykseen (ao. 495) ja liiton asiat ovat alkaneet kiinnostaa. Olen oppinut, kuinka tärkeätä liittoon kuuluminen on, ja sitä kautta eksyin tännekin, Lyttinen kertoo.

− Olen aina halunnut matkustella ja muiden maiden kulttuurit kiinnostavat. Olen kierrellyt Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa kansainvälisen lentopalloleirin kautta ja myös Espanjassa olen vieraillut usein, Lyttinen jatkaa.

HUONOT TYÖOLOT PYSÄYTTÄVÄT

Kurssi herätti paljon pohdittavaa. Eniten Lyttistä kiinnosti Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin osuus.

− SASKin opintomatka ja lähettiläsasia jäivät mieleen. Tykkään matkustaa, mutta turistina näkee eri paikat kuin sellaisilla matkoilla, joissa näkee myös ne slummit.

Nuorempana en kauheasti miettinyt tätä liittoasiaa. Kun sitten työelämässä liityin Teollisuusliittoon, niin silloin asia alkoi aueta minulle.

− Eihän sitä suomalaisena tule mietittyä, kuinka huonot työolot muualla ovat. Se on ollut todella pysäyttävää. Ja kun miettii, että maksaa liitolle rahaa ja sillä pyöritetään noin hurjan isoa juttua, Lyttinen pohdiskelee kansainvälisen solidaarisuustyön merkitystä.

”NUORENA EN MIETTINYT TÄTÄ LIITTOASIAA”

Ammattiliiton jäsenyyden merkitys on Lyttiselle auennut vasta työelämän myötä. Koulussa opiskelijat liittyivät automaattisesti oman alansa liittoon.

− Kun me opiskelijat sitten siirryimme työelämään, kovin moni ei liittoon jäänyt, kun olisi pitänyt alkaa maksaa jäsenmaksua. Mielestäni se johtui siitä, että liitto ei ihan osannut selittää sitä, mitä liittoon kuuluminen merkitsee, uskoo Lyttinen.

− Nuorempana en kauheasti miettinyt tätä liittoasiaa. Kun sitten työelämässä liityin Teollisuusliittoon, niin silloin asia alkoi aueta minulle. Teollisuusliittoon liityin sen vuoksi, että tein jakelijan töitä. Ja tietenkin äiti saattoi pistää pari hyvää sanaa Teollisuusliiton eteen, naurahtaa Lyttinen.

Lahden Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen kv-vastaavana ja Teollisuusliiton valtuuston jäsenenä toimiva äiti Eija Lyttinen nyökkää hymyillen vieressä.

UUTISET UNOHTAVAT TYÖELÄMÄN

Kansainvälisyys kiinnostaa myös Antero Karttusta, joka on yli 20 vuotta valvonut työntekijöiden etuja luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna. Karttunen asuu ja työskentelee Heinävedellä, jossa hän on toiminut HANZA Metalliset Oy:n palveluksessa 22 vuotta. Tällä hetkellä hän työskentelee koneistusosastolla aihionvalmistajana.

− Koen kansainvälisyyden hyvin läheiseksi, sillä minua kiinnostaa, mitä maailmalla tapahtuu. Uutisista ei kuitenkaan saa mitään käsitystä työelämästä, eli näin suuri osa ihmisen elämästä jää kansainvälisessä uutisoinnissa kokonaan varjoon, Karttunen toteaa.

− Tapani hankkia tietoa onkin sitten ollut näille kansainvälistä edunvalvonta- ja solidaarisuustyötä esitteleville kursseille osallistuminen.

Kursseilta saamaansa tietoa Karttunen on pitänyt herättävänä.

− Maailma on pieni ja entisestään pienenee. Ne ongelmat, jotka maailmalla ilmenevät, koskettavat nopeasti meitäkin. Esimerkiksi Nenäpäivän kaltaiset hankkeet, joissa annetaan apua toiselle puolelle maapalloa, eivät ole turhia, Karttunen pohdiskelee.

”SUUNSOITOLLA EI SAAVUTETA MITÄÄN”

Karttusella ei ole ollut mahdollisuutta lähteä SASKin järjestämille tai vastaaville matkoille, mutta hän on kokenut, että on pystynyt vaikuttamaan asioihin muuta kautta, joskin työ vaatii pitkäjänteisyyttä.

− Viestin saaminen Savon perämetsiin ei aina tapahdu niin helposti. Se on sellaista hiljaista ”jungertamista” ja pohjautuu enemmänkin henkilökohtaisiin keskusteluihin ja omalla asenteella ja esimerkillä vaikuttamiseen. Populistisella suunsoitolla ei saavuteta mitään.

Niin innokas kuin Karttunen onkin jakamaan tietoa maailmalta ja vaikuttamaan sitä kautta meidän kaikkien työoloihin, hän pohtii jo kapulan antamista seuraavalle pitkänmatkanjuoksijalle.

− Nyt alkaa pikkuhiljaa olla luopumisen aika. Minulla on toive, että ensi vuonna tällä kurssilla mukanani olisi innokas ihminen, jolla on sähköä näppylöissä, Karttunen hymyilee.

TULEVAT EDUSKUNTAVAALIT HUOLETTAVAT

Karttunen on pitänyt kansainvälisen kurssin uudesta sisällöstä.

− Vaikka aiemminkin on ollut vierailijoita, niin nyt saadaan lyhyessä ajassa videoyhteyksien avulla koluttua koko maailma. Tämä on hyvin avartavaa ja tähän suuntaan pitääkin mennä. Tekniset apuvälineet ovat meille voimavara ja mahdollisuus.

− Meillä on tämän kurssin aikana ollut puhetta siitä, minkälaisia uhkakuvia on tulevien eduskuntavaalien suhteen. Kaikkien työssä käyvien ihmisten pitäisi pitää huolta siitä, että tuleva hallituksemme on sellainen, joka ajaisi työelämän asioita eteenpäin, Karttunen muistuttaa.

− Ettei tätä verellä ja kyyneleillä rakennettua järjestelmää hajotettaisi ja kannettaisi tunkiolle.

”HALUSIN LÄHTEÄ TUTUSTUMAAN”

Lahtelainen Esko Sutela osallistui kansainvälistä edunvalvontaa ja solidaarisuutta käsittelevälle kurssille ensimmäistä kertaa.

− Olen aikaisemmin kuvitellut, että nämä kurssit on suunnattu vain kv-vastaaville. Kun ymmärsin, että näille voivat osallistua kaikki ay-liikkeen kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneet, niin halusin lähteä tutustumaan tähän, Sutela kertoo.

Sutelaa motivoi kurssille osallistuminen myös sen vuoksi, että hänellä on nykyään enemmän aikaa käytettävissään.

− Viimeiset vuodet olen tehnyt projektitöitä ja hankkinut täydennyskoulutusta. Tällä hetkellä teen omalla ajallani esiselvityksiä erääseen kiinnostavaan hankkeeseen, joka toteutuessaan tarjoaisi mahdollisesti sen vetäjän paikan.

YHTEISTYÖN LAAJUUS HÄMMÄSTYTTÄÄ

Kurssia Sutela pitää onnistuneena, sillä siellä hänelle aukesi monia asioita. Toki uutisten kautta hän on aiemminkin ollut tietoinen köyhien maiden työntekijöiden vähäisistä oikeuksista. Yksi kurssiosio oli kuitenkin ylitse muiden.

− Reijo Paanasen esitys ensimmäisenä päivänä oli suorastaan mahtava. Siinä ei jäänyt mitään epäselväksi. Pelkästään jo ensimmäisen päivän perusteella kannatti tulla, Sutela vakuuttaa. Paananen kertoi esityksessään pohjoismaisten teollisuusliittojen yhteistyöstä ja pohjoismaisesta mallista.

Kaikkiin kysymyksiin Sutela ei heti saanut kurssilta vastauksia. Pohdituttamaan jäivät muun muassa se, kuinka yhteistyö eri maiden kanssa on syntynyt ja kuinka kauan sitä on ollut. Kaksi  seikkaa yllättivät Sutelan..

−  Hämmästyin, kuinka laajalti tällaista työtä teemme. Toinen yllätys oli, kuinka monessa kansainvälisessä hankkeessa meidänkin liikkeemme on mukana.

”ME SUOMALAISET EMME VOI ERISTÄYTYÄ”

Sutela pohdiskelee suomalaisten roolin merkitystä kansainvälisessä edunvalvonnassa ja solidaarisuustyössä.

− Tämä työ on todella tärkeätä. Näen tämän kokonaisuuden niin, että me suomalaiset emme voi eristäytyä muusta maailmasta. Meidän pitää olla mahdollisimman paljon mukana kansainvälisessä yhteistyössä ja pyrkiä siinä merkittävän vaikuttajan rooliin.

− Olen toiminut koko 2000-luvun kunnallispolitiikassa ja luulisin ymmärtäväni myös solidaarisuudesta. Sehän on selvä, että mitä paremmin asiat maailmalla ovat, sitä paremmin ne ovat meilläkin.

Kurssi sai Sutelan miettimään myös omaa osuuttaan kansainvälisen solidaarisuustyön eteen.

− Olen ruohonjuuritason paikallinen vaikuttaja. Pystyisinkö tekemään jotain myös kansainvälisen työn eteen, Sutela pohtii.

SUURI MERKITYS JOKAISELLE TEOLLISUUSTYÖNTEKIJÄLLE

Miten kansainvälinen edunvalvonta- ja solidaarisuustyö auttaa meitä suomalaisia?

− Toiminnan tavoitteena on sekä kerätä tietoa, miten maailmalla toimitaan, että vaikuttaa kansainvälisten järjestöjen kautta työntekijöiden asemaan kaikkialla maailmassa – myös Suomessa, kertoo Teollisuusliiton kansainvälisen toiminnan päällikkö Jari Hakkarainen.

− Käynnissä on työmarkkinoiden muutos, jolloin työpaikkojen omasta aktiivisuudesta tulee yhä tärkeämpää. Ilman toimivaa työpaikkaorganisaatiota emme pärjää tulevaisuudessa.

− Sama aktiivisuuden vaatimus koskee myös kansainvälistä toimintaa: sillä, mitä kansainvälisissä pöydissä sovitaan, on suuri merkitys jokaisen teollisuustyöntekijän elämään, vakuuttaa Hakkarainen.

− Työelämän perusoikeuksia rikotaan ympäri maailmaa yhä kiihtyvällä vauhdilla. Ellemme kykene vaikuttamaan tähän kehitykseen, niin ei tarvitse kovin kauan odottaa, kun samat ongelmat ovat edessä täällä meillä, sanoo Hakkarainen.

”ON OLTAVA AJOISSA HEREILLÄ”

− Meidän ei kannata tuudittautua siihen, että isolla voimalla esimerkiksi Brysselissäkin esiintyvät suomalaisen teollisuuden edustajat veisivät eteenpäin sitä viestiä, mikä on meille työntekijöille paras viesti. Sitä työtä suomalaisen palkansaajan eteen ei tee käytännössä kukaan muu kuin tämä järjestöapparaatti, vahvistaa kansainvälisen edunvalvonnan erityisasiantuntija Arto Helenius.

− Aika monta vuotta ennen asian kotimaista käsittelyä täytyy olla puskemassa, inttämässä vastaan ja tarjoamassa vaihtoehtoja − ylipäätään oltava hereillä siitä, mitä maailmalla tapahtuu, Helenius jatkaa.

Sinnikästä vaikutustyötä täytyy siis tehdä todella hyvissä ajoin. Esimerkiksi ne asiat, jotka tulevat Suomen eduskunnan päätettäviksi vuosina 2024 tai 2025, on muotoiltu EU:n virkaosastolla jo vuosina 2018 ja 2019.

− Siinä vaiheessa, kun asiat tulevat eduskuntaan, voidaan toki mennä huutamaan torille, mutta eduskunta ei enää kovin paljon voi tehdä, Helenius sanoo.

MEILLÄ ON OIKEASTI VAIKUTUSVALTAA!

Saavatko suomalaiset ammattiliitot oikeasti peliaikaa kansainvälisillä kentillä?

− Suomalaisen ay-liikkeen resurssit ovat rajalliset ja siksi on tärkeätä, että Teollisuusliitto suurena liittona käyttää tähän aikaa ja harkintaa, Jari Hakkarainen muotoilee.

Hyvä uutinen on, että kansainvälistä vaikutustyötä suomalaiset eivät tee yksin, vaan olemme mukana vahvassa pohjoismaisessa rintamassa, jolla on vaikutusvaltaa.

Suomalaisen ay-liikkeen resurssit ovat rajalliset ja siksi on tärkeätä, että Teollisuusliitto suurena liittona käyttää tähän aikaa ja harkintaa.

Yli miljoonaa teollisuustyöläistä edustava Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät – Nordic IN on merkittävä tekijä Euroopan ja jopa maailman mittakaavassa.

YLI MILJOONAN IHMISEN SANA PAINAA

− Kun ihmisemme puhuvat, kuulijat eivät kuvittele, että se on yhden ihmisen mielipide. He tietävät, että se on yli miljoonan ihmisen mielipide. [Eurooppalainen kattojärjestö] IndustriALL Europe edustaa noin seitsemää miljoonaa ihmistä, ja siellä saksalaisten jälkeen olemme toiseksi suurin ryhmä maksettujen jäsenmaksujen määrällä laskettuna. Meidän jälkeemme tulevat britit, kertoo Nordic IN:n pääsihteeri Reijo Paananen.

Nordic IN edustaa 21:tä ammattiliittoa, eli järjestössä ovat jäseninä kaikki keskeiset teollisuuden työpaikkoja ja ihmisiä järjestävät ammattiliitot kaikista viidestä Pohjoismaasta.

Pohjoismaisen järjestön vahvuus syntyy kolmesta tekijästä: se perustuu suuruuden logiikkaan, se kattaa kaikki perinteisen teollisuuden sektorit ja lisäksi se edustaa kaikkia työntekijäryhmiä aina raskaan valimotyön tekijöistä insinööreihin.

MITÄ SAA VAJAALLA EUROLLA VUODESSA?

Paanasen edustaman pohjoismaisen järjestön rahoitus tulee jäseniltä: kaikki jäsenten eteen tehtävä työ rahoitetaan jäsenmaksuilla. Kullekin Teollisuusliiton jäsenelle kustannus on vuodessa hiukan vajaan euron.

Saako tuolla vajaalla eurolla vuodessa mitään? Kyllä saa, ja paljon.

− Kun me Pohjoismaissa valmistelemme jotakin, meidän näkökohtamme ovat usein mukana viimeisissä versioissa. Ei siis vain siksi, että olemme suuria ja kauniita, vaan myös sen vuoksi, että näkökohtamme ovat punnittuja, Paananen painottaa.

Me keräämme jäsenliittomme yhteen ja puhumme keskenämme. Kun olemme keskeisistä asioista samaa mieltä ja valmistelemme asiat, meidän äänemme kuuluu.

Yksi pienen järjestön tehokkaan toiminnan taustalla oleva tekijä on sen erinomaiset yhteistyötaidot. Paanasen mukaan on tavanomaista, että muiden maiden edustajat kertovat kadehtivansa meitä pohjoismaalaisia: keskustelemme keskenämme, jopa me hiljaiset suomalaiset.

− Me keräämme jäsenliittomme yhteen ja puhumme keskenämme. Kun olemme keskeisistä asioista samaa mieltä ja valmistelemme asiat, meidän äänemme kuuluu, Paananen vakuuttaa.

NEUVOTELLEN ON SAATU TULOKSIA

Pohjoismaisen mallin kolme peruspilaria ovat talouden ohjaus, järjestäytynyt työelämä ja hyvinvointivaltio. Pidämme järjestäytymistä, vahvoja liittoja ja työehtosopimuksia tärkeinä. Tuloksia on syntynyt, kun olemme kokoontuneet neuvottelemaan yhteisen pöydän ääreen.

Paanasen mukaan Pohjoismaillakin on vielä paljon oppimista ja tekemistä, jotta suoriudumme kansainvälisessä ympäristössä paremmin. Työlistalla on yksi asia ylitse muiden.

− Ykköstavoitteemme on pohjoismaisen mallin markkinointi fiksulla tavalla mahdollisimman laajalti ja mielellään yhdessä työnantajien kanssa, Paananen päättää.

TYÖEHTOSOPIMUKSET VAIN HAAVE USEIMMISSA MAISSA

Virallisten Nordic IN:n ja IndustriALL Europen lisäksi vaikutamme monta muutakin väylää pitkin. Ylikansallisia edunvalvontaelimiä ja tapoja toteuttaa edunvalvontaa on paljon. Toimimme myös eurooppalaisissa EWC-konserniyhteistyöverkostoissa, joita Teollisuusliitossa hoitaa kansainvälinen asiantuntija Tarja Loppi.

− EWC-sopimuksia on paljon, puhutaan sadoista, Loppi kuvaa toiminnan laajuutta. Tuemme lisäksi epävirallisten verkostojen syntyä ja toimintaa.

Yksi vahva vaikuttamisen väylä on Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK. Se on Suomen ainoa työelämän ihmisoikeusjärjestö ja saa rahoituksensa pääasiassa ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista.

Minkälaisia työelämän muutoksia on nähtävissä maailmalla ja Suomessa?

− Työvoiman määrä on painottunut hyvin voimakkaasti Aasiaan ja Afrikkaan, ja Euroopan osuus työvoimasta vähenee koko ajan. Tämä on tärkeätä huomata teollisuuden ja sen työpaikkojen sijoittumisen näkökulmasta, kertoo SASKin projektityöntekijä Milla Leppänen.

Muita muutoksia ovat esimerkiksi epätyypillisten työsuhteiden ja työn uusien muotojen yleistyminen. Myös tuoreet luvut maailmalta hätkähdyttävät: 74 prosenttia maista rajoittaa työntekijöiden oikeutta kuulua ammattiliittoon, ja 79 prosenttia maista rikkoo työntekijöiden oikeutta neuvotella kollektiivisesti työehtosopimuksista. Kolmasosassa maista työntekijät kokevat väkivallan uhkaa tai jopa väkivaltaa.

− Eletään ihan erilaisessa maailmassa, Leppänen toteaa.

TYÖNANTAJAT JA YRITYKSET HYÖTYVÄT

Työntekijöiden on vaikea vaatia perusoikeuksiaan, koska kansallinen lainsäädäntö ja sosiaaliturvajärjestelmä ovat hyvin puutteellisia. Viranomaiset ovat epäluotettavia, mikä ei edistä millään lailla kolmikannan syntyä.

− Kun ammattiliitoilla on vähän toimintatilaa yhteiskunnassa, niin työntekijöiden ääni jää kuulumatta. Tästä tilanteesta hyötyvät työnantajat ja yritykset.

Leppänen esittelee termin Union busting, jolla tarkoitetaan työnantajien erilaisia toimia estää tai hajottaa ammattiliittojen toimintaa. Hurjimpia esimerkkejä löytyy maista, joiden julkisella sektorilla, määräaikaisena tai ulkoistettuna työntekijänä työskentelevillä ei ole edes oikeutta kuulua ammattiliittoon.

Leppänen puhuu myös keltaisista liitoista. Niillä tarkoitetaan usein työnantajan perustamaa ammattiliittoa, millä luodaan illuusio siitä, että työntekijällä olisi ääni. Todellisuudessa työntekijöiden ääntä käyttävät työnantajan valitsemat edustajat.

”HUONOT KÄYTÄNNÖT TUPPAAVAT LEVIÄMÄÄN”

Leppäsen mukaan tilanne alkaa näyttää huonolta Suomessakin.

− On erilaisia keinoja, joilla halutaan päästä yleissitovuudesta pois, rajoittaa lakko-oikeutta ynnä muuta.

Meillä on vastuu kuluttamiemme tuotteiden kautta − nehän tuotetaan maissa, joissa työntekijöiden oikeuksia ei kunnioiteta.

Miksi kansainvälinen solidaarisuus ja edunvalvonta ovat sitten tärkeitä myös meille täällä Suomessa?

− Meillä on vastuu kuluttamiemme tuotteiden kautta − nehän tuotetaan maissa, joissa työntekijöiden oikeuksia ei kunnioiteta. Ja huonot käytännöt tuppaavat leviämään eli heijastumaan Suomeen.

Solidaarisuus on Leppäsen mukaan myös vastavuoroista. Esimerkiksi kun meillä oltiin vuonna 2015 ottamassa käyttöön pakkolakeja, saimme runsaasti solidaarisuusviestejä, joissa kansainvälinen ay-liike ilmoitti vastustavansa muutoksia.

SASK KIINNOSTAA NUORIA

SASK koordinoi suomalaisten ammattiliittojen kehitysyhteistyötä monella rintamalla, esimerkiksi tällä hetkellä on käynnissä 39 hanketta 13 maassa.

Suomessa SASK kouluttaa ihmisiä lähettiläiksi sekä järjestää opintomatkoja, kampanjoita ja monia tapahtumia. Opintomatkoille valitaan mukaan lähettiläitä ja vapaaehtoisverkoston jäseniä.

− Erityisesti nuoret pitävät SASKin toimintaa todella tärkeänä. Tämä mahdollisuus kannattaakin hyödyntää, kun halutaan nuoria lisää ammattiosastojen toimintaan mukaan. SASK on tosi kova sana, muistuttaa Tarja Loppi.

− Toimintamuotoja on todella paljon, ja jokaiselle on oma tapa toimia, Leppänen vakuuttaa.

Parhaillaan on käynnissä haku SASKin lähettiläskoulutukseen, ja hakea ehtii 11. helmikuuta asti.

LUE LISÄÄ

• Tietopankki kansainvälisestä toiminnasta Teollisuusliiton jäsenille.
  
• Eucoban-tiedostopankki, josta löytyy tesseihin liittyvää informaatiota eri maista. Tietopankki on kaikille avoin.
  
• Tietoa SASK:n vapaaehtoistoiminnasta ja lähettiläskoulutuksesta.