Kansainvälisistä asioista kiinnostunut Meri Lyttinen on ollut Teollisuusliiton jäsen vajaat kaksi vuotta. Nuorelle lahtelaiselle liiton merkitys aukeni vasta työelämän myötä.

Työelä­män perus­oi­keuk­sia riko­taan ympäri maail­maa: ”Ei tarvitse kovin kauan odot­taa, kun samat ongel­mat ovat täällä”

18.1.2022

TEKSTI TAINA LUOTO
KUVAT EMMI KALLIO

Kansain­vä­li­nen soli­daa­ri­suus­toi­minta on merkit­tävä osa ammat­tiyh­dis­tys­toi­min­taa, sillä työelä­män perus­oi­keuk­sia riko­taan kiih­ty­vällä vauh­dilla ympäri maail­maa. On tärkeätä vaikut­taa tähän kehi­tyk­seen, sillä huonot tavat tuppaa­vat leviämään.

Lahdesta kotoi­sin oleva Meri Lytti­nen etsii parhail­laan omaa juttu­aan työelä­mässä. Teol­li­suus­lii­ton jäse­nenä vajaat pari vuotta ollut Lytti­nen työl­listi aiem­min itsensä varhais­ja­ke­li­jana ja maalio­sas­ton myyjänä.

Oiva tapa tutus­tua uuteen on lisä­opin hank­ki­mi­nen. Tätä Lytti­nen toteutti viime vuoden lopulla, kun hän osal­lis­tui ensim­mäistä kertaa Teol­li­suus­lii­ton koulu­tuk­seen. Kyseessä oli Muri­kassa järjes­tetty Kansain­vä­li­nen edun­val­vonta ja soli­daa­ri­suus ‑kurssi.

MUIDEN MAIDEN KULTTUURIT KIINNOSTAVAT

Miksi kansain­vä­li­syys kieh­too nuorta?

− Kuulun Lahden Kirja­työn­te­ki­jäin Yhdis­tyk­seen (ao. 495) ja liiton asiat ovat alka­neet kiin­nos­taa. Olen oppi­nut, kuinka tärkeätä liit­toon kuulu­mi­nen on, ja sitä kautta eksyin tänne­kin, Lytti­nen kertoo.

− Olen aina halun­nut matkus­tella ja muiden maiden kult­tuu­rit kiin­nos­ta­vat. Olen kier­rel­lyt Norjassa, Ruot­sissa ja Tans­kassa kansain­vä­li­sen lento­pal­lo­lei­rin kautta ja myös Espan­jassa olen vierail­lut usein, Lytti­nen jatkaa.

HUONOT TYÖOLOT PYSÄYTTÄVÄT

Kurssi herätti paljon pohdit­ta­vaa. Eniten Lyttistä kiin­nosti Suomen Ammat­ti­liit­to­jen Soli­daa­ri­suus­kes­kus SASKin osuus.

− SASKin opin­to­matka ja lähet­ti­läs­asia jäivät mieleen. Tykkään matkus­taa, mutta turis­tina näkee eri paikat kuin sellai­silla matkoilla, joissa näkee myös ne slummit.

Nuorem­pana en kauheasti miet­ti­nyt tätä liit­toa­siaa. Kun sitten työelä­mässä liityin Teol­li­suus­liit­toon, niin silloin asia alkoi aueta minulle.

− Eihän sitä suoma­lai­sena tule mietit­tyä, kuinka huonot työolot muualla ovat. Se on ollut todella pysäyt­tä­vää. Ja kun miet­tii, että maksaa liitolle rahaa ja sillä pyöri­te­tään noin hurjan isoa juttua, Lytti­nen pohdis­ke­lee kansain­vä­li­sen soli­daa­ri­suus­työn merkitystä.

”NUORENA EN MIETTINYT TÄTÄ LIITTOASIAA”

Ammat­ti­lii­ton jäse­nyy­den merki­tys on Lytti­selle auen­nut vasta työelä­män myötä. Koulussa opis­ke­li­jat liit­tyi­vät auto­maat­ti­sesti oman alansa liittoon.

− Kun me opis­ke­li­jat sitten siir­ryimme työelä­mään, kovin moni ei liit­toon jäänyt, kun olisi pitä­nyt alkaa maksaa jäsen­mak­sua. Mieles­täni se johtui siitä, että liitto ei ihan osan­nut selit­tää sitä, mitä liit­toon kuulu­mi­nen merkit­see, uskoo Lyttinen.

− Nuorem­pana en kauheasti miet­ti­nyt tätä liit­toa­siaa. Kun sitten työelä­mässä liityin Teol­li­suus­liit­toon, niin silloin asia alkoi aueta minulle. Teol­li­suus­liit­toon liityin sen vuoksi, että tein jake­li­jan töitä. Ja tieten­kin äiti saat­toi pistää pari hyvää sanaa Teol­li­suus­lii­ton eteen, naurah­taa Lyttinen.

Lahden Kirja­työn­te­ki­jäin Yhdis­tyk­sen kv-vastaa­vana ja Teol­li­suus­lii­ton valtuus­ton jäse­nenä toimiva äiti Eija Lytti­nen nyök­kää hymyil­len vieressä.

UUTISET UNOHTAVAT TYÖELÄMÄN

Kansain­vä­li­syys kiin­nos­taa myös Antero Kart­tusta, joka on yli 20 vuotta valvo­nut työn­te­ki­jöi­den etuja luot­ta­mus­mie­henä ja työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuna. Kart­tu­nen asuu ja työs­ken­te­lee Heinä­ve­dellä, jossa hän on toimi­nut HANZA Metal­li­set Oy:n palve­luk­sessa 22 vuotta. Tällä hetkellä hän työs­ken­te­lee koneis­tus­osas­tolla aihionvalmistajana.

− Koen kansain­vä­li­syy­den hyvin lähei­seksi, sillä minua kiin­nos­taa, mitä maail­malla tapah­tuu. Uuti­sista ei kuiten­kaan saa mitään käsi­tystä työelä­mästä, eli näin suuri osa ihmi­sen elämästä jää kansain­vä­li­sessä uuti­soin­nissa koko­naan varjoon, Kart­tu­nen toteaa.

− Tapani hank­kia tietoa onkin sitten ollut näille kansain­vä­listä edun­val­vonta- ja soli­daa­ri­suus­työtä esit­te­le­ville kurs­seille osallistuminen.

”Tekni­set apuvä­li­neet ovat meille voima­vara ja mahdol­li­suus”, sanoo yli 20 vuotta Teol­li­suus­lii­ton luot­ta­mus­mie­henä ja työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuna toimi­nut Antero Karttunen.

Kurs­seilta saamaansa tietoa Kart­tu­nen on pitä­nyt herättävänä.

− Maailma on pieni ja enti­ses­tään piene­nee. Ne ongel­mat, jotka maail­malla ilme­ne­vät, kosket­ta­vat nopeasti meitä­kin. Esimer­kiksi Nenä­päi­vän kaltai­set hank­keet, joissa anne­taan apua toiselle puolelle maapal­loa, eivät ole turhia, Kart­tu­nen pohdiskelee.

”SUUNSOITOLLA EI SAAVUTETA MITÄÄN”

Kart­tusella ei ole ollut mahdol­li­suutta lähteä SASKin järjes­tä­mille tai vastaa­ville matkoille, mutta hän on koke­nut, että on pysty­nyt vaikut­ta­maan asioi­hin muuta kautta, joskin työ vaatii pitkäjänteisyyttä.

− Vies­tin saami­nen Savon perä­met­siin ei aina tapahdu niin helposti. Se on sellaista hiljaista ”junger­ta­mista” ja pohjau­tuu enem­män­kin henki­lö­koh­tai­siin keskus­te­lui­hin ja omalla asen­teella ja esimer­killä vaikut­ta­mi­seen. Popu­lis­ti­sella suun­soi­tolla ei saavu­teta mitään.

Niin inno­kas kuin Kart­tu­nen onkin jaka­maan tietoa maail­malta ja vaikut­ta­maan sitä kautta meidän kaik­kien työoloi­hin, hän pohtii jo kapu­lan anta­mista seuraa­valle pitkänmatkanjuoksijalle.

− Nyt alkaa pikku­hil­jaa olla luopu­mi­sen aika. Minulla on toive, että ensi vuonna tällä kurs­silla muka­nani olisi inno­kas ihmi­nen, jolla on sähköä näppy­löissä, Kart­tu­nen hymyilee.

TULEVAT EDUSKUNTAVAALIT HUOLETTAVAT

Kart­tu­nen on pitä­nyt kansain­vä­li­sen kurs­sin uudesta sisällöstä.

− Vaikka aiem­min­kin on ollut vierai­li­joita, niin nyt saadaan lyhyessä ajassa video­yh­teyk­sien avulla kolut­tua koko maailma. Tämä on hyvin avar­ta­vaa ja tähän suun­taan pitää­kin mennä. Tekni­set apuvä­li­neet ovat meille voima­vara ja mahdollisuus.

− Meillä on tämän kurs­sin aikana ollut puhetta siitä, minkä­lai­sia uhka­ku­via on tule­vien edus­kun­ta­vaa­lien suhteen. Kaik­kien työssä käyvien ihmis­ten pitäisi pitää huolta siitä, että tuleva halli­tuk­semme on sellai­nen, joka ajaisi työelä­män asioita eteen­päin, Kart­tu­nen muistuttaa.

− Ettei tätä verellä ja kyyne­leillä raken­net­tua järjes­tel­mää hajo­tet­taisi ja kannet­taisi tunkiolle.

”HALUSIN LÄHTEÄ TUTUSTUMAAN”

Lahte­lai­nen Esko Sutela osal­lis­tui kansain­vä­listä edun­val­von­taa ja soli­daa­ri­suutta käsit­te­le­välle kurs­sille ensim­mäistä kertaa.

− Olen aikai­sem­min kuvi­tel­lut, että nämä kurs­sit on suun­nattu vain kv-vastaa­ville. Kun ymmär­sin, että näille voivat osal­lis­tua kaikki ay-liik­keen kansain­vä­li­sestä toimin­nasta kiin­nos­tu­neet, niin halusin lähteä tutus­tu­maan tähän, Sutela kertoo.

”Sehän on selvä, että mitä parem­min asiat maail­malla ovat, sitä parem­min ne ovat meil­lä­kin”, toteaa Päijät-Hämeen ao. 23:ssa aktii­vi­sesti vaikut­tava Esko Sutela.

Sute­laa moti­voi kurs­sille osal­lis­tu­mi­nen myös sen vuoksi, että hänellä on nyky­ään enem­män aikaa käytettävissään.

− Viimei­set vuodet olen tehnyt projek­ti­töitä ja hank­ki­nut täyden­nys­kou­lu­tusta. Tällä hetkellä teen omalla ajal­lani esisel­vi­tyk­siä erää­seen kiin­nos­ta­vaan hank­kee­seen, joka toteu­tues­saan tarjoaisi mahdol­li­sesti sen vetä­jän paikan.

YHTEISTYÖN LAAJUUS HÄMMÄSTYTTÄÄ

Kurs­sia Sutela pitää onnis­tu­neena, sillä siellä hänelle aukesi monia asioita. Toki uutis­ten kautta hän on aiem­min­kin ollut tietoi­nen köyhien maiden työn­te­ki­jöi­den vähäi­sistä oikeuk­sista. Yksi kurs­sio­sio oli kuiten­kin ylitse muiden.

Reijo Paana­sen esitys ensim­mäi­senä päivänä oli suoras­taan mahtava. Siinä ei jäänyt mitään epäsel­väksi. Pelkäs­tään jo ensim­mäi­sen päivän perus­teella kannatti tulla, Sutela vakuut­taa. Paana­nen kertoi esityk­ses­sään pohjois­mais­ten teol­li­suus­liit­to­jen yhteis­työstä ja pohjois­mai­sesta mallista.

Kaik­kiin kysy­myk­siin Sutela ei heti saanut kurs­silta vastauk­sia. Pohdi­tut­ta­maan jäivät muun muassa se, kuinka yhteis­työ eri maiden kanssa on synty­nyt ja kuinka kauan sitä on ollut. Kaksi  seik­kaa yllät­ti­vät Sutelan..

−  Hämmäs­tyin, kuinka laajalti tällaista työtä teemme. Toinen yllä­tys oli, kuinka monessa kansain­vä­li­sessä hank­keessa meidän­kin liik­keemme on mukana.

”ME SUOMALAISET EMME VOI ERISTÄYTYÄ”

Sutela pohdis­ke­lee suoma­lais­ten roolin merki­tystä kansain­vä­li­sessä edun­val­von­nassa ja solidaarisuustyössä.

− Tämä työ on todella tärkeätä. Näen tämän koko­nai­suu­den niin, että me suoma­lai­set emme voi eris­täy­tyä muusta maail­masta. Meidän pitää olla mahdol­li­sim­man paljon mukana kansain­vä­li­sessä yhteis­työssä ja pyrkiä siinä merkit­tä­vän vaikut­ta­jan rooliin.

− Olen toimi­nut koko 2000-luvun kunnal­lis­po­li­tii­kassa ja luuli­sin ymmär­tä­väni myös soli­daa­ri­suu­desta. Sehän on selvä, että mitä parem­min asiat maail­malla ovat, sitä parem­min ne ovat meilläkin.

Kurssi sai Sute­lan miet­ti­mään myös omaa osuut­taan kansain­vä­li­sen soli­daa­ri­suus­työn eteen.

− Olen ruohon­juu­ri­ta­son paikal­li­nen vaikut­taja. Pystyi­sinkö teke­mään jotain myös kansain­vä­li­sen työn eteen, Sutela pohtii.

Kansain­vä­li­nen edun­val­vonta ja soli­daa­ri­suus ‑kurs­sin toisena päivänä kurs­si­lai­set pääsi­vät kuule­maan eri maiden tilan­teesta, kun kurs­si­ti­lasta otet­tiin video­yh­tey­det Indo­ne­si­aan, Myan­ma­riin, Mosam­bi­kiin, Malawiin ja Kolum­bi­aan. Fasi­li­taat­to­rina toimi teol­li­suus­työn­te­ki­jöi­den maail­man­lii­ton IndustriALL Global Unio­nin projek­ti­toi­min­nan pääl­likkö Kurt (Fons) Vannieuwenhuyse.

SUURI MERKITYS JOKAISELLE TEOLLISUUSTYÖNTEKIJÄLLE

Miten kansain­vä­li­nen edun­val­vonta- ja soli­daa­ri­suus­työ auttaa meitä suomalaisia?

− Toimin­nan tavoit­teena on sekä kerätä tietoa, miten maail­malla toimi­taan, että vaikut­taa kansain­vä­lis­ten järjes­tö­jen kautta työn­te­ki­jöi­den asemaan kaik­kialla maail­massa – myös Suomessa, kertoo Teol­li­suus­lii­ton kansain­vä­li­sen toimin­nan pääl­likkö Jari Hakka­rai­nen.

− Käyn­nissä on työmark­ki­noi­den muutos, jolloin työpaik­ko­jen omasta aktii­vi­suu­desta tulee yhä tärkeäm­pää. Ilman toimi­vaa työpaik­kaor­ga­ni­saa­tiota emme pärjää tulevaisuudessa.

− Sama aktii­vi­suu­den vaati­mus koskee myös kansain­vä­listä toimin­taa: sillä, mitä kansain­vä­li­sissä pöydissä sovi­taan, on suuri merki­tys jokai­sen teol­li­suus­työn­te­ki­jän elämään, vakuut­taa Hakkarainen.

− Työelä­män perus­oi­keuk­sia riko­taan ympäri maail­maa yhä kiih­ty­vällä vauh­dilla. Ellemme kykene vaikut­ta­maan tähän kehi­tyk­seen, niin ei tarvitse kovin kauan odot­taa, kun samat ongel­mat ovat edessä täällä meillä, sanoo Hakkarainen.

”ON OLTAVA AJOISSA HEREILLÄ”

− Meidän ei kannata tuudit­tau­tua siihen, että isolla voimalla esimer­kiksi Brys­se­lis­sä­kin esiin­ty­vät suoma­lai­sen teol­li­suu­den edus­ta­jat veisi­vät eteen­päin sitä vies­tiä, mikä on meille työn­te­ki­jöille paras viesti. Sitä työtä suoma­lai­sen palkan­saa­jan eteen ei tee käytän­nössä kukaan muu kuin tämä järjes­tö­ap­pa­raatti, vahvis­taa kansain­vä­li­sen edun­val­von­nan erityis­asian­tun­tija Arto Hele­nius.

− Aika monta vuotta ennen asian koti­maista käsit­te­lyä täytyy olla puske­massa, inttä­mässä vastaan ja tarjoa­massa vaih­toeh­toja − ylipää­tään oltava hereillä siitä, mitä maail­malla tapah­tuu, Hele­nius jatkaa.

Sinni­kästä vaiku­tus­työtä täytyy siis tehdä todella hyvissä ajoin. Esimer­kiksi ne asiat, jotka tule­vat Suomen edus­kun­nan päätet­tä­viksi vuosina 2024 tai 2025, on muotoiltu EU:n virkao­sas­tolla jo vuosina 2018 ja 2019.

− Siinä vaiheessa, kun asiat tule­vat edus­kun­taan, voidaan toki mennä huuta­maan torille, mutta edus­kunta ei enää kovin paljon voi tehdä, Hele­nius sanoo.

MEILLÄ ON OIKEASTI VAIKUTUSVALTAA!

Saavatko suoma­lai­set ammat­ti­lii­tot oikeasti peliai­kaa kansain­vä­li­sillä kentillä?

− Suoma­lai­sen ay-liik­keen resurs­sit ovat rajal­li­set ja siksi on tärkeätä, että Teol­li­suus­liitto suurena liit­tona käyt­tää tähän aikaa ja harkin­taa, Jari Hakka­rai­nen muotoilee.

Hyvä uuti­nen on, että kansain­vä­listä vaiku­tus­työtä suoma­lai­set eivät tee yksin, vaan olemme mukana vahvassa pohjois­mai­sessa rinta­massa, jolla on vaikutusvaltaa.

Suoma­lai­sen ay-liik­keen resurs­sit ovat rajal­li­set ja siksi on tärkeätä, että Teol­li­suus­liitto suurena liit­tona käyt­tää tähän aikaa ja harkintaa.

Yli miljoo­naa teol­li­suus­työ­läistä edus­tava Pohjois­mai­den Teol­li­suus­työn­te­ki­jät – Nordic IN on merkit­tävä tekijä Euroo­pan ja jopa maail­man mittakaavassa.

YLI MILJOONAN IHMISEN SANA PAINAA

− Kun ihmi­semme puhu­vat, kuuli­jat eivät kuvit­tele, että se on yhden ihmi­sen mieli­pide. He tietä­vät, että se on yli miljoo­nan ihmi­sen mieli­pide. [Euroop­pa­lai­nen katto­jär­jestö] IndustriALL Europe edus­taa noin seit­se­mää miljoo­naa ihmistä, ja siellä saksa­lais­ten jälkeen olemme toiseksi suurin ryhmä makset­tu­jen jäsen­mak­su­jen määrällä lasket­tuna. Meidän jälkeemme tule­vat britit, kertoo Nordic IN:n pääsih­teeri Reijo Paana­nen.

Nordic IN edus­taa 21:tä ammat­ti­liit­toa, eli järjes­tössä ovat jäse­ninä kaikki keskei­set teol­li­suu­den työpaik­koja ja ihmi­siä järjes­tä­vät ammat­ti­lii­tot kaikista viidestä Pohjoismaasta.

Pohjois­mai­sen järjes­tön vahvuus syntyy kolmesta teki­jästä: se perus­tuu suuruu­den logiik­kaan, se kattaa kaikki perin­tei­sen teol­li­suu­den sekto­rit ja lisäksi se edus­taa kaik­kia työn­te­ki­jä­ryh­miä aina raskaan vali­mo­työn teki­jöistä insinööreihin.

MITÄ SAA VAJAALLA EUROLLA VUODESSA?

Paana­sen edus­ta­man pohjois­mai­sen järjes­tön rahoi­tus tulee jäse­niltä: kaikki jäsen­ten eteen tehtävä työ rahoi­te­taan jäsen­mak­suilla. Kulle­kin Teol­li­suus­lii­ton jäse­nelle kustan­nus on vuodessa hiukan vajaan euron.

Saako tuolla vajaalla eurolla vuodessa mitään? Kyllä saa, ja paljon.

− Kun me Pohjois­maissa valmis­te­lemme jota­kin, meidän näkö­koh­tamme ovat usein mukana viimei­sissä versioissa. Ei siis vain siksi, että olemme suuria ja kauniita, vaan myös sen vuoksi, että näkö­koh­tamme ovat punnit­tuja, Paana­nen painottaa.

Me keräämme jäsen­liit­tomme yhteen ja puhumme keske­nämme. Kun olemme keskei­sistä asioista samaa mieltä ja valmis­te­lemme asiat, meidän äänemme kuuluu.

Yksi pienen järjes­tön tehok­kaan toimin­nan taus­talla oleva tekijä on sen erin­omai­set yhteis­työ­tai­dot. Paana­sen mukaan on tavan­omaista, että muiden maiden edus­ta­jat kerto­vat kadeh­ti­vansa meitä pohjois­maa­lai­sia: keskus­te­lemme keske­nämme, jopa me hiljai­set suomalaiset.

− Me keräämme jäsen­liit­tomme yhteen ja puhumme keske­nämme. Kun olemme keskei­sistä asioista samaa mieltä ja valmis­te­lemme asiat, meidän äänemme kuuluu, Paana­nen vakuuttaa.

NEUVOTELLEN ON SAATU TULOKSIA

Pohjois­mai­sen mallin kolme perus­pi­la­ria ovat talou­den ohjaus, järjes­täy­ty­nyt työelämä ja hyvin­voin­ti­val­tio. Pidämme järjes­täy­ty­mistä, vahvoja liit­toja ja työeh­to­so­pi­muk­sia tärkeinä. Tulok­sia on synty­nyt, kun olemme kokoon­tu­neet neuvot­te­le­maan yhtei­sen pöydän ääreen.

Paana­sen mukaan Pohjois­mail­la­kin on vielä paljon oppi­mista ja teke­mistä, jotta suoriu­dumme kansain­vä­li­sessä ympä­ris­tössä parem­min. Työlis­talla on yksi asia ylitse muiden.

− Ykkös­ta­voit­teemme on pohjois­mai­sen mallin mark­ki­nointi fiksulla tavalla mahdol­li­sim­man laajalti ja mielel­lään yhdessä työnan­ta­jien kanssa, Paana­nen päättää.

TYÖEHTOSOPIMUKSET VAIN HAAVE USEIMMISSA MAISSA

Viral­lis­ten Nordic IN:n ja IndustriALL Euro­pen lisäksi vaiku­tamme monta muuta­kin väylää pitkin. Ylikan­sal­li­sia edun­val­von­tae­li­miä ja tapoja toteut­taa edun­val­von­taa on paljon. Toimimme myös euroop­pa­lai­sissa EWC-konser­niyh­teis­työ­ver­kos­toissa, joita Teol­li­suus­lii­tossa hoitaa kansain­vä­li­nen asian­tun­tija Tarja Loppi.

− EWC-sopi­muk­sia on paljon, puhu­taan sadoista, Loppi kuvaa toimin­nan laajuutta. Tuemme lisäksi epävi­ral­lis­ten verkos­to­jen syntyä ja toimintaa.

Kansain­vä­li­nen edun­val­vonta ja soli­daa­ri­suus ‑kurssi pidet­tiin 15.–16.11.2021 Muri­kassa. ”Kurs­seil­lemme ovat kaikki kansain­vä­li­sestä toimin­nasta kiin­nos­tu­neet Teol­li­suus­lii­ton jäse­net terve­tul­leita”, toivot­taa kurs­sin opet­taja Tarja Loppi.

Yksi vahva vaikut­ta­mi­sen väylä on Suomen Ammat­ti­liit­to­jen Soli­daa­ri­suus­kes­kus SASK. Se on Suomen ainoa työelä­män ihmi­soi­keus­jär­jestö ja saa rahoi­tuk­sensa pääasiassa ulko­mi­nis­te­riön kehitysyhteistyövaroista.

Minkä­lai­sia työelä­män muutok­sia on nähtä­vissä maail­malla ja Suomessa?

− Työvoi­man määrä on painot­tu­nut hyvin voimak­kaasti Aasi­aan ja Afrik­kaan, ja Euroo­pan osuus työvoi­masta vähe­nee koko ajan. Tämä on tärkeätä huomata teol­li­suu­den ja sen työpaik­ko­jen sijoit­tu­mi­sen näkö­kul­masta, kertoo SASKin projek­ti­työn­te­kijä Milla Leppä­nen.

Muita muutok­sia ovat esimer­kiksi epätyy­pil­lis­ten työsuh­tei­den ja työn uusien muoto­jen yleis­ty­mi­nen. Myös tuoreet luvut maail­malta hätkäh­dyt­tä­vät: 74 prosent­tia maista rajoit­taa työn­te­ki­jöi­den oikeutta kuulua ammat­ti­liit­toon, ja 79 prosent­tia maista rikkoo työn­te­ki­jöi­den oikeutta neuvo­tella kollek­tii­vi­sesti työeh­to­so­pi­muk­sista. Kolmas­osassa maista työn­te­ki­jät koke­vat väki­val­lan uhkaa tai jopa väkivaltaa.

− Eletään ihan erilai­sessa maail­massa, Leppä­nen toteaa.

TYÖNANTAJAT JA YRITYKSET HYÖTYVÄT

Työn­te­ki­jöi­den on vaikea vaatia perus­oi­keuk­si­aan, koska kansal­li­nen lain­sää­däntö ja sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­telmä ovat hyvin puut­teel­li­sia. Viran­omai­set ovat epäluo­tet­ta­via, mikä ei edistä millään lailla kolmi­kan­nan syntyä.

− Kun ammat­ti­lii­toilla on vähän toimin­ta­ti­laa yhteis­kun­nassa, niin työn­te­ki­jöi­den ääni jää kuulu­matta. Tästä tilan­teesta hyöty­vät työnan­ta­jat ja yritykset.

SASKin projek­ti­työn­te­kijä Milla Leppä­sen mukaan SASK:n toimin­taan kannat­taa lähteä mukaan, sillä toimin­ta­muo­toja on todella paljon, ja jokai­selle on oma tapa toimia. Järjes­tön toiminta kiin­nos­taa varsin­kin nuoria.

Leppä­nen esit­te­lee termin Union busting, jolla tarkoi­te­taan työnan­ta­jien erilai­sia toimia estää tai hajot­taa ammat­ti­liit­to­jen toimin­taa. Hurjim­pia esimerk­kejä löytyy maista, joiden julki­sella sekto­rilla, määrä­ai­kai­sena tai ulkois­tet­tuna työn­te­ki­jänä työs­ken­te­le­villä ei ole edes oikeutta kuulua ammattiliittoon.

Leppä­nen puhuu myös keltai­sista liitoista. Niillä tarkoi­te­taan usein työnan­ta­jan perus­ta­maa ammat­ti­liit­toa, millä luodaan illuusio siitä, että työn­te­ki­jällä olisi ääni. Todel­li­suu­dessa työn­te­ki­jöi­den ääntä käyt­tä­vät työnan­ta­jan valit­se­mat edustajat.

”HUONOT KÄYTÄNNÖT TUPPAAVAT LEVIÄMÄÄN”

Leppä­sen mukaan tilanne alkaa näyt­tää huonolta Suomessakin.

− On erilai­sia keinoja, joilla halu­taan päästä yleis­si­to­vuu­desta pois, rajoit­taa lakko-oikeutta ynnä muuta.

Meillä on vastuu kulut­ta­miemme tuot­tei­den kautta − nehän tuote­taan maissa, joissa työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sia ei kunnioiteta.

Miksi kansain­vä­li­nen soli­daa­ri­suus ja edun­val­vonta ovat sitten tärkeitä myös meille täällä Suomessa?

− Meillä on vastuu kulut­ta­miemme tuot­tei­den kautta − nehän tuote­taan maissa, joissa työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sia ei kunnioi­teta. Ja huonot käytän­nöt tuppaa­vat leviä­mään eli heijas­tu­maan Suomeen.

Soli­daa­ri­suus on Leppä­sen mukaan myös vasta­vuo­roista. Esimer­kiksi kun meillä oltiin vuonna 2015 otta­massa käyt­töön pakko­la­keja, saimme runsaasti soli­daa­ri­suus­vies­tejä, joissa kansain­vä­li­nen ay-liike ilmoitti vastus­ta­vansa muutoksia.

SASK KIINNOSTAA NUORIA

SASK koor­di­noi suoma­lais­ten ammat­ti­liit­to­jen kehi­ty­syh­teis­työtä monella rinta­malla, esimer­kiksi tällä hetkellä on käyn­nissä 39 hanketta 13 maassa.

Suomessa SASK koulut­taa ihmi­siä lähet­ti­läiksi sekä järjes­tää opin­to­mat­koja, kampan­joita ja monia tapah­tu­mia. Opin­to­mat­koille vali­taan mukaan lähet­ti­läitä ja vapaa­eh­tois­ver­kos­ton jäse­niä.

− Erityi­sesti nuoret pitä­vät SASKin toimin­taa todella tärkeänä. Tämä mahdol­li­suus kannat­taa­kin hyödyn­tää, kun halu­taan nuoria lisää ammat­tio­sas­to­jen toimin­taan mukaan. SASK on tosi kova sana, muis­tut­taa Tarja Loppi.

− Toimin­ta­muo­toja on todella paljon, ja jokai­selle on oma tapa toimia, Leppä­nen vakuuttaa.

Parhail­laan on käyn­nissä haku SASKin lähet­ti­läs­kou­lu­tuk­seen, ja hakea ehtii 11. helmi­kuuta asti.

LUE LISÄÄ