Veli-Matti Kauppinen: Aluevaa­leja kohti

Olemme valmis­tau­tu­massa maamme histo­rian ensim­mäi­siin aluevaa­leihin, joiden vaali­päivä on 23.1.2022. Vaaleista käyte­tään yleisesti myös nimeä sote-vaalit. Tämä kuvaakin päätet­tä­vien asioiden luonnetta vielä selkeämmin. Suomeen ollaan perus­ta­massa 21 hyvin­voin­tia­luetta pois lukien Helsinki, joka järjestää palve­lunsa itse. Hyvin­voin­tia­lueen ylintä valtaa käyttävä toimielin on alueval­tuusto, johon valitaan edustajat tammi­kuun vaaleissa. Valtuustot päättävät muun muassa sosiaali- ja terveys­pal­ve­lujen järjes­tä­mi­sestä. Lisäksi alueille tulee pelas­tus­toi­mesta päättäminen.

Uudis­tuksen talou­del­lista merki­tystä kuvaa jo pelkäs­tään se, että sen myötä kuntien budjetit pienen­tyvät todella merkit­tä­västi, jopa 60–70 prosenttia johtuen sote-menojen valta­vasta osuudesta. Nykyään sote-menot ovat vuosi­ta­saolla noin 20 miljardia euroa. Lisäksi kulut ovat olleet nousussa.

Uudis­tusta on valmis­teltu yli kymmenen vuotta eri hankkeissa. Hyvää siinä on ennen kaikkea se, että rajapinta perus­ter­vey­den­huollon ja erikois­sai­raan­hoidon välillä poistuu niiden ollessa saman katon alla.

Miksi vaaleissa on tärkeää käyttää äänioi­keut­taan? Siksi, että sote-uudistus merkitsee kansa­lai­sille paljon. On ensiar­voista, että saamme laadu­kasta ja yhden­ver­taista palvelua. Kustan­nus­te­hok­kuus paranee saman hallinnon alla palve­luiden sujuvoi­tuessa ja päällek­käi­syyk­sien poistuessa. Se, miten uudis­tuk­sessa onnis­tu­taan, jää pitkälti perus­tet­ta­vien hyvin­voin­tia­lueiden harteille ja vastuulle.

Hyvin­voin­tia­lueiden työnan­ta­ja­po­li­tiikka tulee määrit­te­le­mään pitkälti uudis­tuksen onnistumisen.

On myös muistet­tava, että uudet hyvin­voin­tia­lueet ovat suuria työnan­tajia. Uudis­tuk­sessa henki­löstöä siirtyy hyvin­voin­tia­lueille noin 200 000 henkilöä, eli kyseessä on myös erittäin suuri liikkeen­luo­vutus. Hyvin­voin­tia­lueiden työnan­ta­ja­po­li­tiikka tulee määrit­te­le­mään pitkälti uudis­tuksen onnis­tu­misen. On tärkeää, että alueval­tuus­toihin valit­tavat ymmär­tävät henki­löstön arkea ja ovat yhteis­työ­ky­kyisiä myös sen kanssa.

Uudet valtuu­tetut linjaavat ja päättävät myös siitä, minkä verran palve­luita tuote­taan itse ja minkä verran niitä mahdol­li­sesta ostetaan yrityk­siltä. Samalla valtuu­tetut päättävät, minkä­laisia palvelut ovat, mitä ne maksavat sekä missä ne maakun­nassa sijait­sevat. Toivot­tavaa on, että valit­tavat valtuu­tetut haluavat ja kykenevät katso­maan asioita laajemmin kuin pelkäs­tään oman kuntansa näkökul­masta. Ilman tätä ei hyvin­voin­tia­luetta pystytä raken­ta­maan tasapuolisesti.

Nyt ennen vaaleja pitää saada keskus­telua aikaan siitä, mistä vaaleissa on kysymys. Tietoi­suus vaalien merki­tyk­sestä nostaa myös äänes­ty­sak­tii­vi­suutta, sote-vaaleissa nimit­täin pääte­tään kansa­laisten arkeen suuresti liitty­vistä asioista.

VELI-MATTI KAUPPINEN
Teolli­suus­liiton viestintäasiantuntija

KUVA KITI HAILA

2.11.2021