Veli-Matti Kaup­pi­nen: Alue­vaa­leja kohti

Olemme valmis­tau­tu­massa maamme histo­rian ensim­mäi­siin alue­vaa­lei­hin, joiden vaali­päivä on 23.1.2022. Vaaleista käyte­tään ylei­sesti myös nimeä sote-vaalit. Tämä kuvaa­kin päätet­tä­vien asioi­den luon­netta vielä selkeäm­min. Suomeen ollaan perus­ta­massa 21 hyvin­voin­tia­luetta pois lukien Helsinki, joka järjes­tää palve­lunsa itse. Hyvin­voin­tia­lu­een ylintä valtaa käyt­tävä toimie­lin on alue­val­tuusto, johon vali­taan edus­ta­jat tammi­kuun vaaleissa. Valtuus­tot päät­tä­vät muun muassa sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen järjes­tä­mi­sestä. Lisäksi alueille tulee pelas­tus­toi­mesta päättäminen.

Uudis­tuk­sen talou­del­lista merki­tystä kuvaa jo pelkäs­tään se, että sen myötä kuntien budje­tit pienen­ty­vät todella merkit­tä­västi, jopa 60–70 prosent­tia johtuen sote-meno­jen valta­vasta osuu­desta. Nyky­ään sote-menot ovat vuosi­ta­saolla noin 20 miljar­dia euroa. Lisäksi kulut ovat olleet nousussa.

Uudis­tusta on valmis­teltu yli kymme­nen vuotta eri hank­keissa. Hyvää siinä on ennen kaik­kea se, että raja­pinta perus­ter­vey­den­huol­lon ja erikois­sai­raan­hoi­don välillä pois­tuu niiden ollessa saman katon alla.

Miksi vaaleissa on tärkeää käyt­tää äänioi­keut­taan? Siksi, että sote-uudis­tus merkit­see kansa­lai­sille paljon. On ensiar­voista, että saamme laadu­kasta ja yhden­ver­taista palve­lua. Kustan­nus­te­hok­kuus para­nee saman hallin­non alla palve­lui­den suju­voi­tuessa ja pääl­lek­käi­syyk­sien pois­tuessa. Se, miten uudis­tuk­sessa onnis­tu­taan, jää pitkälti perus­tet­ta­vien hyvin­voin­tia­luei­den harteille ja vastuulle.

Hyvin­voin­tia­luei­den työnan­ta­ja­po­li­tiikka tulee määrit­te­le­mään pitkälti uudis­tuk­sen onnistumisen.

On myös muis­tet­tava, että uudet hyvin­voin­tia­lu­eet ovat suuria työnan­ta­jia. Uudis­tuk­sessa henki­lös­töä siir­tyy hyvin­voin­tia­lueille noin 200 000 henki­löä, eli kyseessä on myös erit­täin suuri liik­keen­luo­vu­tus. Hyvin­voin­tia­luei­den työnan­ta­ja­po­li­tiikka tulee määrit­te­le­mään pitkälti uudis­tuk­sen onnis­tu­mi­sen. On tärkeää, että alue­val­tuus­toi­hin valit­ta­vat ymmär­tä­vät henki­lös­tön arkea ja ovat yhteis­työ­ky­kyi­siä myös sen kanssa.

Uudet valtuu­te­tut linjaa­vat ja päät­tä­vät myös siitä, minkä verran palve­luita tuote­taan itse ja minkä verran niitä mahdol­li­sesta oste­taan yrityk­siltä. Samalla valtuu­te­tut päät­tä­vät, minkä­lai­sia palve­lut ovat, mitä ne maksa­vat sekä missä ne maakun­nassa sijait­se­vat. Toivot­ta­vaa on, että valit­ta­vat valtuu­te­tut halua­vat ja kyke­ne­vät katso­maan asioita laajem­min kuin pelkäs­tään oman kuntansa näkö­kul­masta. Ilman tätä ei hyvin­voin­tia­luetta pystytä raken­ta­maan tasapuolisesti.

Nyt ennen vaaleja pitää saada keskus­te­lua aikaan siitä, mistä vaaleissa on kysy­mys. Tietoi­suus vaalien merki­tyk­sestä nostaa myös äänes­ty­sak­tii­vi­suutta, sote-vaaleissa nimit­täin pääte­tään kansa­lais­ten arkeen suuresti liit­ty­vistä asioista.

VELI-MATTI KAUPPINEN
Teol­li­suus­lii­ton viestintäasiantuntija

KUVA KITI HAILA

2.11.2021