Turja Lehtonen: Ketkä käyvät sopimusneuvottelut?

Työeh­to­so­pi­mus­kierros on alkanut todella erikoi­sissa merkeissä. Tällä hetkellä emme edes liittona kaikilta osin tiedä, kenen kanssa alamme neuvo­tella sopimuksia. En yhtään ihmet­tele, että työpai­koilla kummas­tel­laan tätä tilannetta.

Haluan tuoda esiin muutamia näkökulmia kierrok­sesta. On syytä muistaa, että esimer­kiksi Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry ei ole enää työmark­ki­na­jär­jestö siinä mielessä, mitä yleisesti työmark­ki­na­jär­jes­töllä ymmär­re­tään. Sillä ei enää ole esimer­kiksi työeh­to­so­pi­musten tulkin­ta­oi­keutta. Toki se voi neuvoa jäseny­ri­tyk­siään siinä kuin vaikkapa Suomen Yrittä­jätkin. On hyvä huomata myös, että pelkäs­tään Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry:hyn kuulu­vien yritysten työnte­ki­jöillä ei ole työrau­ha­vel­voi­tetta sen jälkeen, kun nykyisen sopimuksen voimas­saolo päättyy. Mahdol­lisia työsuh­de­rii­toja ei enää ratkota Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry:n ja ammat­ti­liit­tojen myötä­vai­ku­tuk­sella, vaan suoraan työan­tajan kanssa. Samalla on hyvä huomioida, että oikeus­is­tuin ei ole näissä tapauk­sissa työtuo­miois­tuin, vaan käräjäoikeus.

Pelkäs­tään Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry:hyn kuuluvat yritykset ovat itse asiassa järjes­täy­ty­mät­tömiä. Uuden Tekno­lo­gia­teol­li­suuden työnan­tajat ry:n jäseny­ri­tysten määrä ei ainakaan vielä ole ollut sitä, mitä odotet­tiin. Teolli­suus­liitto seuraa jäseny­ri­tysten määrän ja katta­vuuden tilan­netta. Tämän jälkeen liitto tekee arvionsa siitä, onko uusi työnan­ta­jayh­distys vartee­no­tet­tava, luotet­tava ja uskot­tava neuvot­te­luos­a­puoli, vai ei. Vasta tämän jälkeen voidaan aloittaa neuvot­telut työehtosopimuksesta.

En halua lietsoa paniikkia, mutta ennus­merkit työmark­ki­na­kaa­ok­sesta ovat vahvasti ilmassa.

Todella erikoista on myös ollut julkinen keskus­telu työmark­ki­noiden ja sopimus­kier­roksen ympärillä. Elinkei­noe­lämän johto­pai­koilta kuuluu vaati­muksia koordi­naa­tiosta ja että niin sanottu Suomen malli pitää saada aikaan. Tämä malli tarkoittaa siis käytän­nössä sitä, että vientialat määrit­te­levät yleisen palkka­tason, jota muut seuraavat. Samaan aikaan nämä tahot vaativat lisää paikal­lista sopimista ja sitä, että yritykset neuvot­te­levat suoraan omat työehtosopimuksensa.

Jokin tässä yhtälössä ei minulle aukea. Suomen malli on siirretty syrjään juuri työnan­ta­jien tahdon vuoksi. Pahim­mil­laan edessä on kierros, jossa jokainen ala ulosmittaa sen, mitä irti saa polii­tik­kojen säestäessä kilpa­lau­lussa siitä, minkä verran mikin ammat­ti­ryhmä tarvitsee palkan­ko­ro­tuksia. Minun silmiini näyttää siltä, että tulossa voi olla vuoden 2017 uusinta ja tiettyjen ammat­tia­lojen osalta peli on jo vahvasti käynnissä.

Suora ja avoin kysymyk­seni Tekno­lo­gia­teol­li­suuden, ja miksei Metsä­teol­li­suu­denkin, jäseny­ri­tyk­sille on, että tätäkö te todella halusitte tehdes­sänne sääntö­muu­tokset, joissa irrot­tau­dut­tiin työeh­to­so­pi­mus­toi­min­nasta? En halua lietsoa paniikkia, mutta ennus­merkit työmark­ki­na­kaa­ok­sesta ovat vahvasti ilmassa. Toivon toki, että järki voittaa työmarkkinoilla.

TURJA LEHTONEN
Teolli­suus­liiton 1. varapuheenjohtaja

KUVA KITI HAILA

28.9.2021