Kari Hyytiä: Oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mi­nen, pitääkö olla huolissaan?

Oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mi­sen tavoite on nostaa koulu­tus- ja osaa­mis­ta­soa kaikilla koulu­tusas­teilla, kaven­taa oppi­mi­se­roja sekä kasvat­taa koulu­tuk­sel­lista tasa-arvoa ja yhden­ver­tai­suutta sekä lasten ja nuor­ten hyvin­voin­tia. Tavoit­teena on, että jokai­nen nuori suorit­taa toisen asteen koulutuksen.

Osaa­mis­vaa­ti­mus­ten kasvaessa työl­lis­ty­mi­nen edel­lyt­tää nykyi­sin vähin­tään toisen asteen tutkin­non suorit­ta­mista. Elokuun alussa voimaan astu­nut oppi­vel­vol­li­suus­laki on merkit­tä­vin uudis­tus sitten perus­koulu-uudis­tuk­sen. Uudis­tuk­sen herät­tä­mässä kritii­kissä kysy­tään, riit­tä­vätkö rahat ja pitäi­sikö varoja kohden­taa toisin, esimer­kiksi perus­kou­lua suorit­ta­vien erilai­siin tuki­toi­miin. Ehkä vaikein kohde­ryhmä ovat oppi­laat, joita ei jostain syystä kiin­nosta mikään. ”Pitäi­sikö olla huolis­saan” ‑ryhmän taus­talla saat­taa olla, ettei heillä ole ollut koto­naan selkeää esimerk­kiä, että joku lähtisi töihin.

Tämän vuoden alussa oli 1 200 nuorta vailla perus­kou­lun jälkeistä opis­ke­lu­paik­kaa. Lukua voidaan pitää korkeana, ja toivot­ta­vasti oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­nuk­sen myötä tuki­toi­met opin­noille ohjaa­mi­sessa kasva­vat. Opot ovat keskei­sessä roolissa suju­van opinto-ohjauk­sen toteut­ta­mi­sessa. Valmen­ta­vaan VALMA-koulu­tuk­sen opis­ke­li­ja­mää­rät ovat olleet kasvussa. Jos opis­ke­lu­paikka ei ole tiedossa, opis­ke­li­jasta tehdään kunnalle valvon­tail­moi­tus. Kunnan velvoite on löytää kuukau­den sisällä opis­ke­li­jalle tarkoi­tuk­sen­mu­kai­nen opis­ke­lu­paikka. Haaste on kova ja vaatii hyvää yhteis­työtä oppi­lai­tos­ten välillä. Syys­kuun alussa oli valta­kun­nal­li­sesti tehty 344 opis­ke­li­jasta valvon­tail­moi­tus, joten tehtä­vää riit­tää. Valvon­ta­vas­tuut on selvi­tet­tävä, eli kuka ohjauk­sessa vastaa mistä­kin ja mihin vastuut päät­ty­vät. Vanhem­milla on tärkeä tehtävä tukea ja ohjata nuorta siinä, mitä opis­ke­lu­pol­kua hän lähtee kulke­maan. Silloin pitää olla huolis­saan, jos tuo tuki puuttuu.

Yhteis­työn ja eri tuki­muo­to­jen avulla oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mi­nen on hyvä asia.

Perus­o­pe­tuk­sen järjes­tä­jän vastuulla on ohjata ja valvoa oppi­vel­vol­li­sia perus­o­pe­tuk­sen ja yhteis­haun aikana. Osana tätä ohjausta perus­o­pe­tuk­sen järjes­täjä arvioi yhdessä oppi­vel­vol­li­sen ja hänen huol­ta­jansa kanssa, mikä koulu­tus on opis­ke­li­jalle sopi­vin ottaen huomioon erityi­sen tuen tarpeet. Oppi­laalla on oikeus saada oppi­mi­sen ja koulun­käyn­nin tukea heti tuen tarpeen ilme­tessä. Oppi­vel­vol­li­sen hakeu­tu­mis- ja opis­ke­lu­tie­toja seura­taan valta­kun­nal­li­seen Koski-tieto­va­ran­toon, opis­ke­li­ja­va­lin­ta­re­kis­te­riin sekä oppi­vel­vol­li­suus­re­kis­te­riin tallen­net­tu­jen tieto­jen perusteella.

Valpas-palvelu on uusi Opetus­hal­li­tuk­sen yllä­pi­tämä palvelu, jonka kautta oppi­vel­vol­li­suu­den ohjaus- ja valvon­ta­vas­tuussa olevan tahon on mahdol­li­suus saada yhdellä näky­mällä koko­nais­kuva oppi­vel­vol­li­sen tilan­teesta. Valpas-palve­lun tarkoi­tuk­sena on tukea vastuu­ket­jua, jossa oppi­vel­vol­li­nen pyri­tään saat­ta­maan ohjaus- ja valvon­ta­vel­vol­li­selta seuraa­valle, jotta koko ajan on joku taho, joka valvoo oppi­vel­vol­li­suu­den toteutumista.

Onneksi maan halli­tus on leik­kaus­ten sijaan ohjan­nut rahoi­tusta koulu­tuk­seen. Uskon, että yhteis­työn ja eri tuki­muo­to­jen avulla oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mi­nen on hyvä asia, eikä siitä pidä olla huolissaan.

KARI HYYTIÄ
Teol­li­suus­lii­ton amma­til­li­sen koulu­tuk­sen asiantuntija

KUVA KITI HAILA

14.9.2021