Kari Hyytiä: Oppivelvollisuuden laajentaminen, pitääkö olla huolissaan?

Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoite on nostaa koulutus- ja osaamistasoa kaikilla koulutusasteilla, kaventaa oppimiseroja sekä kasvattaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä lasten ja nuorten hyvinvointia. Tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen.

Osaamisvaatimusten kasvaessa työllistyminen edellyttää nykyisin vähintään toisen asteen tutkinnon suorittamista. Elokuun alussa voimaan astunut oppivelvollisuuslaki on merkittävin uudistus sitten peruskoulu-uudistuksen. Uudistuksen herättämässä kritiikissä kysytään, riittävätkö rahat ja pitäisikö varoja kohdentaa toisin, esimerkiksi peruskoulua suorittavien erilaisiin tukitoimiin. Ehkä vaikein kohderyhmä ovat oppilaat, joita ei jostain syystä kiinnosta mikään. ”Pitäisikö olla huolissaan” -ryhmän taustalla saattaa olla, ettei heillä ole ollut kotonaan selkeää esimerkkiä, että joku lähtisi töihin.

Tämän vuoden alussa oli 1 200 nuorta vailla peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa. Lukua voidaan pitää korkeana, ja toivottavasti oppivelvollisuuden laajennuksen myötä tukitoimet opinnoille ohjaamisessa kasvavat. Opot ovat keskeisessä roolissa sujuvan opinto-ohjauksen toteuttamisessa. Valmentavaan VALMA-koulutuksen opiskelijamäärät ovat olleet kasvussa. Jos opiskelupaikka ei ole tiedossa, opiskelijasta tehdään kunnalle valvontailmoitus. Kunnan velvoite on löytää kuukauden sisällä opiskelijalle tarkoituksenmukainen opiskelupaikka. Haaste on kova ja vaatii hyvää yhteistyötä oppilaitosten välillä. Syyskuun alussa oli valtakunnallisesti tehty 344 opiskelijasta valvontailmoitus, joten tehtävää riittää. Valvontavastuut on selvitettävä, eli kuka ohjauksessa vastaa mistäkin ja mihin vastuut päättyvät. Vanhemmilla on tärkeä tehtävä tukea ja ohjata nuorta siinä, mitä opiskelupolkua hän lähtee kulkemaan. Silloin pitää olla huolissaan, jos tuo tuki puuttuu.

Yhteistyön ja eri tukimuotojen avulla oppivelvollisuuden laajentaminen on hyvä asia.

Perusopetuksen järjestäjän vastuulla on ohjata ja valvoa oppivelvollisia perusopetuksen ja yhteishaun aikana. Osana tätä ohjausta perusopetuksen järjestäjä arvioi yhdessä oppivelvollisen ja hänen huoltajansa kanssa, mikä koulutus on opiskelijalle sopivin ottaen huomioon erityisen tuen tarpeet. Oppilaalla on oikeus saada oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppivelvollisen hakeutumis- ja opiskelutietoja seurataan valtakunnalliseen Koski-tietovarantoon, opiskelijavalintarekisteriin sekä oppivelvollisuusrekisteriin tallennettujen tietojen perusteella.

Valpas-palvelu on uusi Opetushallituksen ylläpitämä palvelu, jonka kautta oppivelvollisuuden ohjaus- ja valvontavastuussa olevan tahon on mahdollisuus saada yhdellä näkymällä kokonaiskuva oppivelvollisen tilanteesta. Valpas-palvelun tarkoituksena on tukea vastuuketjua, jossa oppivelvollinen pyritään saattamaan ohjaus- ja valvontavelvolliselta seuraavalle, jotta koko ajan on joku taho, joka valvoo oppivelvollisuuden toteutumista.

Onneksi maan hallitus on leikkausten sijaan ohjannut rahoitusta koulutukseen. Uskon, että yhteistyön ja eri tukimuotojen avulla oppivelvollisuuden laajentaminen on hyvä asia, eikä siitä pidä olla huolissaan.

KARI HYYTIÄ
Teollisuusliiton ammatillisen koulutuksen asiantuntija

KUVA KITI HAILA

14.9.2021