Työeh­to­so­pimus on Teolli­suus­liiton sopimus­aloilla tehtävää työtä ja sen teettä­misen ehtoja määrit­te­levä perus­so­pimus. Työeh­to­so­pi­muksen sisäl­tämät ehdot ovat luonteel­taan minimieh­toja, joita työnan­tajan pitää vähin­tään noudattaa kaikkiin työntekijöihinsä.

30.8.2021

KUVA YLLÄ: Vuonna 2019 tekno­lo­gia­sek­tori avasi tes-neuvot­telut. Takaa vasem­malta sekto­ri­joh­to­kunnan puheen­joh­taja Janne Vainio, sektorin johtaja Jyrki Virtanen, liiton puheen­joh­taja Riku Aalto ja 1. varapu­heen­joh­taja Turja Lehtonen sekä sekto­ri­joh­to­kunnan varapu­heen­joh­taja Juha Pöllänen. Selin Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry:n työmark­kin­ajoh­taja Minna Helle ja toimi­tus­joh­taja Jaakko Hirvola. KUVA PEKKA ELOMAA 

Työeh­to­so­pi­muk­sista (tes) on neuvo­teltu jo vuosi­kym­menten ajan. Niistä on tullut suoma­laisen työelämän sääntelyn ja kehit­tä­misen kivijalka. Tähän asti Teolli­suus­liitto on neuvo­tellut ja solminut työeh­to­so­pi­mukset yhdessä työnan­ta­ja­liit­tojen kanssa.

Sopimus­neu­vot­te­lujen tapa on nyt kuitenkin osittain muuttu­massa, koska osa työnan­ta­ja­lii­toista on ilmoit­tanut jättäy­ty­vänsä pois sopimus­toi­min­nasta. Metsä­teol­li­suus ry ilmoitti muutok­sesta mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa lokakuussa 2020. Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry päätti irtautua sopimus­toi­min­nasta omilla sopimus­aloil­laan tämän vuoden maalis­kuussa, ja sen rinnalle perus­tetun työeh­to­so­pi­muksia tekevän Tekno­lo­gia­teol­li­suuden työnan­tajat ry:n jäsen­mää­rästä ja katta­vuu­desta ei ole vielä varmuutta.

Näin tes-neuvot­telut etenevät

ESITYKSISTÄ TAVOITTEIKSI

• Liitto pyytää ammat­tio­sas­toilta muutos­esi­tyksiä työehtosopimuksiin.
• Keskus­toi­misto ja sekto­ri­joh­to­kunnat johtavat osastojen esityk­sistä liiton yleiset ja sopimusa­la­koh­taiset neuvottelutavoitteet.
• Hallitus käsit­telee kokonai­suuden ja lyö lukkoon keskeiset linjat ja tavoit­teet niin, että sopimusa­lojen alakoh­tai­sille tavoit­teille jää tilaa.

IRTOSANOMISESTA KOHTI NEUVOTTELUJA

• Hallitus irtisanoo sekto­ri­joh­to­kun­tien esityk­sestä sopimusa­lojen työeh­to­so­pi­mukset päätty­mään niiden sopimus­kausien lopussa.
• Työeh­to­so­pi­mukset irtisa­no­taan kussakin sopimuk­sessa määri­teltyä irtisa­no­mi­saikaa noudattaen.
• Tieto irtisa­no­mi­sista toimi­te­taan asian­osai­siin työnan­ta­ja­liit­toihin ja valtakunnansovittelijalle.

VALMISTELUA JA TUNNUSTELUA

• Neuvot­te­luja valmis­tel­laan A) liiton toimis­tolla, B) sopimusa­lojen työeh­to­neu­vot­te­lu­kun­nissa ja C) sektorijohtokunnissa.
• Työnan­ta­ja­liit­tojen kanssa käydään tunnus­te­luja ja sovitaan neuvot­te­lujen aloit­ta­mi­sa­jan­koh­dista sopimusaloittain.

NEUVOTTELUT SOPIMUSALOITTAIN KÄYNNISTYVÄT

NEUVOTTELUTULOKSESTA HYVÄKSYNTÄÄN/​HYLKÄÄMISEEN

• Jos neuvot­te­lu­tulos syntyy, työeh­to­neu­vot­te­lu­kunta esittää sekto­ri­joh­to­kun­nalle sen hyväksymistä.
• Sekto­ri­joh­to­kunta tekee halli­tuk­selle esityksen joko neuvot­te­lu­tu­loksen hyväk­sy­mi­sestä tai sen hylkäämisestä.
• Hallitus joko A) hyväksyy ⇒ SOPIMUS SYNTYY tai B) hylkää esityksen tai C) voi lähettää asian liiton valtuuston päätet­tä­väksi. Erityisten tilan­teiden varalta myös liitto­ää­nestys on liiton sääntöjen mukaan mahdollinen.

HYLKÄÄMISESTÄ JATKOTOIMENPITEISIIN

• Jos neuvot­telut eivät johda Teolli­suus­liittoa tyydyt­tä­vään tulok­seen, hallitus päättää jatko­toi­men­pi­teistä kyseessä olevan sopimusalan sekto­ri­joh­to­kunnan esityksestä.

NEUVOTTELUA TYÖTAISTELU-UHAN ALLA

• Jos julis­te­taan työtais­te­lu­toi­men­pide, kuten ylityö­kielto tai lakko, siitä tehdään ilmoitus valta­kun­nan­so­vit­te­li­jalle ja asian­osai­selle työnan­ta­ja­lii­tolle. Tässä vaiheessa kyse on työtaistelu-uhasta.
• Liiton keskus­lak­ko­toi­mi­kunta aloittaa mahdol­lisen työtais­telun valmistelun.
• Neuvot­te­luja pyritään jatka­maan työnan­ta­ja­liiton kanssa.

SOVITELLEN SOPIMUKSEEN

• Jos neuvot­telut eivät etene, valta­kun­nan­so­vit­te­lija ottaa yhteyttä ja käynnistää johdol­laan neuvot­telut. Valta­kun­nan­so­vit­te­lija antaa sovin­toeh­do­tuksen työehtosopimukseksi.
• Sekto­ri­joh­to­kunta tekee liiton halli­tuk­selle esityksen ehdotuksen hyväk­sy­mi­sestä tai hylkäämisestä.
• Hallitus päättää sovin­toeh­do­tuksen hyväk­sy­mi­sestä tai hylkäämisestä.
• Jos sovin­toeh­dotus hyväk­sy­tään, työtais­telu-uhka perutaan ja solmi­taan uusi työeh­to­so­pimus. ⇒ SOPIMUS SYNTYY

HYLKÄÄMISESTÄ JATKOTOIMENPITEISIIN

• Jos sovin­toeh­dotus hylätään, sovit­telu keskey­te­tään ja työtais­telu aloite­taan tai yrite­tään sopua liittojen keski­näisin neuvotteluin.

SOVITELLEN SOPIMUKSEEN

• Jos liittojen neuvot­telut eivät edelleen­kään tuota tulosta, valta­kun­nan­so­vit­te­lija pyrkii tekemään uuden sovin­toeh­do­tuksen, jonka osapuolet voivat hyväksyä. ⇒ SOPIMUS SYNTYY

MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN yritys­koh­tainen malli poikkeaa valta­kun­nal­listen työeh­to­so­pi­musten neuvot­te­lu­ta­vasta siinä, että työeh­to­neu­vot­te­lu­kunnan rinnalla toimivat neuvot­te­lu­tiimit, jotka koostuvat Teolli­suus­liiton puutuo­te­sek­torin vastuu­hen­ki­löistä ja kulloi­senkin yrityksen pääluot­ta­mus­mie­hestä tai pääluot­ta­mus­mie­histä. Neuvot­te­lu­tiimi hyväksyy neuvot­te­lu­tu­loksen, jota mekaa­nisen metsä­teol­li­suuden työeh­to­neu­vot­te­lu­kunta käsit­telee ja esittää sekto­ri­joh­to­kun­nalle neuvot­te­lu­tu­loksen hyväk­sy­mistä tai hylkää­mistä. Näillä johto­kunnan päätös­esi­tyk­sillä sopimus etenee liiton halli­tuk­selle hyväk­syt­tä­väksi. Hallitus voi siirtää sopimusten hyväk­syn­tä­oi­keuden myös liiton johtoryhmälle.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDESSA ei ole vielä valmis­teltu viral­lista hyväk­sy­mis­mallia yritys­koh­tai­sille työeh­to­so­pi­muk­sille. Tekno­lo­gia­teol­li­suuden työnan­ta­jien yhdis­tyksen kanssa mahdol­li­sesti neuvo­tel­tavan sopimuksen kanssa toimi­taan kuten aiemmin toimit­tiin Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry:n kanssa.

SANASTOA

EURO- TAI SENTTILINJA tarkoittaa kaikille palkan­saa­jille sovit­tuja euro- tai sentti­mää­räisiä korotuksia prosen­tu­aa­listen korotusten sijaan.
LIITTOERÄ on yleis­ko­ro­tuksen lisäksi sovit­tava palkkojen korotuserä, jonka työeh­to­so­pi­mus­os­a­puolet voivat sopia siirret­tä­väksi paikal­li­sesti sovittavaksi.
NORMAALISITOVUUS tai normaa­li­si­tova työeh­to­so­pimus koskee vain alalla toimivia, työeh­to­so­pi­muksen solmi­nee­seen työnan­ta­ja­liit­toon järjes­täy­ty­neitä yrityksiä. Työnte­ki­jä­liiton ja työnan­ta­ja­liiton kesken solmi­tuissa työeh­to­so­pi­muk­sissa voi olla laista poikkeavia kohtia mm. vuosi­lo­masta, ylitöiden määräy­ty­mi­sestä ja työajan tasaa­mi­sesta, sekä paikal­li­sesti sovit­tavia kohtia.
PALKKARATKAISU on ammat­ti­liiton ja työnan­ta­ja­liiton työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luissa tehty sopimus palkoista.
PERÄLAUTA tarkoittaa työeh­to­so­pi­mus­mää­räystä, jossa on määri­telty menet­te­ly­tavat, ellei asiasta ole paikal­li­sesti toisin sovittu.
REAALIPALKKA on palkan ostokyky. Se kertoo, kuinka paljon palkalla voi ostaa tavaroita ja palveluja.
SOPIMUSKAUSI on työeh­to­so­pi­muksen voimassaoloaika.
TYÖEHTOSOPIMUS on ammat­ti­liiton ja työnan­ta­ja­liiton neuvot­te­lema sopimus kyseisen alan työnte­ki­jöiden työsuh­teiden vähim­mäi­seh­doista.  Se sisältää määräykset esimer­kiksi palkasta, työajasta, sairausa­jan­pal­kasta ja arkipyhäkorvauksista.
VALTAKUNNANSOVITTELIJAN tehtä­vänä on sovitella ammatti- ja työnan­ta­ja­liiton välisiä työeh­to­so­pi­muk­siin liittyviä riitoja.
YLEISSITOVUUS ja yleis­si­tova työeh­to­so­pimus tarkoit­tavat sopimusta, jota jokaisen kyseessä olevalla alalla toimivan työnan­tajan on nouda­tet­tava. Yleis­si­tovan työeh­to­so­pi­muksen sovel­ta­mi­sessa ei ole väliä kuuluuko työnan­taja työnan­ta­ja­liit­toon tai työntekijä ammattiliittoon.
YRITYSKOHTAINEN TYÖEHTOSOPIMUS koskee vain yhtä yritystä. Yrityksen ja työnte­ki­jä­liiton välisissä neuvot­te­luissa on tyypil­li­sesti myös edustaja siitä yrityk­sestä, jota työeh­to­so­pimus koskee.
Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/suomi-tes-sanakirja

Lisätietoa työeh­to­so­pi­muk­sista ja syksyn neuvot­te­luista on liiton verkko­si­vuilla www.teollisuusliitto.fi.