Liitossa
OIKEUSAPU: Laiton irtisanominen on tyyppiesimerkki liiton ajamista oikeusjutuista
”Ei kannata tuikata tulistuksissaan työsuhdepapereita takkaan irtisanomisen jälkeen”, neuvoo liiton oikeudellisen yksikön vt. päällikkö Susanna Holmberg. Asiakirjat kannattaa säästää todisteiksi mahdollisesti laittomasta irtisanomisesta.
18.8.2021
– Todella paljon riita-asioita sovitaan, mutta minun kokemukseni mukaan työnantaja vie niitä nyt pidemmälle. Vasta siinä vaiheessa, kun kannetta jo viritellään, alkaa sovintohalukkuutta löytyä, Holmberg kuvaa viimeisen vuosikymmenen aikana näkemäänsä linjamuutosta.
– Yhtenä syynä voi olla yritysten ottamien oikeusturvavakuutusten yleisyys. Usein vakuutus vaatii jonkinlaisen oikeusprosessin korvausten maksamiseksi.
OIKEUSAVUN POLKU
Oikeusapu on teollisuusliittolaisen jäsenetu. Jos apu myönnetään, liiton lakimies tai sen valtuuttama asianajotoimisto hoitaa koko oikeusprosessin ilman jäsenelle koituvia kuluja.
Ennen pitkällistä tuomioistuintaivalta pyritään aina ensin sovintoon. Työpaikan pääluottamusmies yrittää selvitellä ja ratkoa työntekijän ja työnantajan välille syntynyttä riita-asiaa silloin, kun yritys on järjestäytynyt työnantajaliittoon. Riita voi koskea esimerkiksi työsuhteen perusteetonta päättämistä tai saamatta jääneitä palkkoja.
Jos sopua ei synny, pääluottamusmies voi lähettää asiasta erimielisyysmuistion liittoon. Järjestäytymättömästä työpaikasta oikeusapuhakemus lähtee liittoon suoraan. Asian selvittelytyötä voivat liitossa tehdä kyseisen sektorin ja työympäristöyksikön asiantuntijat ja juristit.
– Mitä oikein on tapahtunut? Sitä käydään läpi ja yritetään kerätä kaikki mahdollinen näyttö, Holmberg kertoo.
Lopullisen oikeusapupäätöksen tekee liiton oikeudellisen yksikön kokous, jossa katsotaan, onko tapauksella mahdollisuus menestyä. Kokoukselle asian valmistelee joku yksikön omista juristeista.
– On muistettava, että epäreilu kohtelu ei ole aina laitonta. Me katsomme, löytyykö kanteeseen oikeudellisia perusteita ja löytyykö näyttöä. Lakimies on myös jo perannut, onko asiasta aiempaa oikeuskäytäntöä ja mitä oikeuskirjallisuus sanoo. Arvioimme, onko meillä mahdollisuutta voittaa juttu. Jos asia näyttää olevan kiikun kaakun, myönnämme oikeusavun siinäkin tapauksessa, Holmberg kertoo liiton sisäisistä punninnoista.
Tämän jälkeen asiaa yritetään vielä kerran sovitella työnantajan kanssa ennen kuin varsinainen kanne lähtee. Järjestäytynyt työnantaja haastetaan työsuhdeasioissa työtuomioistuimeen, muut käräjäoikeuteen. Joissain työehtosopimuksissa on kirjaus välimiesoikeudesta. Käräjäoikeuden käsitellessä työturvallisuusrikosta, joka liittyy esimerkiksi syrjintään tai työtapaturmaan, samassa yhteydessä pyritään käsittelemään myös vahingonkorvausasiat.
Holmbergin mukaan nykyisin asiat jäävät harvoin vain käräjäoikeusasteelle, vaan häviäjä valittaa hovioikeuteen.
– Korkeimmalta oikeudelta valituslupa onkin jo paljon tiukemmassa, Holmberg kuvailee.
MITÄ JÄSEN VOI TEHDÄ?
Holmberg kehottaa ottamaan hyvin varhaisessa vaiheessa yhteyttä liittoon.
– Saatavien kanneaika on kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä. Ja selvittelytyöhön menee aina paljon aikaa.
Holmberg kehottaa jäseniä säästämään kaikki palkkakuitit ja muut mahdolliset asiakirjat. Vaikka kuinka suututtaisi, takkaan ei parane papereita pistää.
– Kannattaa kirjoittaa asiat ylös. Samoin kannattaa muistuttaa mahdollisesti todistajiksi tulevia työkavereita siitä, että he painaisivat asiat mieleensä, Holmberg neuvoo.
Kokemus kertoo, että kaikkein vaikeimmin todistettavia asioita ovat häirintä ja epäasiallinen kohtelu.
– Useimmiten tällainen käytös tapahtuu kahden kesken, Holmberg toteaa.
Vaikeasti todistettaviin tapauksiin kuuluvat myös perusteettomat irtisanomiset koeajalla.
– Todistustaakka on käänteinen. Työnantaja voi vain sanoa, ettei työntekijä ollut ”sovelias” työhön. Työntekijän on todistettava, että hänet on irtisanottu epäasiallisella perusteella.
PALJON MUUTAKIN KUIN OIKEUSJUTTUJA
– Meille tulee runsaasti sähköposteja ja puhelinsoittoja, neuvomme ja autamme, Holmberg kertoo.
Yksikkö osallistuu työlainsäädännön valmisteluun.
– Iso puheenaihe on ollut yt-lain uudistus. Annoimme siitä lausunnon.
Oikeudellinen yksikkö kouluttaa Murikan ja ammattiosastojen kursseilla. Ja kouluttaa itseäänkin. Holmberg kertoo, että SAK:n juristit saavat koko ajan ”mentor-koulutusta” viimeisistä EU:n tuomioistuimen päätöksistä, jotka liittyvät työoikeuteen.
Yksikkö tekee Holmbergin mukaan myös paljon ”tukityötä” talon sisällä eli auttaa Teollisuusliiton muita yksiköitä.
Liiton lakimiehet istuvat myös tes-neuvottelupöydissä ja neuvotteluja tukevissa taustaryhmissä.
NIIN, NE TESSIT?
– Oudossa tilanteessa ollaan, jos yleissitovia työehtosopimuksia ei enää ole. Koko suomalainen työlainsäädäntö on rakennettu sen varaan, että säännöksiä täsmennetään alakohtaisissa työehtosopimuksissa, Holmberg alleviivaa.
Teknologiateollisuuden Minna Helle on ehdottanut ”työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä” seuraavalla tavalla. Helle ei puhu Teknologiateollisuus ry:n tiedotteessa mitään itse työntekijöiden demokraattisesti valitsemien edustajien nostamisesta yrityksen hallintoon. Sinne voitaisiin Helteen mielestä sen sijaan nostaa työnantajan valitsema henkilö. Teknologiateollisuus lupaa valintaperusteista armollisesti, että ”niistä kerrottaisiin henkilöstölle etukäteen”.
– Silloinhan tämä henkilö on työnantajan valitsema. Hänelle ei tule myöskään irtisanomissuojaa kuten henkilöstöedustuslain mukaisesti valituille henkilöille, Holmberg huomauttaa.
Olipa tes-tilanne mikä tahansa, lain suomat mahdollisuudet työntekijöiden oikeuksien puolustamiseksi oikeusaputapauksissa tullaan käyttämään viimeistä pykälää myöten.
– Näytämme työnantajille, että olemme tosissamme. Me vaadimme jäsenelle tehokkaasti ne oikeudet, jotka hänelle lain mukaan kuuluvat. Joskus on myös haettava oikeusjutun kautta selkeys oikeuskäytäntöön, Holmberg toteaa.
TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA KITI HAILA
