Mielenosoittajat suojautuivat omatekoisilla kilvillä mellakkapoliisin vesitykiltä kesäkuun alussa Medellínissä Kolumbiassa hallituksenvastaisten mielenosoitusten jatkuttua viidettä viikkoa.

Kolum­bian lakkojen taustalla on syvenevä eriarvoisuus

Laajat lakot ovat jatku­neet Kolum­biassa jo huhti­kuun lopulta. Maan hallinto vastasi niihin rajulla väkival­lalla, ja olot maassa ovat muuttu­neet sekaviksi.

11.8.2021

Lakot käynnisti oikeis­topre­si­dentti Iván Duquen esittä­mien elintar­vik­keiden veron­ko­ro­tusten vastustus. Turhau­tu­minen maan oloihin oli kuitenkin kytenyt jo pitkään, ja lakko­lii­keh­dintä sai sen purkau­tu­maan. Ammat­ti­liit­tojen lakkoihin liittyi muita kansa­lais­jär­jes­töjä sekä maan köyhty­nyttä keskiluokkaa.

Taustalla on maan yhä syvenevä eriar­voi­suus. Maan tilas­to­keskus Danen mukaan vuonna 2020 köyhyy­dessä eli 43 prosenttia kansasta. Vuotta aiemmin luku oli 36 prosenttia. Maailman ammat­ti­liit­tojen keskus­jär­jestö ITUC luokit­telee Kolum­bian maailman kymmenen työnte­ki­jälle huonoimman maan joukkoon.

Väkivalta leimaa monen elämää. Maa on Filip­pii­nien jälkeen maailman toiseksi vaaral­lisin ay-aktii­veille. Viime vuonna heitä murhat­tiin 18. Murhien takaa löytyy monesti huume­kaupan ja hallinnon yhteen kasva­neita intressejä.

Presi­dentti Duguen hallinto jätti osittain toteut­ta­matta vuosi­kym­meniä kestä­neen sisäl­lis­sodan lopet­ta­neen rauhan­so­pi­muksen. Puoli­so­ti­laal­lisia joukkoja toimii yhä, nyt yhä vahvemmin rikol­li­suu­teen kytkeytyneinä.

Miele­no­soi­tukset vaativat lisäksi poliisin väkivallan lopet­ta­mista. Viime vuoden syyskuun miele­no­soi­tuk­sissa poliisi tappoi ainakin 13 ihmistä. Siksi on häkel­lyt­tävää, että hallitus lähetti poliisin käyttä­mään entis­täkin kovempaa väkivaltaa.

Ihmisoi­keus­jär­jestö Temblores rekis­teröi lakkojen ensim­mäisen kuukauden aikana 3 789 halli­tuksen joukkojen väkival­taista tekoa miele­no­soit­tajia vastaan. Poliisin tekemään väkival­taan kuolleita on ilmei­sesti jo yli 70. Maan media raportoi, että ainakin sata pidätettyä on kadonnut.

Talous­mi­nis­teri ja ulkomi­nis­teri ovat jo jättä­neet halli­tuksen laajan kansain­vä­lisen arvos­telun vuoksi.

Ammat­ti­liit­tojen keskus­jär­jestö CUT johtaa laaja­poh­jaista keskus­lak­ko­ko­mi­teaa, joka pyrkii neuvot­te­luihin halli­tuksen kanssa. Se vaatii elämi­seen riittävää palkkaa, tulevai­suuden mahdol­li­suuksia nuorille ja väkival­taisen mellak­ka­po­liisin Esmadin lakkauttamista.

Touko­kuun lopulla päästiin jo esiso­pi­muk­seen, mutta kesäkuun alussa CUT keskeytti neuvot­telut. Sen mukaan hallitus ei toteuta osuut­taan sopimuk­sesta. Ammat­ti­liitot maailman eri puolilla ovat jo pitkään vedon­neet Kolum­bian presi­dent­tiin todel­listen neuvot­te­lujen aloit­ta­mi­seksi lakko­ko­mi­tean kanssa.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN