”Neljäsosa suomalaista kärsii merkittävästä työstressistä. Loman tarve ei ole vähentynyt, vaikka fyysisesti raskaat työt ovat vähentyneet”, toteaa vanhempi tutkija Sampsa Puttonen Työterveyslaitokselta.

23.6.2021

Stres­siä aiheut­ta­vat nyt dig­i­tal­isoi­tu­mi­nen ja automaa­tio.

– Työ vaatii jatku­vaa oppimista ja sitou­tu­mista. Työ ja koko mei­dän elämämme on inten­si­ivisem­pää, eikä työn kuor­mit­tavu­us ole hirveästi muut­tunut, mikä on aika yllät­tävääkin, Put­to­nen toteaa.

LYHYTKIN LOMA VOI ELVYTTÄÄ

– Lyhytkin loma, kun se on hyvin suun­nitel­tu, voi antaa koke­muk­sen palau­tu­mis­es­ta. Pidem­mäl­lä loma­l­la fysi­ik­ka toipuu kuitenkin parem­min. Saadaan uni–valverytmi ter­veem­mäk­si, elim­istön kuor­mi­tus keve­nee ja voimavarat uud­is­tu­vat.

Pätkä­työläisil­lä ei ole useinkaan mah­dol­lisu­ut­ta pitää lomaa lainkaan.

– Töitä tehdään aina, kun saadaan. Pelätään ongelmia omaan talouteen, jos ei ote­ta seu­raavaa työtä vas­taan.

Pätkä­työläis­ten epä­var­muus toimeen­tu­losta ja mah­dot­to­muus suun­nitel­la elämään­sä eteen­päin muo­dos­tu­vat yhdessä lomat­to­muu­den kanssa koko elämän­hallinnan ongel­mak­si, johon yksilö ei ter­veel­lis­ten elämän­tapo­jen vah­timisel­la useinkaan jak­sa vaikut­taa. Nämä ovat julkises­ta keskustelus­ta ”katveeseen” jääviä aihei­ta.

– Sel­l­aiset asi­at, joista puhutaan, niil­lä on taipumus tul­la kor­ja­tuik­si, Put­to­nen alle­vi­ivaa.

Tutk­i­jana hän tun­nistaa, että per­in­tei­sis­sä työ­suhteis­sa ole­vien toim­i­henkilöi­den ja asiantun­ti­joiden ongelmia, joista saadaan julkiselta sek­to­ril­ta tilas­toti­eto­ja, on helpom­pi tutkia kuin vaik­ka nol­latun­ti­sop­par­i­lais­ten ongelmia.

– Heikom­mas­sa työ­markki­na-ase­mas­sa ole­vien, eikä vain jo valmi­ik­si varsin hyv­in­voivien, ihmis­ten tutkimi­nen ja ongelmien kor­jaus­esi­tyk­set toisi­vat laa­jem­mat vaiku­tuk­set työuri­in, Put­to­nen kri­ti­soi itseään ja suo­ma­laista tiedey­hteisöä.

Kun kesähelteellä ollaankin töissä

– Toim­imme hellestrate­gias­sa ennakoiden, kuvaa autote­htaan työ­suo­jelu­val­tu­utet­tu Jouni Wallin.

Nor­maali työsken­te­lyläm­pöti­la Val­met Auto­mo­tiv­en Uudenkaupun­gin tehtaal­la on 20–22 astet­ta, Pahim­man hellekau­den aikaan sisäläm­pöti­la voi olla 28, jois­sain tilois­sa jopa yli 33 astet­ta.

Kun säätiedo­tus ennus­taa hel­teitä, aloite­taan kiin­teistöstä.

– Ilman­vai­h­to laite­taan mak­simi­in, mil­lä on huo­mat­ta­va vaiku­tus pieni­in, sul­jet­tui­hin tiloi­hin.

Viime kesänä koko tehtaalle han­kit­ti­in dig­i­taaliset läm­pö- ja kos­teusmit­tar­it. Wallin iloit­see, että nyt ei tarvitse enää arvail­la tieto­ja anal­o­gi­sista mittareista. Toimen­pitei­den vaiku­tus­ta voi vielä seu­ra­ta rek­isteröidys­tä datas­ta.

– Osas­toil­la on viilen­net­tyjä koppe­ja, ja viime kesänä pihalle han­kit­ti­in lisäk­si isom­pia kylmäkont­te­ja tauko­jen pitämistä varten. Hellepäivien iltoina ja öinä avataan isoim­mat ovet. Osas­toille on ostet­tu ja vuokrat­tu läjäpäin tuulet­timia ja siir­ret­täviä ilmas­toin­ti­lait­tei­ta, joi­ta työn­tek­i­jät kohden­ta­vat parhaik­si kat­somi­in­sa paikkoi­hin, Wallin ker­too.

Tääl­lä men­nään tur­val­lisu­us edel­lä, ja koko ajan pyrimme ole­maan kehi­tyk­sen kär­jessä.

Urheilu­juo­mat­ablet­tien tar­joami­nen veteen sekoitet­taviksi on tehnyt nestey­tyk­ses­tä mieluisam­paa.

– Nuoret eivät aina tiedos­ta hel­teen riske­jä. He halu­a­vat näyt­tää. Mut­ta ei se niin mene, että käy­dään ensin McDonald’sin kaut­ta ja sit­ten tul­laan tänne pär­jäämään 12 tun­tia, Wallin viit­taa ter­veel­lis­ten elämän­tapo­jen pain­oar­voon.

Kukin pääsee vuorol­laan hel­letauolle, ja esimiehillä on Wallinista suuri vas­tuu. On tun­net­ta­va alaisen­sa ja hei­dän yksilöl­liset tarpeen­sa. Val­tu­utet­tu on kuitenkin tyy­tyväi­nen tehtaan nyky­isi­in käytän­töi­hin.

– Tääl­lä men­nään tur­val­lisu­us edel­lä, ja koko ajan pyrimme ole­maan kehi­tyk­sen kär­jessä, Wallin toteaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA ISTOCK