”Neljäsosa suoma­laista kärsii merkit­tä­västä työstres­sistä. Loman tarve ei ole vähen­tynyt, vaikka fyysi­sesti raskaat työt ovat vähen­ty­neet”, toteaa vanhempi tutkija Sampsa Puttonen Työterveyslaitokselta.

23.6.2021

Stressiä aiheut­tavat nyt digita­li­soi­tu­minen ja automaatio.

– Työ vaatii jatkuvaa oppimista ja sitou­tu­mista. Työ ja koko meidän elämämme on inten­sii­vi­sempää, eikä työn kuormit­ta­vuus ole hirveästi muuttunut, mikä on aika yllät­tä­vääkin, Puttonen toteaa.

LYHYTKIN LOMA VOI ELVYTTÄÄ

– Lyhytkin loma, kun se on hyvin suunni­teltu, voi antaa kokemuksen palau­tu­mi­sesta. Pidem­mällä lomalla fysiikka toipuu kuitenkin paremmin. Saadaan uni–valverytmi terveem­mäksi, elimistön kuormitus kevenee ja voima­varat uudistuvat.

Pätkä­työ­läi­sillä ei ole usein­kaan mahdol­li­suutta pitää lomaa lainkaan.

– Töitä tehdään aina, kun saadaan. Pelätään ongelmia omaan talou­teen, jos ei oteta seuraavaa työtä vastaan.

Pätkä­työ­läisten epävar­muus toimeen­tu­losta ja mahdot­to­muus suunni­tella elämäänsä eteen­päin muodos­tuvat yhdessä lomat­to­muuden kanssa koko elämän­hal­linnan ongel­maksi, johon yksilö ei terveel­listen elämän­ta­pojen vahti­mi­sella usein­kaan jaksa vaikuttaa. Nämä ovat julki­sesta keskus­te­lusta ”katvee­seen” jääviä aiheita.

– Sellaiset asiat, joista puhutaan, niillä on taipumus tulla korja­tuiksi, Puttonen alleviivaa.

Tutki­jana hän tunnistaa, että perin­tei­sissä työsuh­teissa olevien toimi­hen­ki­löiden ja asian­tun­ti­joiden ongelmia, joista saadaan julki­selta sekto­rilta tilas­to­tie­toja, on helpompi tutkia kuin vaikka nolla­tun­ti­sop­pa­ri­laisten ongelmia.

– Heikom­massa työmark­kina-asemassa olevien, eikä vain jo valmiiksi varsin hyvin­voi­vien, ihmisten tutki­minen ja ongel­mien korjaus­esi­tykset toisivat laajemmat vaiku­tukset työuriin, Puttonen kritisoi itseään ja suoma­laista tiedeyhteisöä.

Kun kesähel­teellä ollaankin töissä

– Toimimme helle­stra­te­giassa ennakoiden, kuvaa autoteh­taan työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Jouni Wallin.

Normaali työsken­te­ly­läm­pö­tila Valmet Automo­tiven Uuden­kau­pungin tehtaalla on 20–22 astetta, Pahimman helle­kauden aikaan sisäläm­pö­tila voi olla 28, joissain tiloissa jopa yli 33 astetta.

Kun säätie­dotus ennustaa helteitä, aloite­taan kiinteistöstä.

– Ilman­vaihto laite­taan maksi­miin, millä on huomat­tava vaikutus pieniin, suljet­tuihin tiloihin.

Viime kesänä koko tehtaalle hankit­tiin digitaa­liset lämpö- ja kosteus­mit­tarit. Wallin iloitsee, että nyt ei tarvitse enää arvailla tietoja analo­gi­sista mitta­reista. Toimen­pi­teiden vaiku­tusta voi vielä seurata rekis­te­röi­dystä datasta.

– Osastoilla on viilen­net­tyjä koppeja, ja viime kesänä pihalle hankit­tiin lisäksi isompia kylmä­kont­teja taukojen pitämistä varten. Helle­päi­vien iltoina ja öinä avataan isoimmat ovet. Osastoille on ostettu ja vuokrattu läjäpäin tuulet­timia ja siirret­täviä ilmas­toin­ti­lait­teita, joita työnte­kijät kohden­tavat parhaiksi katso­miinsa paikkoihin, Wallin kertoo.

Täällä mennään turval­li­suus edellä, ja koko ajan pyrimme olemaan kehityksen kärjessä.

Urhei­lu­juo­ma­tablet­tien tarjoa­minen veteen sekoi­tet­ta­viksi on tehnyt nestey­tyk­sestä mieluisampaa.

– Nuoret eivät aina tiedosta helteen riskejä. He haluavat näyttää. Mutta ei se niin mene, että käydään ensin McDonald’sin kautta ja sitten tullaan tänne pärjää­mään 12 tuntia, Wallin viittaa terveel­listen elämän­ta­pojen painoarvoon.

Kukin pääsee vuorol­laan helle­tauolle, ja esimie­hillä on Walli­nista suuri vastuu. On tunnet­tava alaisensa ja heidän yksilöl­liset tarpeensa. Valtuu­tettu on kuitenkin tyyty­väinen tehtaan nykyi­siin käytäntöihin.

– Täällä mennään turval­li­suus edellä, ja koko ajan pyrimme olemaan kehityksen kärjessä, Wallin toteaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA ISTOCK