Miksi meillä on kesäloma?

”Neljäs­osa suoma­laista kärsii merkit­tä­västä työstres­sistä. Loman tarve ei ole vähen­ty­nyt, vaikka fyysi­sesti raskaat työt ovat vähen­ty­neet”, toteaa vanhempi tutkija Sampsa Putto­nen Työterveyslaitokselta.

23.6.2021

Stres­siä aiheut­ta­vat nyt digi­ta­li­soi­tu­mi­nen ja automaatio.

– Työ vaatii jatku­vaa oppi­mista ja sitou­tu­mista. Työ ja koko meidän elämämme on inten­sii­vi­sem­pää, eikä työn kuor­mit­ta­vuus ole hirveästi muut­tu­nut, mikä on aika yllät­tä­vää­kin, Putto­nen toteaa.

LYHYTKIN LOMA VOI ELVYTTÄÄ

– Lyhyt­kin loma, kun se on hyvin suun­ni­teltu, voi antaa koke­muk­sen palau­tu­mi­sesta. Pidem­mällä lomalla fysiikka toipuu kuiten­kin parem­min. Saadaan uni–valverytmi terveem­mäksi, elimis­tön kuor­mi­tus keve­nee ja voima­va­rat uudistuvat.

Pätkä­työ­läi­sillä ei ole usein­kaan mahdol­li­suutta pitää lomaa lainkaan.

– Töitä tehdään aina, kun saadaan. Pelä­tään ongel­mia omaan talou­teen, jos ei oteta seuraa­vaa työtä vastaan.

Sampsa Puttonen
Sampsa Putto­nen

Pätkä­työ­läis­ten epävar­muus toimeen­tu­losta ja mahdot­to­muus suun­ni­tella elämäänsä eteen­päin muodos­tu­vat yhdessä lomat­to­muu­den kanssa koko elämän­hal­lin­nan ongel­maksi, johon yksilö ei terveel­lis­ten elämän­ta­po­jen vahti­mi­sella usein­kaan jaksa vaikut­taa. Nämä ovat julki­sesta keskus­te­lusta ”katvee­seen” jääviä aiheita.

– Sellai­set asiat, joista puhu­taan, niillä on taipu­mus tulla korja­tuiksi, Putto­nen alleviivaa.

Tutki­jana hän tunnis­taa, että perin­tei­sissä työsuh­teissa olevien toimi­hen­ki­löi­den ja asian­tun­ti­joi­den ongel­mia, joista saadaan julki­selta sekto­rilta tilas­to­tie­toja, on helpompi tutkia kuin vaikka nolla­tun­ti­sop­pa­ri­lais­ten ongelmia.

– Heikom­massa työmark­kina-asemassa olevien, eikä vain jo valmiiksi varsin hyvin­voi­vien, ihmis­ten tutki­mi­nen ja ongel­mien korjaus­esi­tyk­set toisi­vat laajem­mat vaiku­tuk­set työuriin, Putto­nen kriti­soi itse­ään ja suoma­laista tiedeyhteisöä.

 

Kun kesä­hel­teellä ollaan­kin töissä

– Toimimme helle­stra­te­giassa enna­koi­den, kuvaa auto­teh­taan työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Jouni Wallin.

Normaali työs­ken­te­ly­läm­pö­tila Valmet Auto­mo­ti­ven Uuden­kau­pun­gin tehtaalla on 20–22 astetta, Pahim­man helle­kau­den aikaan sisä­läm­pö­tila voi olla 28, jois­sain tiloissa jopa yli 33 astetta.

Kun säätie­do­tus ennus­taa helteitä, aloi­te­taan kiinteistöstä.

– Ilman­vaihto laite­taan maksi­miin, millä on huomat­tava vaiku­tus pieniin, suljet­tui­hin tiloihin.

Viime kesänä koko tehtaalle hankit­tiin digi­taa­li­set lämpö- ja kosteus­mit­ta­rit. Wallin iloit­see, että nyt ei tarvitse enää arvailla tietoja analo­gi­sista mitta­reista. Toimen­pi­tei­den vaiku­tusta voi vielä seurata rekis­te­röi­dystä datasta.

– Osas­toilla on viilen­net­tyjä koppeja, ja viime kesänä pihalle hankit­tiin lisäksi isom­pia kylmä­kont­teja tauko­jen pitä­mistä varten. Helle­päi­vien iltoina ja öinä avataan isoim­mat ovet. Osas­toille on ostettu ja vuokrattu läjä­päin tuulet­ti­mia ja siir­ret­tä­viä ilmas­toin­ti­lait­teita, joita työn­te­ki­jät kohden­ta­vat parhaiksi katso­miinsa paik­koi­hin, Wallin kertoo.

Täällä mennään turval­li­suus edellä, ja koko ajan pyrimme olemaan kehi­tyk­sen kärjessä.

Urhei­lu­juo­ma­tablet­tien tarjoa­mi­nen veteen sekoi­tet­ta­viksi on tehnyt nestey­tyk­sestä mieluisampaa.

– Nuoret eivät aina tiedosta helteen riskejä. He halua­vat näyt­tää. Mutta ei se niin mene, että käydään ensin McDonald’sin kautta ja sitten tullaan tänne pärjää­mään 12 tuntia, Wallin viit­taa terveel­lis­ten elämän­ta­po­jen painoarvoon.

Kukin pääsee vuorol­laan helle­tauolle, ja esimie­hillä on Walli­nista suuri vastuu. On tunnet­tava alai­sensa ja heidän yksi­löl­li­set tarpeensa. Valtuu­tettu on kuiten­kin tyyty­väi­nen tehtaan nykyi­siin käytäntöihin.

– Täällä mennään turval­li­suus edellä, ja koko ajan pyrimme olemaan kehi­tyk­sen kärjessä, Wallin toteaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA ISTOCK