Vesa Kotaviita: Koronan jälkeinen työelämä

Kesä on jo täällä, mutta koronasta on edelleen avoimia kysymyksiä. Olemmeko syksyllä suojassa viruk­selta? Onko rokote­kat­ta­vuus hyvällä tasolla? Onko epidemia voitettu?

Työpai­koilla tärkeitä kysymyksiä vastat­ta­vaksi ovat: Miten jatkamme toimivaa työtur­val­li­suus- ja työter­veys­työtä? Miten varmis­tamme kriit­tisten riskien hallinnan? Mitä tämä eletty aika on meille opettanut? Työpai­koilla on tärkeintä käydä yhdessä läpi koettu epidemia ja varmistaa terveyden säily­minen jatkos­sakin. Keskus­te­luissa voi pohtia, miten me toimimme ja missä asioissa voimme parantaa tekemistämme.

Tämä keskus­telu pitää käydä kaikilla työpai­koilla pian. Osa työpai­koista on jo tehnyt suunni­telmia, mutta toisissa vielä odotel­laan. Työelä­mässä tarvi­taan yhteis­työtä ja innova­tii­vi­suutta, jotta korona-ajan opit saadaan käytän­töön ja pidettyä pyörät pyöri­mässä. Siitä alkaa matka tulevai­suuden työelämään.

Luotta­muksen ja yhteis­työn kautta voimme edetä kohti parempaa työelämää.

Jokai­sella työpai­kalla on suunni­tel­tava, miten työt järjes­te­tään koronan jälkei­sessä työelä­mässä. Ennen linjausten tekemistä on tärkeää kuulla henki­löstöä, sillä odotukset vaihte­levat. Suosit­telen vahvasti, että koko organi­saatio otetaan mukaan suunnit­te­luun. Henki­löstöä aidosti kuunte­le­malla voidaan päästä loppu­tu­lok­seen, joka joustaa erilaisten työsken­te­ly­olo­suh­teiden ja elämän­ti­lan­teiden mukaan.

SAK teki jäsen­tut­ki­muksen ammat­ti­liit­tojen 1 200 jäsenelle. Tutki­muk­sessa selvi­tet­tiin korona-ajan vaiku­tuksia työpai­kalle, jaksa­mi­seen ja työil­ma­pii­riin. Tulosten mukaan juuri läsnä­töissä oli fyysisten kontak­tien myötä pelkoa sairas­tu­mi­sesta. Naisilla pelko oli selvästi yleisempää kuin miehillä. Tätä tulosta selitti työn luonne naisval­tai­silla aloilla, kuten yksityi­sillä ja julki­silla palve­lua­loilla sekä sote-aloilla.

Lähes puolet liittojen jäsenistä kokee työnsä muuttu­neen aiempaa kuormit­ta­vam­maksi. Korona-aika on näkynyt myös työnte­ki­jöiden ahdis­tuk­sena. SAK:n kyselyn perus­teella syynä ovat olleet erityi­sesti sosiaa­li­seen kanssa­käy­mi­seen vaikut­tavat korona­ra­joi­tukset. Korona­vi­ruksen aiheut­taman tervey­del­lisen uhan vuoksi ahdis­tusta on kokenut reilu puolet vastanneista.

Korona­vuoden aikana lähityötä tehneiden työnte­ki­jöiden jaksa­mi­son­gelmat saattavat tulla viiveellä esiin. Siksi työnte­ki­jöiden tukemi­seen työyh­tei­söissä on kiinni­tet­tävä erityistä huomioita myös pahimman tilan­teen mentyä. Työpai­koilla on syytä lähteä liikkeelle psyyk­kisten kuormi­tus­te­ki­jöiden riski­nar­vioin­nista ja varmistaa yksilöiden ja työyh­teisön työkyky.

Tutki­muksen mukaan selkeä enemmistö SAK:n liittojen jäsenistä kertoo työnan­tajan huoleh­ti­neen riittä­västi työpaikan turval­li­suu­desta korona­vuoden aikana. Tosin SAK:n luotta­mus­hen­ki­lö­pa­nee­liin vastan­neista luotta­mus­mie­histä ja työsuo­je­lu­val­tuu­te­tuista vain puolet koki, että heitä on kuultu riittä­västi työtur­val­li­suutta koske­vissa kysymyksissä.

Yhteis­työn tasoa on yhteis­toi­minnan keskei­sissä kysymyk­sissä kehitet­tävä edelleen. Se vahvistaa luotta­musta ja sitä työpai­koilla nyt tarvi­taan. Luotta­muksen ja yhteis­työn kautta voimme edetä kohti parempaa työelämää.

VESA KOTAVIITA
Teolli­suus­liiton työympäristöpäällikkö

KUVA KITI HAILA

8.6.2021