Monta hyvää syytä äänestää

Kun kansalaisia kan­nuste­taan äänestämään vaaleis­sa, nou­se­vat melko usein esi­in teemat äänestämis­es­tä oikeutena tai velvol­lisuute­na. Niille molem­mille on perustelun­sa.

Äänioikeus on demokra­t­ian kul­makivi, mut­ta itses­tään­selvyys se ei ole, minkä vilka­isu muun maail­man tapah­tu­mi­in osoit­taa. Demokra­tia toimii sitä vankem­mal­la perustal­la, mitä use­ampi ihmi­nen äänen­sä vaaleis­sa antaa. Juuri tässä mielessä äänestämi­nen voidaan nähdä myös velvol­lisuute­na osal­lis­tua yhteis­ten asioiden hoita­miseen ja demokra­t­ian ylläpitämiseen.

Edel­lä kuvatut oikeuk­sien ja velvol­lisuuk­sien tärkeik­si koe­tut teemat voivat tun­tua peri­aat­teel­lisu­udessaan etäisiltä ja irti omas­ta arjes­ta olevil­ta asioil­ta. Ne eivät avaa kytköstä äänestämisen ja oman tai läheis­ten hyv­in­voin­nin välil­lä. Mut­ta juuri siitä vaaleis­sa on kysymys. Niis­sä ratkaistaan kuka saa käyt­tää poli­it­tista päätös­val­taa siitä, miten omaan elämään vaikut­ta­vat asi­at yhteiskun­nas­sa jär­jestetään.

Äänestämisen ja ihmis­ten arjen väli­nen yhteys on kun­tavaaleis­sa eri­tyisen suo­ravi­ivainen. Kun­nis­sa päätetään perus­palvelu­jen ja niiden jär­jestämiseen osoitet­tavien resurssien rin­nal­la monista muista arjen suju­vu­u­teen vaikut­tavista asioista. Esimerkke­jä edel­li­sistä ovat päiväkodit, koulut, ter­vey­den­hoito, per­hei­den ja van­hus­ten palve­lut, sivistys, vapaa-aika, asuin- ja muu rak­en­t­a­mi­nen, tiev­erkos­to, vireän yri­tys­toimin­nan mah­dol­lis­t­a­mi­nen, työl­lisyys ja vero­tus. Ei ole mitenkään yhden­tekevää, mihin tärkeysjärjestyk­seen kun­tien tehtäväkent­tään kuu­lu­vat asi­at laite­taan ja mil­lä peri­aat­teel­lisil­la lin­jauk­sil­la ja pain­oar­voil­la niitä hoide­taan.

Väite, jon­ka mukaan äänestämi­nen on turhaa, kos­ka sil­lä ei ole mitään vaiku­tus­ta, on todel­lisu­udelle vieras. Äänestämät­tä jät­tämi­nen nimit­täin vaikut­taa vaalien lop­putu­lok­seen siinä mis­sä äänestämi­nenkin; se tarkoit­taa avoimen val­takir­jan antamista ja päätös­val­lan ojen­tamista niille, jot­ka äänestävät. Tämä on ongel­malli­nen asetel­ma.

Vaaleis­sa äänen­sä käyt­tävien ihmis­ten elämän­ti­lanteisi­in, henkilöhis­to­ri­oi­hin ja tule­vaisu­u­den näkymi­in sido­tut tarpeet, tavoit­teet sekä ajatuk­set asioiden tärkeysjärjestyk­ses­tä, palvelu­iden tuot­tamis­es­ta ja rahoituk­ses­ta voivat olla kovinkin eri­laiset kuin äänestämät­tä jät­tänei­den ihmis­ten. Tähän viit­taa esimerkik­si tieto siitä, että hyvin toimeen­tule­vat äänestävät akti­ivisem­min kuin heikom­min toimeen­tule­vat. Toisaal­ta yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jät ovat koko palka­nsaa­jakun­nan suh­teel­liseen osu­u­teen­sa ver­rat­tuna kun­nan­val­tu­us­tois­sa aliedustet­tu ryh­mä samal­la kun julkisel­la sek­to­ril­la työsken­televät ja yrit­täjät ovat yliedustet­tu ryh­mä.

Tehokkain tapa vaikut­taa on äänestää vaaleis­sa ja tuo­da mielip­i­teen­sä päät­täjien tietoon myös vaalien välil­lä. Jos mis­sä, niin vaaleis­sa, itsekkyys on perustel­tu ilmiö. Anna ääne­si kuu­lua.

PETTERI RAITO
Pää­toimit­ta­ja

12.5.2021