Monta hyvää syytä äänestää

Kun kansa­laisia kannus­te­taan äänes­tä­mään vaaleissa, nousevat melko usein esiin teemat äänes­tä­mi­sestä oikeu­tena tai velvol­li­suu­tena. Niille molem­mille on perustelunsa.

Äänioi­keus on demokra­tian kulma­kivi, mutta itses­tään­sel­vyys se ei ole, minkä vilkaisu muun maailman tapah­tu­miin osoittaa. Demokratia toimii sitä vankem­malla perus­talla, mitä useampi ihminen äänensä vaaleissa antaa. Juuri tässä mielessä äänes­tä­minen voidaan nähdä myös velvol­li­suu­tena osallistua yhteisten asioiden hoita­mi­seen ja demokra­tian ylläpitämiseen.

Edellä kuvatut oikeuk­sien ja velvol­li­suuk­sien tärkeiksi koetut teemat voivat tuntua periaat­teel­li­suu­des­saan etäisiltä ja irti omasta arjesta olevilta asioilta. Ne eivät avaa kytköstä äänes­tä­misen ja oman tai läheisten hyvin­voinnin välillä. Mutta juuri siitä vaaleissa on kysymys. Niissä ratkais­taan kuka saa käyttää poliit­tista päätös­valtaa siitä, miten omaan elämään vaikut­tavat asiat yhteis­kun­nassa järjestetään.

Äänes­tä­misen ja ihmisten arjen välinen yhteys on kunta­vaa­leissa erityisen suora­vii­vainen. Kunnissa pääte­tään perus­pal­ve­lujen ja niiden järjes­tä­mi­seen osoitet­ta­vien resurs­sien rinnalla monista muista arjen sujuvuu­teen vaikut­ta­vista asioista. Esimerk­kejä edelli­sistä ovat päivä­kodit, koulut, tervey­den­hoito, perheiden ja vanhusten palvelut, sivistys, vapaa-aika, asuin- ja muu raken­ta­minen, tiever­kosto, vireän yritys­toi­minnan mahdol­lis­ta­minen, työlli­syys ja verotus. Ei ole miten­kään yhden­te­kevää, mihin tärkeys­jär­jes­tyk­seen kuntien tehtä­vä­kent­tään kuuluvat asiat laite­taan ja millä periaat­teel­li­silla linjauk­silla ja painoar­voilla niitä hoidetaan.

Väite, jonka mukaan äänes­tä­minen on turhaa, koska sillä ei ole mitään vaiku­tusta, on todel­li­suu­delle vieras. Äänes­tä­mättä jättä­minen nimit­täin vaikuttaa vaalien loppu­tu­lok­seen siinä missä äänes­tä­mi­nenkin; se tarkoittaa avoimen valta­kirjan antamista ja päätös­vallan ojenta­mista niille, jotka äänes­tävät. Tämä on ongel­mal­linen asetelma.

Vaaleissa äänensä käyttä­vien ihmisten elämän­ti­lan­tei­siin, henki­lö­his­to­rioihin ja tulevai­suuden näkymiin sidotut tarpeet, tavoit­teet sekä ajatukset asioiden tärkeys­jär­jes­tyk­sestä, palve­luiden tuotta­mi­sesta ja rahoi­tuk­sesta voivat olla kovinkin erilaiset kuin äänes­tä­mättä jättä­neiden ihmisten. Tähän viittaa esimer­kiksi tieto siitä, että hyvin toimeen­tu­levat äänes­tävät aktii­vi­semmin kuin heikommin toimeen­tu­levat. Toisaalta yksityisen sektorin työnte­kijät ovat koko palkan­saa­ja­kunnan suhteel­li­seen osuuteensa verrat­tuna kunnan­val­tuus­toissa aliedus­tettu ryhmä samalla kun julki­sella sekto­rilla työsken­te­levät ja yrittäjät ovat yliedus­tettu ryhmä.

Tehok­kain tapa vaikuttaa on äänestää vaaleissa ja tuoda mieli­pi­teensä päättä­jien tietoon myös vaalien välillä. Jos missä, niin vaaleissa, itsek­kyys on perus­teltu ilmiö. Anna äänesi kuulua.

PETTERI RAITO
Päätoi­mit­taja

12.5.2021