Monta hyvää syytä äänestää

Kun kansa­lai­sia kannus­te­taan äänes­tä­mään vaaleissa, nouse­vat melko usein esiin teemat äänes­tä­mi­sestä oikeu­tena tai velvol­li­suu­tena. Niille molem­mille on perustelunsa.

Äänioi­keus on demo­kra­tian kulma­kivi, mutta itses­tään­sel­vyys se ei ole, minkä vilkaisu muun maail­man tapah­tu­miin osoit­taa. Demo­kra­tia toimii sitä vankem­malla perus­talla, mitä useampi ihmi­nen äänensä vaaleissa antaa. Juuri tässä mielessä äänes­tä­mi­nen voidaan nähdä myös velvol­li­suu­tena osal­lis­tua yhteis­ten asioi­den hoita­mi­seen ja demo­kra­tian ylläpitämiseen.

Edellä kuva­tut oikeuk­sien ja velvol­li­suuk­sien tärkeiksi koetut teemat voivat tuntua peri­aat­teel­li­suu­des­saan etäi­siltä ja irti omasta arjesta olevilta asioilta. Ne eivät avaa kytköstä äänes­tä­mi­sen ja oman tai läheis­ten hyvin­voin­nin välillä. Mutta juuri siitä vaaleissa on kysy­mys. Niissä ratkais­taan kuka saa käyt­tää poliit­tista päätös­val­taa siitä, miten omaan elämään vaikut­ta­vat asiat yhteis­kun­nassa järjestetään.

Äänes­tä­mi­sen ja ihmis­ten arjen väli­nen yhteys on kunta­vaa­leissa erityi­sen suora­vii­vai­nen. Kunnissa pääte­tään perus­pal­ve­lu­jen ja niiden järjes­tä­mi­seen osoi­tet­ta­vien resurs­sien rinnalla monista muista arjen suju­vuu­teen vaikut­ta­vista asioista. Esimerk­kejä edel­li­sistä ovat päivä­ko­dit, koulut, tervey­den­hoito, perhei­den ja vanhus­ten palve­lut, sivis­tys, vapaa-aika, asuin- ja muu raken­ta­mi­nen, tiever­kosto, vireän yritys­toi­min­nan mahdol­lis­ta­mi­nen, työl­li­syys ja vero­tus. Ei ole miten­kään yhden­te­ke­vää, mihin tärkeys­jär­jes­tyk­seen kuntien tehtä­vä­kent­tään kuulu­vat asiat laite­taan ja millä peri­aat­teel­li­silla linjauk­silla ja painoar­voilla niitä hoidetaan.

Väite, jonka mukaan äänes­tä­mi­nen on turhaa, koska sillä ei ole mitään vaiku­tusta, on todel­li­suu­delle vieras. Äänes­tä­mättä jättä­mi­nen nimit­täin vaikut­taa vaalien loppu­tu­lok­seen siinä missä äänes­tä­mi­nen­kin; se tarkoit­taa avoi­men valta­kir­jan anta­mista ja päätös­val­lan ojen­ta­mista niille, jotka äänes­tä­vät. Tämä on ongel­mal­li­nen asetelma.

Vaaleissa äänensä käyt­tä­vien ihmis­ten elämän­ti­lan­tei­siin, henki­lö­his­to­rioi­hin ja tule­vai­suu­den näky­miin sido­tut tarpeet, tavoit­teet sekä ajatuk­set asioi­den tärkeys­jär­jes­tyk­sestä, palve­lui­den tuot­ta­mi­sesta ja rahoi­tuk­sesta voivat olla kovin­kin erilai­set kuin äänes­tä­mättä jättä­nei­den ihmis­ten. Tähän viit­taa esimer­kiksi tieto siitä, että hyvin toimeen­tu­le­vat äänes­tä­vät aktii­vi­sem­min kuin heikom­min toimeen­tu­le­vat. Toisaalta yksi­tyi­sen sekto­rin työn­te­ki­jät ovat koko palkan­saa­ja­kun­nan suhteel­li­seen osuu­teensa verrat­tuna kunnan­val­tuus­toissa alie­dus­tettu ryhmä samalla kun julki­sella sekto­rilla työs­ken­te­le­vät ja yrit­tä­jät ovat ylie­dus­tettu ryhmä.

Tehok­kain tapa vaikut­taa on äänes­tää vaaleissa ja tuoda mieli­pi­teensä päät­tä­jien tietoon myös vaalien välillä. Jos missä, niin vaaleissa, itsek­kyys on perus­teltu ilmiö. Anna äänesi kuulua.

PETTERI RAITO
Päätoi­mit­taja

12.5.2021