Veli-Matti Kauppinen: Kehysriihessä riittää puitavaa

teollisuusliitto

Maan hallitus kokoontuu kehysriiheen tällä viikolla. Riihi sijoittuu jälleen poikkeuksellisen hankalaan aikaan. Korona jyllää, ja samanaikaisesti pitäisi pystyä katsomaan pidemmälle tulevaisuuteen.

Julkisuudessa käydään vilkasta keskustelua siitä, pitäisikö julkisen talouden tasapainottamiseen liittyvät toimet käynnistää jo nyt vai jatketaanko vielä kriisistä selviytymiseen tähtääviä elvytystoimia? ’

Palkansaajapuolen selvä näkemys on, että elvytystä tarvitaan edelleen.

Viesteissään päättäjille Teollisuusliitto on painottanut pitkäjänteisen ja ennakoitavan teollisuuspolitiikan keskeisyyttä Suomen teollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi ja investointien vauhdittamiseksi.

Liiton painava viesti on, että valmistumassa oleva uusiutuvan teollisuuden strategia pitää hyväksyä ja vahvistaa kehysriihessä Suomen teollisuuspolitiikan uudeksi, yli hallituskausien kestäväksi strategiaksi. Tämä on yksi avain siihen, että meillä on tulevaisuudessakin menestyvää teollisuutta sekä työtä ja hyvinvointia kansallemme.

Teollisuusliitto haluaa myös, että EU:n elpymisrahastoa käytetään teollisuuden uudistumisen ja kasvun tukemiseen.

Erityisesti TKI-panostusten (tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta) lisääminen on keskeistä Suomen teollisuuden uudistumisen ja kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Tässä asiassa olemme jääneet pahasti jälkeen moneen kilpailijamaahan verrattuna.

Viestinä hallituksen kehysriiheen Teollisuusliitto kiinnittää huomiota myös työsuojelun riittävään resursointiin.

Työsuojelutarkastukset pitää toteuttaa mahdollisimman laajasti työpaikoilla tapahtuvana toimintana, jotta väärinkäytöksiä voidaan ehkäistä ja torjua.

Tällaisella toiminnalla on merkityksensä myös harmaan talouden torjunnassa.

Lisäksi jatkuvaan oppimiseen pitää satsata ja ammatillisen oppimisen vetovoimaisuutta pitää lisätä. Näin varmistetaan, ettei yrityksille tule vaikeuksia osaavan työvoiman saamisessa.

Hallituksen pitää huomioida työvoimapalvelut tulevia päätöksiä tehdessään. Niiden pitää olla laadukkaita, mutta myös yksilöllisiä.

Kuten SAK:kin esittää, Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on tavoiteltava toimintatapa. Sillä saadaan hyviä tuloksia aikaan työllisyyden parantamiseksi.  Yksilölliset työnhakusuunnitelmat, henkilökohtainen palvelu ja hakutavoite ovat mallin avainsanoja.

Erityistä huomiota pitää kiinnittää nuoriin, niihin toisen asteen koulunsa päättäneisiin, joiden syrjäytymisuhka on todellinen.

Riihessä riittää paljon vääntöä, mutta erityisen toivottavaa on, että siellä tehdään jo pidemmän tähtäimen päätöksiä ja katse suunnataan tarkasti horisonttiin.

VELI-MATTI KAUPPINEN
Teollisuusliiton viestintäasiantuntija

KUVA  KITI HAILA

20.4.2021