Mahdol­li­suus vaikut­taa lisää työn mielekkyyttä

Kun työn­tekijä voi vaikut­taa työhönsä, tuntu­vat monet asiat työpai­kalla olevan kohdal­laan. Työn­tekijä viih­tyy työs­sään, jaksaa hyvin ja sairas­taa vähem­män. Edellä kuvattu yhteys on löydetty useissa tutki­muk­sissa erityyp­pi­sistä ja eri tavoin rasit­ta­vista töistä.

SAK:n työolo­ba­ro­metri 2020 vahvis­taa havain­toa. Mitä enem­män työn­te­ki­jällä on mahdol­li­suuk­sia vaikut­taa työhönsä, sitä mielek­kääm­mäksi hän työnsä arvioi. Vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­siinsa tyyty­mät­tö­mät työn­te­ki­jät sitä vastoin ovat taipu­vai­sia koke­maan työnsä mielek­kyy­den vähäi­sem­mäksi ja arvioi­maan työnsä kehit­ty­neen huonom­paan suun­taan. Vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­siin tyyty­mät­tö­mät myös koke­vat muita useam­min, että työ on jatku­vaa kiireessä pakertamista.

Vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­silla, eli päätän­tä­val­lalla omaan työhön, on havaittu yhteys myös psyko­so­maat­ti­siin oirei­siin ja toimin­ta­ky­kyyn. Union­gel­mat sekä keskit­ty­mi­sen ja muis­ta­mi­sen vaikeu­det ovat ylei­sem­piä niiden joukossa, jotka ovat tyyty­mät­tö­miä työhön vaikut­ta­mi­sen mahdol­li­suuk­siinsa kuin niiden joukossa, jotka ovat tyyty­väi­siä mahdol­li­suuk­siinsa päät­tää työhönsä liit­ty­vistä asioista.

Työhön vaikut­ta­mi­nen kytkey­tyy konkreet­ti­seen toimin­taan työpai­koilla, siihen miten työ järjes­tel­lään. Kysy­mys on esimer­kiksi töiden teke­mi­sen järjes­tyk­sestä, työme­ne­tel­mistä, työn­jaosta, työtah­dista ja siitä, mitä omiin työteh­tä­viin sisäl­tyy. SAK:n työolo­ba­ro­met­rissa havait­tiin, että vuoro­työn­te­ki­jät, jotka arvioi­vat pysty­vänsä vaikut­ta­maan työvuo­roi­hinsa erit­täin paljon, koki­vat työnsä jopa vähem­män kuor­mit­ta­vaksi kuin eri työai­ka­muo­doissa työs­ken­te­le­vät kaikki vastaa­jat keski­mää­rin. Tulos on merkille pantava siksi, että vuoro­työ on rasit­ta­vam­paa kuin päivä­työ. Havainto pätee myös toiseen suun­taan. Mitä vähem­män työn­tekijä voi vaikut­taa työvuo­roi­hinsa, sitä kuor­mit­ta­vam­maksi hän työnsä kokee.

Suomessa ollaan kansain­vä­li­sesti vertail­tuna hyvällä tasolla, mutta paran­ta­mi­sen varaa on. SAK:n baro­met­rissa havaittu 30 prosen­tiksi kasva­nut joukko, joka on työhönsä vaikut­ta­mi­sen mahdol­li­suuk­siin erit­täin tyyty­väi­nen, kuvaa hienoa kehi­tystä suoma­lai­sessa työelä­mässä. Myön­tei­sen kehi­tyk­sen jatku­mi­nen pitää turvata yhteis­toi­min­nassa työnan­ta­jien ja työn­te­ki­jöi­den kesken. Toisaalta työtä riit­tää sen ongel­man purka­mi­sessa, että edel­leen joka kymme­nes SAK:lainen työn­tekijä on työhönsä vaikut­ta­mi­sen mahdol­li­suuk­siin tyytymätön.

Vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­siin nojaava hallin­nan tunne omassa työssä on seikka, johon kannat­taa kiin­nit­tää työpai­koilla erityistä huomiota. Työn mielek­kyy­den koke­muk­seen ja mielek­kääksi raken­tu­mi­seen vaikut­ta­vat useat muut­kin teki­jät. Hyvin­voin­tia ja tyyty­väi­syyttä tukee esimer­kiksi se, että työn­tekijä pitää työtään hyödyl­li­senä ja mielen­kiin­toi­sena, kokee luot­ta­musta, voi hyödyn­tää osaa­mis­taan, voi kehit­tyä amma­til­li­sesti ja sen myötä edetä elämässään.

Intressi työelä­män jatku­vaan paran­ta­mi­seen ja ongel­ma­koh­tien karsi­mi­seen on jaettu ja yhtei­nen. Edellä kuva­tut teki­jät ovat olen­nai­sia paitsi työhy­vin­voin­nin kannalta myös suorassa yhtey­dessä työn tuot­ta­vuu­teen ja tulok­sel­li­suu­teen. Niiden myötä kysy­mys on myös laajem­man hyvin­voin­nin tuot­ta­mi­sesta ja hyvin­voin­ti­val­tion ylläpitämisestä.

PETTERI RAITO
Päätoi­mit­taja

15.4.2021