TYÖYMPÄRISTÖ: Oival­li­nen ”Oira” – teitkö jo tuttavuutta?

Espoon Länsi­Au­tossa otetaan käyt­töön korjaa­moa­lan uusi riskin­hal­lin­nan työkalu, OiRA. Oival­lista ei ole vain maksuttomuus.

7.4.2021

EU:n työsuo­je­lu­vi­ras­ton hallin­noima vuoro­vai­kut­tei­nen riski­nar­vioin­nin verk­ko­työ­kalu on täsmäl­li­seltä nimel­tään OiRA (Online Inte­rac­tive Risk Assess­ment). Suomeksi kään­ne­tyt ja mukau­te­tut OiRAt ovat saata­villa nyt myös autoa­lan huolto- ja korjaa­mo­toi­min­taan sekä graa­fi­selle alalle.

Korjaa­moa­lan OiRAssa on 10 valin­naista pääot­sik­koa, joiden väit­tei­siin vasta­taan riskien paljas­ta­mi­seksi. OiRA opas­taa hyvin käytän­nön­lä­hei­sesti, miten vaaroja torju­taan. Kaikki doku­men­toi­tuu, myös helposti päivit­tyen, ja yritys saa tästä vain omaan tietoon jäävän loppuraportin.

”HELPPOA, JÄSENNELTYÄ”

– Tässä on selvä, jäsen­nelty kirjasto. Kenen­kään ei tarvitse enää lähteä etsi­mään asioita muualta. Tämän kautta pystyy etene­mään niissä asioissa, jotka eivät ole kunnossa.

Korjaa­mo­pääl­likkö Jouko Hakka­rai­nen Espoon Länsi­Au­tosta vakuut­taa, että heillä asiat ovat jo valmiiksi tip-top. Esimer­kiksi laadun ISO 9001 ja ympä­ris­tön ISO14001 ‑stan­dar­dit ovat olleet käytössä jo vuodesta 1997. Hakka­rai­nen arve­lee­kin, että Länsi­Auto Espoo sai toimia korjaa­moi­den pilot­tiy­ri­tyk­senä nime­no­maan siksi, että koke­musta ja näke­mystä on.

– Toivon, että kaikki yrityk­set korjaa­moa­lalla täyt­täi­si­vät OiRAn. Puhui­simme kaikki samaa kieltä. Mieles­täni tämä sopii kaiken­ko­koi­sille yrityk­sille. OiRAn maksut­to­muus on se iso etu ja houku­tus pienille yrityk­sille, joissa ei ole paljoa resurs­seja. On kiirettä, eikä ehkä lähdetä hake­maan tietoja. OiRAa on yksin­ker­taista käyt­tää ja siitä on helppo lähteä syven­tä­mään asioita, Hakka­rai­nen alleviivaa.

Pilot­ti­vai­heen jälkeen Länsi­Auto Espoo ryhtyy nyt toden teolla käyt­tä­mään työka­lua. Hakka­rai­nen vielä koros­taa, että kaikki tehdään yhdessä työn­te­ki­jöi­den edus­ta­jien kanssa.

Toivon, että kaikki yrityk­set korjaa­moa­lalla täyt­täi­si­vät OiRAn. Puhui­simme kaikki samaa kieltä. 

Tuomas Löyt­ty­järvi on tuore pääluot­ta­mus­mies eikä siksi ole ollut vielä kuin ”pinta­raa­pai­sun” verran OiRAn kanssa teke­mi­sissä. Mutta työka­luun sisään­kir­joi­tettu työnan­ta­jan ja työn­te­ki­jöi­den yhteis­työ kelpaa kyllä.

– Yhdessä, tieten­kin! Työsuo­jelu on kaik­kien yhtei­nen hyvä.

Löyt­ty­järvi on amma­til­taan autosähköasentaja.

– Uusi tekniikka, sähkö­au­tot ja hybri­dit, tuovat muka­naan aika paljon vaara­te­ki­jöitä teknii­kan moni­mut­kai­suu­den takia. Jokai­sen on korjaa­molla tutus­tut­tava sähkö­au­ton vaaroi­hin, olipa talon­mies tai siivooja. Ja minusta se on nyky­päi­vää, että kaik­kien näkö­kan­nat otetaan huomioon. On myös muis­tet­tava ikäpol­vien kirjo. Vanhempi asen­taja voi olla tarkempi työsuo­je­lu­asioissa, nuori on inno­kas eikä hänelle kaikki riskit ennätä tulla mieleen. Kaik­kien näkö­kul­mat on saatava mukaan.

TIETOKONEVELHOJA EI TARVITA

– Tämä työkalu ei paljon pereh­dy­tystä vaadi. Eikä kaik­kea tarvitse tehdä kerralla. Hyvää OiRAssa on myös se, että ohjel­maan voi kirjoit­taa huomioita omasta työpai­kasta ja että OiRA antaa selkeät toimin­taoh­jeet. Kaikki tiedot kerä­tään yhteen paik­kaan, ja sitten tiedot voi tulos­taa yhteen raporttiin.

Näin kuvaa graa­fi­sen alan OiRAa liiton media- ja painoa­lan sopi­mus­asian­tun­tija Riitta Koski­nen. Ala on hyvässä mielessä jäljessä muun teol­li­suu­den tapa­tur­ma­lu­kuja. Mutta alan työn­te­ki­jöistä 70 prosent­tia on niissä yrityk­sissä, jotka edus­ta­vat vain 7 prosent­tia kaikista alan 750 toimijoista.

– Toimia­lan yrityk­sistä valtaosa on alle 20 hengen pieniä yrityk­siä. Toivomme, että pk-yrityk­set tart­tui­si­vat tähän maksut­to­maan työkaluun.

Koski­nen muis­tut­taa, että työsuo­je­luun sijoi­te­tut rahat tule­vat monin­ker­tai­sina takai­sin. Kyse ei ole vain sairaus­lo­mien vähe­ne­mi­sestä, vaan työhy­vin­vointi kertau­tuu euroina monessa muus­sa­kin asiassa.

– On todis­tettu vaikka kuinka moneen kertaan, että huomion kiin­nit­tä­mi­nen työsuo­je­luun tuo yrityk­selle nopeas­ti­kin merkit­tä­viä talou­del­li­sia vaikutuksia.

VALMISTA, RÄÄTÄLÖITYÄ

– OiRAssa voi valita valmiista ehdo­tuk­sista niitä toimen­pi­teitä, joilla riskiä voidaan pienen­tää tai poistaa.

Näin kehuu Työter­veys­lai­tok­sella OiRA-työka­luista vastaava vanhempi asian­tun­tija Susanna Visuri. Hän muis­tut­taa, että neuvot on nime­no­maan räätä­löity kunkin toimia­lan olosuhteisiin.

Vaikka OiRAn täysi­mää­räi­nen käyttö vaatii rekis­te­röi­ty­mi­sen, työka­lun sähköi­seen muis­tiin kirja­tut tiedot pysy­vät vain ja ainoas­taan yrityk­sen omassa tiedossa, ja ne on helppo päivit­tää. Tätä Visuri pitää maksut­to­muu­den ohella työka­lun tärkeänä etuna. Myös palaute on eri toimia­lo­jen OiRA ‑työka­luista ollut hyvin myön­teistä. OiRA-sovel­lus on Euroo­pan työter­veys- ja turval­li­suus­vi­ras­ton hallin­noima, ja Suomessa jokai­sen OiRAn sisältö on tehty yhdessä toimia­lan työnan­taja- ja työn­te­ki­jä­jär­jes­tö­jen ja sidos­ryh­mien kanssa.

– Riski­nar­vioin­teja on tehty EU-maissa jo 157 000, Suomessa tähän mennessä 550.

Kun riski­nar­viointi tehdään yhdessä, esiin voi nousta muuta­kin hyödyl­listä, esimer­kiksi koulutustarpeet.

Visuri pitää työka­lua sove­li­aana nime­no­maan pienille ja keski­suu­rille yrityk­sille tai sitten isom­pien yritys­ten pienem­mille toimi­pis­teille. Oli koko­luokka mikä tahansa, yhteis­työssä on voimaa.

– Vaikka riski­nar­viointi on työnan­ta­jan vastuulla, näki­sin, että tämä on hyödyl­li­sintä tehdä yhdessä johdon ja henki­lös­tön edus­ta­jien kesken. Eri ammat­ti­ryh­mien on oltava edus­tet­tuina. Ja jos kyseessä on yli 10 hengen yritys, silloin työsuo­je­lu­val­tuu­te­tun on luon­te­vaa olla mukana. OiRAa voidaan käyt­tää myös ryhmässä, jossa voi olla vaikka 2–3 työn­te­ki­jää mukana.

– Kun riski­nar­viointi tehdään yhdessä, esiin voi nousta muuta­kin hyödyl­listä, esimer­kiksi koulutustarpeet.

Löydä TTL:n sivuilta oma OiRAsi!

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA PATRIK LINDSTRÖM