Koronapandemia kurittaa jo muutenkin kituuttavaa kuntataloutta. Aiempaa useammat kunnat ovat kuitenkin tehneet ylijäämäisen tilinpäätöksen, kiitos valtion korona-avun.

22.3.2021

Viime vuonna hieman yli puolet Manner-Suomen kunnista ja kuntayhtymistä piti yt-neuvottelut. Määrä on kasvanut vuodesta 2019, jolloin neuvotteluja oli joka viidennessä kunnassa tai kuntayhtymässä.

Viime vuoden lomautuksista 53 prosenttia johtui koronasta ja loput muista taloudellisista syistä. Jos kunnan verokertymät, valtionosuus ja kunnan omaisuuden myynnistä saadut tulot eivät riitä, on joko tingittävä palveluista tai säästettävä henkilöstökustannuksista.

Kunnilla on kolme verotulojen lähdettä: kunnan tulovero, kiinteistövero ja yhteisöverotulo-osuus. Näistä tulovero on kunnille tärkein. Vuonna 2018 kuntien kaikista verotuloista 84 prosenttia oli tuloveroa. Sekä kiinteistöveron että yhteisöjen tuloveron osuus olivat noin 8 prosenttia. Vuodesta 2002 kiinteistöveron osuus on noussut ja yhteisöverojen osuus laskenut.

Kuntien väliset erot palveluiden tarjoamisessa ovat 2000-luvulla kasvaneet erityisesti väestörakenteen muutosten takia. Väestö ikääntyy, muuttoliike suuntautuu kaupunkeihin sekä maakuntakeskuksiin ja syntyvyys laskee. Nämä vaikuttavat kuntien talouteen ja niiden edellytyksiin järjestää asukkailleen lakisääteiset palvelut.

HYVINVOINTIKERTOMUS ON TYÖKALU

Kuntien kuuluu seurata asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä väestöryhmittäin. Lakisääteisesti kunta järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut sekä varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen. Nuorisotoimi ja vapaa-ajantoimi pitävät huolta esimerkiksi liikuntaharrastusten tarjonnasta, jonka tarkoituksena on edistää kuntalaisten terveyttä.

Kunnanvaltuustot päättävät, missä laajuudessa ja miten lakisääteiset palvelut toteutetaan. Siksi esimerkiksi kuntien terveydenhoitopalveluissa on eroja.

Valtuusto seuraa kuntalaisten hyvinvointia ja palveluja hyvinvointikertomuksen avulla ja päättää myös muista kuin lakisääteisistä palveluista, kuten kunnan kulttuuritarjonnasta.

Useat kunnat kävivät viime vuonna yt-neuvotteluja, kun verotulot vähenivät koronan takia ja terveydenhoitomenot kasvoivat. Koronan ensimmäisen aallon hiipuessa kesän mittaan yt-neuvotteluja saatettiin perua, mutta ne aloitettiin uudelleen, sillä kuntien talous sakkasi tulojen vähennyttyä. Muutamat kunnat peruivat lomautukset, kun hallitus maksoi Suomen 310 kunnalle ”koronarahaa” yhteensä 2,6 miljardia euroa.

Tänä vuonna vähintään joka kymmenes kunta ennakoi yt-neuvotteluja. Monissa kunnissa lomautukset jatkuvat.

Valtion tuella palveluista kiinni

Kuntien palveluista on pystytty pitämään kiinni pitkälti valtion korona-avun ansiosta, toteaa kunta- ja aluehallinto-osaston ylijohtaja, osastopäällikkö Jani Pitkäniemi valtiovarainministeriöstä.

Hänen mukaansa hyvinvointipalveluiden painoarvo kuntataloudessa on noin puolet. On kuntia, joissa sote-palvelujen osuus on lähes 75 prosenttia käyttötaloudesta.

Vaikka moni kunta teki korona-avun ansiosta positiivisen tuloksen viime vuonna, kunnat ja julkinen talous ovat edelleen tiukilla.

– Palveluja täytyisi tuottaa jatkuvasti hieman paremmin ja tehokkaammin. Haasteina ovat ennaltaehkäisevien toimien riittävyys sekä palvelujen vaikuttavuus ja sen mittaaminen, Pitkäniemi pohtii.

Muun muassa lapsi- ja nuorisopalveluja Pitkäniemi pitää erittäin tärkeinä.

– Soisin niihin kiinnitettävän vielä enemmän huomiota.

Pitkäniemi toteaa, että kroonisessa niukkuudessa joudutaan tekemään myös kipeitä valintoja. Ikääntyvän väestön määrän lisääntymistä ja syntyvyyden alenemista ei osata vieläkään ottaa huomioon esimerkiksi investointien suunnittelussa.

– Pitkäjänteisyys ja kauas katsominen ovat välttämättömiä hyveitä kunnan arkea rakennettaessa.

Viime vuonna valtio maksoi kunnille koronatukea eri muodoissa runsaat 2,6 miljardia euroa.

Tänä vuonna kunnille myönnetään yhteensä noin 800 miljoonaa euroa valtionosuuksina ja yhteisöveron jako-osuuden korotuksena. Lisäksi hallituksen koronastrategiasta johtuviin kustannuksiin on varauduttu noin 1,7 miljardilla eurolla.

PALVELUIHIN ON MUODOSTUNUT JONOJA

Kuntaliitosta kerrotaan, että peruspalveluita ei ole leikattu, mutta kiireettömään hoitoon pääsyä on koronan varjolla viivästetty. Muun muassa suunterveydenhuoltoon ja yleislääkärin sekä terapeutin vastaanotoille on muodostunut jonoja.

Liikuntapalveluja, kirjastoja ja muita kulttuurilaitoksia pidettiin kiinni pandemian alkuvaiheessa ja myöhemminkin, jotta ihmiset eivät kerääntyisi tiloihin ja altistaisi toisiaan koronalle. Kuntien työntekijöiden lomautukset ovat johtuneet osin siitä, ettei kunnilla ei ole ollut tarjota korvaavaa työtä suljettujen toimintojen tilalle, osin kuntien heikon talouden takia.

Pitkäjänteisyys ja kauas katsominen ovat välttämättömiä hyveitä kunnan arkea rakennettaessa.

KT Kuntatyönantajien mukaan 39 prosenttia kunnista ja kuntayhtymistä oli laatinut jo ennen korona-aikaa useampivuotisen talouden tasapainottamisohjelman. Lisäksi 45 prosentilla kunnista ja kuntayhtymistä tällainen ohjelma on suunnitteilla.

Viime vuoden lopulla kriisikuntia oli kuusi. Kriisikunnaksi joutuu, jos kunnan taseessa on alijäämää ja jos alijäämää on kertynyt kunnan konsernitilinpäätökseen tuhat euroa asukasta kohden. Myös edeltävän vuoden tilinpäätöksessä alijäämän on pitänyt olla vähintään 500 euroa asukasta kohti. Lisäksi tarkastellaan muun muassa kuntakonsernin vuosikatteen ja poistojen suhdetta.

VEROPROSENTTI ALAS, PALVELUJA LISÄÄ

Kriisikunnaksi julistettu Honkajoki yhdistyi vuodenvaihteessa Kankaanpään kaupunkiin. Kunta joutui arviointimenettelyyn, koska vuoden 2019 tilinpäätös oli alijäämäinen. Valtion koronatukien ansiosta Honkajoen tilinpäätös vuodelta 2020 on kuitenkin ylijäämäinen.

– Kunnille asetetut palveluvelvoitteet ovat kalliita ja ylimitoitettuja, sanoo Honkajoen entinen kunnanjohtaja, nykyinen Kankaanpään kehitysjohtaja Ulla Norrbo.

– Rahoitus ei ole seurannut perässä, hän toteaa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset olivat yli 60 prosenttia Honkajoen budjetista.

– Sote-kustannukset ovat kasvaneet eniten, ja niihin voi vähiten kunnassa vaikuttaa. Ihmiset hoidetaan, totta kai, mutta muilta sektoreilta on jouduttu säästämään, Norrbo kertoo.

Liittyminen Kankaanpään kaupunginosaksi muun muassa alensi honkajokisten tuloveroprosenttia 0,75:llä, lähi- ja peruspalveluja turvattiin ja varhaiskasvatuksen paikat lisääntyivät.

HENKILÖSTÖLLE BONUKSIA

Taivassalo ja Oripää ovat hyvin toimeentulevia kuntia. Taivassalon kunnan tilinpäätös näyttää ennusteen mukaan 2 miljoonaa euroa ylijäämää. Kunnanjohtaja Vesa Rantala kertoo, että ylijäämäisestä tuloksesta on tapana maksaa bonusta kunnan satahenkiselle henkilökunnalle.

Hyvään tulokseen Taivassalon kunta on päässyt muun muassa henkilöstöjärjestelyillä ja myymällä kunnan maaomaisuutta. Kunta tuottaa itse sosiaalipalvelut, mutta terveyspalvelut järjestää yhteistoiminta-alue naapurikuntien ja Uudenkaupungin kanssa. Kunnan 1 650 asukkaalle on juuri valmistunut ulkoliikuntapuisto.

Oripään kunnanjohtaja Timo Tolppanen kertoo 1 350 asukkaan kunnan menestyksen avaimiksi itse tekemisen ja talkoohengen. Kunta tekee sote-yhteistyötä Loimaan kanssa. Kunnanjohtajan mukaan kunnan hyvinvointi- sekä peruspalvelut, kuten päivähoito sekä kotihoidon palvelut, toimivat hyvin.

Kunnista kerrotaan, että juuri nyt odotetaan sote-uudistusta. Uudistukseen liittyvät itsehallinnolliset ja verotusoikeudelliset hyvinvointialueet, jotka vastaavat sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että pelastustoimen järjestämisestä. Hyvinvointialueiden, eli tulevaisuudessa maakuntien, rahoitus perustuu aluksi valtion rahoitukseen.

HYVINVOINTIA UUSILLA RAHOITUSMUODOILLA

Kunnat tarvitsevat jatkossa uusia tapoja rahoittaa kuntalaisten hyvinvointipalveluja. Yhä useammin palveluja tuotetaan yhdessä yhdistysten ja yritysten kanssa. Yhteistyötä koordinoi kunnan hyvinvointikoordinaattori.

– Rajat eri toimijoiden, kunnan ja yhdistysten välillä ovat madaltuneet. Yhteistyöllä kuntalaisten tarpeisiin pystytään vastaamaan paremmin, julkisjohtamisen yliopistonlehtori, dosentti Kirsi Lehto Vaasan yliopistosta toteaa.

Yhteistyöllä kuntalaisten tarpeisiin pystytään vastaamaan paremmin.

Esimerkiksi Laihian kunta teki paikallisen seurakunnan kanssa yhteistyötä. Lomautusvaarassa olevat kunnan keittiö-, varhaiskasvatus- ja vapaa-ajanpalvelun työntekijät kartoittivat 1 500:n yli 70-vuotiaan, koronan takia eristyksissä olevan avuntarvetta viime keväänä.

– Kunnan työntekijät antoivat tarvittaessa esimerkiksi kauppa- ja asiointiapua, Lehto kertoo.

Uudenlaisesta rahoitussopimuksesta esimerkkinä on Social Impact Bond eli tulosperusteinen rahoitussopimus. Siinä kunta tai valtio toteuttaa yhdessä yksityisen pääoman kanssa esimerkiksi hyvinvointia lisääviä hankkeita. Karkkilan kaupunki on aloittanut hankkeen yhdessä FIM Pääomarahastot Oy:n ja Lastensuojelun Keskusliiton kanssa. 10-vuotisessa hankkeessa tartutaan ennakoivasti lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin. Rahoitusriskit ovat sijoittajilla.

TEKSTI TIINA TENKANEN / UP
KUVITUS TUOMAS IKONEN