TYÖYMPÄRISTÖ: Perhe­va­pailla tasa-arvoa työelämään

Molem­mille vanhem­mille halutaan antaa mahdol­li­suus tasapuo­li­seen vanhem­muu­teen. Perhe­va­paiden suunni­tel­laan joustavan työti­lan­teen mukaan.

Perhe­va­paa­uu­dis­tusta on suunni­teltu jo vuosi­kausia, mutta näillä näkymin se tulee voimaan kesällä 2022. Uudistus on kirjattu nykyi­seen halli­tus­oh­jel­maan, ja päävas­tuussa on sosiaali- ja terveys­mi­nis­teri Aino-Kaisa Pekonen.

Uudis­tuksen tavoit­teena on edistää perhe­va­paiden ja hoito­vas­tuun jakau­tu­mista tasai­sesti molem­pien vanhem­pien kesken sekä edistää tasa-arvoa työelämässä.

– Myös lasten keski­näistä yhden­ver­tai­suutta halutaan tukea. Perheestä riippu­matta jokainen lapsi saisi yhtä paljon vanhemman hoivaa, johtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveys­mi­nis­te­riöstä sanoo.

Uudistus vaikuttaa paitsi sosiaa­lie­tuuk­siin, myös päivä­hoi­toon ja työmarkkinoihin.

UUDISTUKSET VUONNA 2022

Perhe­muo­tojen moninais­tu­minen on havah­dut­tanut päättäjät uudis­tuk­seen. Tavoit­teena on paitsi säädösten sukupuo­li­neut­raa­lius, myös nykyistä jousta­vammat vapaat.

Tavoit­teena on saada naiset vanhem­pain­va­pailta entistä nopeammin työelä­mään, mikä edistäisi tasa-arvoi­sempaa palkka­ke­hi­tystä.

Terveyden ja hyvin­voinnin laitoksen mukaan pitkät perhe­va­paat pienen­tävät äitien palkkaa lähes viidenneksellä.

Parhail­laan on menossa myös Euroopan unionin työelämän tasapaino ‑direk­tiivin jalkaut­ta­minen kansal­li­seen lainsää­dän­töön. Direk­tii­vissä on säädetty jousta­vasta isyys­va­paasta, vanhem­pain­va­paasta, omais­hoi­to­va­paasta ja jousta­vista työjärjestelyistä.

Perhe­va­paa­uu­distus sekä vanhem­pain­päi­vä­ra­ha­uu­distus pyritään saatta­maan voimaan samoihin aikoihin direk­tiivin kanssa eli elokuussa 2022.

KIINTIÖTKIN JOUSTAVAT

Perhe­va­paa­uu­dis­tusta pohtinut työryhmä on päätynyt esittä­mään 1+7+7‑mallia. Siinä noin yhden kuukauden vapaa eli ”raskaus­raha” on tarkoi­tettu raskaana olevalle ennen synny­tystä, ja noin seitsemän kuukautta, eli alusta­vasti 164 päivä­ra­ha­päivää, on kiintiöity molem­mille vanhem­mille erikseen. Vanhempi voisi luovuttaa omista vapais­taan toiselle vanhem­malle 69 päivää. Yksin­huol­taja saa molemmat kiintiöt itselleen.

Uudis­tuk­sella perhe­va­paiden määrä kasvaisi nykyi­sestä 12,7 kuukau­desta 14 kuukau­teen. Vapaat täytyisi pitää siihen mennessä, kun lapsi täyttää kaksi vuotta.

Työeh­to­so­pi­mukset määrit­tävät edelleen, miten vapaita jaksotetaan.

PÄIVÄHOITOON HAASTEITA

Synnyt­tä­vistä äideistä noin puolella on voimassa oleva työsuhde. Työeh­to­so­pi­muk­sesta riippuen heillä on oikeus ansio­si­don­nai­seen äitiys­päi­vä­ra­haan. Uudis­tuk­sessa myös työttö­mien, opiske­li­joiden ja yrittä­jien etuuksia nostetaan.

Omaan tahtiin pidet­tä­vien vanhem­pain­va­paiden ajatel­laan helpot­tavan työelämän joustoja. 

Pätkä­työtä tekevät voivat rytmittää vapaat työru­pea­miensa mukaisesti.

Päivä­ko­deille ja varhais­kas­va­tuk­selle tämä voi olla haaste.

– On mietit­tävä, voivatko vanhemmat varata tyhjää päivä­ko­ti­paikkaa lapsel­leen, jos he sijoit­tavat vapai­taan moneen lyhyeen pätkään. Tässä täytyy huomioida myös lapsen etu, Siika-aho toteaa.

Pohjois­mai­sessa vertai­lussa viidennes suoma­lai­sista isistä ei pidä lainkaan perhe­va­paata. Äidit käyttivät 98 prosenttia vanhem­pien kesken jaetta­vissa olevista vanhem­pain­ra­ha­päi­vistä. Uudis­tuk­sella halutaan vaikuttaa isien asentei­siin ja haluk­kuu­teen ottaa vastuuta kotityöstä sekä hoivasta.

RUOTSI JOHTAA

STM:n Siika-aho luonnehtii Suomen perhe­va­paa­uu­dis­tusta yhdeksi maailman parhaista tasa-arvon suhteen.

Islannin 3+3+3‑mallissa vanhem­milla on mahdol­li­suus pitää yhteensä 9 kuukautta vapaata ansio­si­don­nai­sella päivä­ra­halla. Ennen lapsen kolmatta ikävuotta vanhemmat eivät kuiten­kaan saa etuuksia, eivät myöskään varhaiskasvatuspaikkaa.

Viro on nostanut vanhem­pain­va­paiden korvaus­tasoa sataan prosent­tiin, kun meillä se on hieman alle 70 prosenttia ansioista. Viro haluaa parem­milla korvauk­silla kannustaa korkeam­paan syntyvyyteen.

Länsi­naa­pu­rimme Ruotsi on Siika-ahon mukaan omassa sarjas­saan. Siellä vanhem­pain­va­paita voi pitää jousta­vasti lapsen koului­kään saakka. Ruotsissa kuitenkin naiset ovat perin­tei­sesti tehneet osa-aikaista työtä, Suomessa kokoaikaista.

TEKSTI TIINA TENKANEN /​ UP
KUVA JYRKI LUUKKONEN