HARRASTAJA: Arto Mäntylä on ”Ilmojen tee se itse ‑mies”

Teuva­lainen Arto Mäntylä on harras­tanut ilmailua neljän­nes­vuo­si­sadan. Nykyinen kone ei ole ”hylly­ta­varaa”, vaan omin käsin raken­nettu. Konepellin alla hyrrää vanha kupla­volk­karin moottori.

ARTO MÄNTYLÄ

Koneis­taja
J.Parpala Oy
Teuva

Teuvalla Etelä-Pohjan­maalla asuva Arto Mäntylä on kätevä mies. Taitavat kädet ovat tuoneet elannon koneis­tajan työssä niin Vaasan ABB:llä, myöhemmin JMC Enginellä ja nykyi­sellä työnan­ta­jalla, Kaski­sissa toimi­valla koneis­tamo J.Parpalalla.

Käden taitoihin on Mäntylän pitänyt luottaa myös vapaa-ajallaan, sillä lentä­mistä harras­tava mies on noussut jo useamman vuoden ajan yläil­moihin itse raken­ta­mal­laan kaksi­paik­kai­sella lento­ko­neella, joka on ristitty nimellä Menestrel 2.

Mäntylä on harras­tanut lentä­mistä 1990-luvun puoli­vä­listä. Kevyiden lentoa­lusten lupakirjan hän sai vuonna 1996. Tuo lento­lu­pa­kir­ja­luokka LAPL on ultra­ke­vyiden koneiden lentä­mi­seen oikeut­ta­vasta luvasta seuraava.

– Lento­tun­teja on takana suunnil­leen 350. Aika vähän siihen nähden, että aloitin lentä­misen jo vuonna 1996, Mäntylä sanoo vaati­mat­to­maan tyyliinsä.

Lento­tunnit ovat karttu­neet lyhyistä yläil­moissa pyräh­dyk­sistä, sillä laskeu­tu­misia Mäntylä laskee tehneensä kaikkiaan toista tuhatta.

Teuvan koneis­taja lenteli lupakirjan heltiä­misen aikoihin edusta­mansa lento­kerhon, Seinä­joella toimivan Etelä-Pohjan­maan Ilmai­lu­kerhon EPIK:n, omista­malla Cessnalla. Mäntylä kuuluu myös Kauha­joella toimi­vaan Air Pilot ry:hyn. Mäntylä säilyttää itse tehtyä Menestre­liään Kauha­joen kentän lento­ko­ne­hal­lissa eli hangaarissa.

Itse tehtyjä koneita Mänty­lällä on itse asiassa kaksikin. Ensim­mäi­senä valmis­tunut on tosin viety jo kauan sitten kotipuo­leen Teuvalle turhaa halli­tilaa viemästä.

– Se kone saattaa vaihtaa pian omistajaa.

KONE VANHASTA KUPLASTA

Mäntylä lentää nykyisin itse tekemäl­lään koneella, koska sellai­selle pystyy tekemään itse mahdol­liset muutos­työt ja korjaukset – toki lain puitteissa.

– Valmii­seen konee­seen ei pysty tekemään oikein mitään itse.

Nykyisin käyttä­määnsä konee­seen Mäntylä pisti työtunnin poiki­neen, pitkän kaavan mukaan. Menestrel 2:n raken­ta­misen Mäntylä aloitti vuoden 2003 joulu­kuussa, ja kone oli katsas­tus­kun­nossa vasta vuoden 2015 lopulla.

– Silloin oli kyllä monta asiaa työn alla saman­ai­kai­sesti. Osto-osia ei ole kuin mittarit ja pyörät.

Mäntylä on raken­tanut Menestre­linsä puusta. Siipien vahvik­keina toimivat tukevat mänty­rimat, joiden päälle on vedetty kerros purje­kan­gasta. Ulkopinnat ovat koivuvanerista.

– Rakensin koneen kotona Teuvalla autotal­lissa. Tallin yhteen seinään piti tehdä aukko, kun aloin rakentaa siipiä. Seinän aukkoon piti silloin rakentaa peltinen jatko, Mäntylä muistelee.

Mootto­rina Mäntylän koneessa toimii vanha Kupla­volk­karin nelisy­lin­te­rinen bokseri- eli vastais­ku­moot­tori, joka on miehen oman tiedon mukaan 1973-vuosi­mal­lista. Kuutioita koneessa on 1955. Aivan alkupe­räistä koneessa ei ole kuiten­kaan kuin mootto­ri­loh­kojen puolik­kaat ja pinna­pultit, ja loput on sitten uutta. Moottorin rakensi kauha­jo­kinen Mikko Koivisto.

– Kaasarit ovat puoles­taan 99 Saabista, jonka vuosi­mallia en tiedä. Niitä on kaksi.

Hevos­voimia koneessa on 75. Bensa­tank­keja on kaksi, ja niihin mahtuu polttoai­netta yhteensä 70 litraa. Jos tankit ovat piripin­nassa, on koneen toiminta-aika viisi tuntia. Lakikor­keus koneelle on reilut kolme kilometriä. Mäntylä on käynyt koneella vähän yli kilometrin korkeu­dessa. Koneen Mäntylä rakensi ranska­laisen Henri Nicol­lierin piirus­tusten pohjalta.

TIUHAT TARKASTUKSET TÄRKEITÄ

Menestrelin mitta­ris­tosta löytyy kaikki tarvit­tava, eikä mitään turhaa. Omat mittarit on niin nopeu­delle, lento­kor­keu­delle ja öljyn­pai­neelle kuin myös kaasut­ti­mien etuläm­mölle, seosläm­mölle ja jännitteelle.

Penkkien vieressä on rulla­mittaa muistut­tava vekotin, joka ulosve­det­täessä lähettää koneen sijan­ti­tiedot reaalia­jassa pelas­tus­kes­kuk­seen satel­liitin kautta. Mitta­rien yläpuo­lella kojelau­dalla sijait­sevat puoles­taan gps ja radio­pu­helin. Jarrut­ta­mi­sesta huoleh­tivat levyjarrut, joita halli­taan mitta­riston alapuo­lella sijait­se­valla puukahvalla.

Mäntylän kone on katsas­tettu, kuten kaikkien lento­ko­neiden lain mukaan pitää olla. Vuonna 2016 silloisen liiken­ne­vi­rasto Trafin tarkas­taja löysi joitakin puutteita, jotka Mäntylä korjasi. Muutok­sista otettujen valoku­vien tarkas­ta­jalle lähet­tä­misen jälkeen katsastus oli selvä.

Rahaa Mäntylä laskee konee­seen uponneen raken­ta­misen aloitus­het­kestä katsas­tuk­seen kaikkiaan noin 20 000 euroa.

– Senkin jälkeen on mennyt koko ajan jotain pientä summaa.

Jokaisen lennetyn 25 tunnin jälkeen koneen tietyt kohdat on käytävä läpi. Mäntylä on tässä suhteessa vielä tarkempi, sillä hän tarkistaa koneen jokaisen ilmassa käynnin jälkeen.

– Konepelti tulee aina silloin aukaistua ja katsottua öljyt ja muut.

TEKSTI JARI HAKALA
KUVAT JOHANNES TERVO