Verot eivät ole pahasta. Ne ovat hyvästä. Niillä ylläpidetään julkisia palveluja, jotka ovat paras tae tasa-arvolle. Rikkaitten etu ei ole ollenkaan sama kuin kansakunnan etu, vaikka rikkaat niin mielellään tätä valhetta toistelevatkin. Tasa-arvo on kansakunnan etu.

Tasa-arvoisimmat yhteiskunnat ovat myös onnellisimpia. Tämän takaamiseksi pitää kuitenkin välttämättä olla julkisia palveluita, joita ylläpidetään verovaroin. Mitään muuta keinoa nykyinen yhteiskunnallinen tutkimus ei tunne tasa-arvon ylläpitämiseksi moderneissa teollisuusyhteiskunnissa.

Neuvolat, päiväkodit, koulut, ammattiopistot, ammattikorkeakoulut, yliopistot, terveyskeskukset, keskussairaalat, sosiaaliturvaetuudet, tiet, rautatiet, satamat… Kaikki meidän yhteiskuntaamme kannattelevista palveluista ja infrastruktuureista rakennetaan ja ylläpidetään verovaroin.

Mutta tasa-arvoisuus näyttää murentuvan. 1990-luvun puolivälin jälkeen eriarvoisuus kasvoi nopeammin Suomessa kuin yhdessäkään muussa OECD-ryhmään eli rikkaisiin teollisuusmaihin kuuluvassa valtiossa. Tällä vuosituhannella kehitys on jatkunut samanlaisena.

Pohjoismaista hyvinvointivaltiota ei tarvitse keksiä uudelleen. Tarvitaan sen palauttamista”.
HANNU TANNINEN & MATTI TUOMALA T&Y, 3/20

Tuloerot lähtivät repeämään varsinkin vuoden 1993 verouudistuksen jälkeen. Pääomatulojen ja ansiotulojen verotus eriytettiin toisistaan, ja pääomatuloja alettiin verottaa kevyemmin kuin ansiotuloja.

Pohjoismaiseen malliin kuuluvassa progressiivisessa verotuksessa rikkaitten piti maksaa suhteessa tuloihinsa sitä enemmän veroja mitä enemmän he tienaavat. Nyt he maksavat aina vain vähemmän mitä enemmän he tienaavat. Rikkaat pystyvät piilottamaan jopa valtaisan osan tuloistaan vakuutuskuoriin, hallintayhtiöihin ja veroparatiiseihin. Ne kaikki ovat poissa verokarhun kämmenen ulottuvilta. Rikkailla on myös suhteeton vaikutusvalta lakeihin ja poliittiseen päätöksentekoon.

Mihin kaikkeen eriarvoisuus käytännössä johtaa? Miten tällaisen kehityksen jatkuminen tulisi estää? Tutkijat ja Teollisuusliiton hallituksen jäsenet vastaavat.

KONSTIT ON MONET, RIKKAIMMILLA

– Mitä suurempi ero palkkatulojen ja ansiotulojen verotuksella on, aina löytyy jokin konsti muuttaa ansiotulot pääomatuloiksi. Ja yritysverotus eli yhteisöverotus on Suomessa hyvin kilpailukyinen kansainvälisesti ajatellen, toteaa PT:n eli Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Suoniemi.

Tyyppiesimerkkinä: harva tavallisessa ansiotyössä puurtava suomalainen pystyy verosuunnittelemaan palkkansa lääkäriaseman osingoiksi.

”…hyvätuloisen on kannattavaa muuntaa ansiotulojaan kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi. Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen kohdalla kannuste on erityisen suuri, koska listaamattomasta yhtiöstä nostetusta osingosta 75 % on tietyin edellytyksin verovapaata.”
Finnwatchin raportti 2/20. Herrojen huojennus. Osinkoverojärjestelmän epätasaisesti jakautuvat hyödyt

”’Siis ansiotuloverotushan on röyhkeä, mutta eihän se mua koske…’ Mies kertoo siirtyneensä itse käytännössä pois ansiotuloverotuksen piiristä yritysverotukseen vuosi yrityksensä perustamisen jälkeen 2000-luvun alussa.”
Anu Kantola &Hanna Kuusela: Huipputuloiset. Suomen rikkain promille.

Listaamattomien yritysten verotus pitäisi Suoniemestä korjata ”räikeänä epäkohtana”, samoin pitäisi lisätä verotuksen progressiota. PT on näet osoittanut OECD-maiden tilastoista, että Suomen kokonaisveroaste laahaa jäljessä Tanskaa ja Ruotsia.

Suoniemi pitää valtiovarainministeriön laskelmia ”kestävyysvajeesta” epätieteellisinä, vähän ronskemmin kuvailtuna ”hämärinä”.

”…suurten tuloerojen aiheuttama ongelma on rikkaitten kyky kontrolloida politiikkaa ja kirjoittaa säännöt mieleisekseen.”
Tuloerojen tutkija Branko Milanovic, Aikamerkki-uutiskirje 10.1.2018

– Toivon, että kestävyysvaje joutaa nyt koronaelvytyksen myötä samaan romukoppaan kuin aikoinaan ”luonnollinen työttömyysaste”. Sitä laskettiin kaikissa maissa ekonometrisillä malleilla, koska inflaatio oli hirveä peikko. Mutta tuo muka tieteellinen työttömyysaste laski aina samaa tahtia kuin todellinen työttömyysaste.

– Nyt kun on nollakorot, valtion kannattaa ottaa lainaa, Suoniemi huomauttaa.

”Koronapandemia tietää hautajaisia talouskurille. Valtiot ottavat yhdessä vuodessa huimia määriä velkaa, eikä juuri kukaan kritisoi sitä.”
Helsingin Sanomat 26.10.2020

”Julkinen velka voi parantaa kaikkien sukupolvien hyvinvointia… Valtion velka on hyvästä ja velkatalebanit ovat väärässä.”
Pertti Haaparanta, Aalto-yliopiston emeritusprofessori, PT-blogi 15.3.2019

PT:n tutkimukset osoittavat, että muissa Pohjoismaissa ei työllisyys ole parempi siksi, että naapureissamme olisi kevyempi verotus. Asia saattaa olla juuri päinvastoin. Korkeammalla verotuksella pystytään muualla Pohjolassa kustantamaan työttömille palvelut, joilla heidät saadaan nopeammin ja tehokkaammin takaisin töihin. Suomessa työvoimatoimiston virkailijaa kohden on moninkertainen määrä asiakkaita.

”Vuonna 2028 luku oli Suomessa 99, kun se oli Ruotsissa 18, Norjassa 12 ja Tanskassa 30.”
PT Policy Brief 2/20

Mitään tieteellistä näyttöä paikallisen sopimisen automaattisesti työllistävästä vaikutuksesta ei myöskään ole.

– Yleissitovista työehtosopimuksista on etua työnantajille. Menestyvät ja innovoivat yritykset saavat työntekijät samaan hintaan kuin huonot yritykset.

– Eikä sekään ole totta, että Suomessa olisi jäykät työmarkkinat, Suoniemi painottaa.

”Kansainvälinen vertailu osoittaa, että Suomessa on varsin joustavat työmarkkinat keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna, korostaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi… (Hän) ottaa esimerkiksi irtisanomisen, jota pidetään usein kalliina ja vaikeana. OECD:n mittari kuitenkin osoittaa, että sekä yksilöllinen että kollektiivinen irtisanominen on Suomessa helpompaa kuin Ruotsissa ja Saksassa.”
URA-lehti 14.12.2017

Suoniemestä tasa-arvoisen yhteiskunnan kaikkein tärkeimpiin kivijalkoihin kuuluu kaikille avoin koulutus.

– Suomen panostus koulutukseen (suhteessa bruttokansantuotteeseen) on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista, samaten Suomen asema on laskenut OECD-maiden vertailuissa.

ANNETAAN MAHDOLLISUUS KAIKILLE

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Marja Riihelä toteaa, että suomalaiset maksavat tunnetusti mielellään veroja. Riihelä jatkaa, että täysin tasainen tulonjako ei ole toivottavaakaan – kaiken riippuessa siitä, kuinka tasaiseksi se halutaan.

Tuloerojen kasvu ei ole luonnonlaki eikä globalisaation tai teknologisen kehityksen tulosta, sillä julkinen valta voi vaikuttaa asiaan. Verotuksella voidaan toisaalta tasata käyttöön jääviä tuloja ja sitten toisaalta tarjota ”mahdollisuuksien tasa-arvoa”, eli maksaa laadukkaat julkiset palvelut, jotka tukevat varsinkin heikommassa asemassa olevia.

”Suotuisia tuloeroja vähentäviä voimia… ovat esimerkiksi koulutus, sosiaaliset tulonsiirrot, verotus, työntekijäjärjestöt ja ammattiliitot.”
Branko Milanovic

– Minä näen taloudellisen tasa-arvon tärkeyden myös siinä, että se luo yhteiskuntarauhaa, Riihelä sanoo.

Käytettävissä olevia tuloja – työtuloja, pääomatuloja, sosiaalietuuksia ja maksettuja veroja – ja niiden suhteiden kehitystä on pystytty tutkimaan tarkasti vuodesta 1966.

– 1990-luvun lamassa tuotannontekijätulojen muutos on ollut dramaattinen, kun työttömyys kasvoi ennätyskorkeaksi ja jäi pysyvästi lamaa edeltävää aikaa korkeammalle tasolle. Tulonjaon alapäässä tulojen kehitys on ollut hyvin vaatimatonta. Myös pitkäaikaisköyhyys on kasvanut, Riihelä muistuttaa.

Tuloerojen kaventamiseksi ei riitä vain se, että edellä kuvattu tulomuotojen erillisverotus lopetetaan tai että sosiaaliturvaa nostetaan.

– Meidän pitää vaikuttaa palkkoihin ja siihen, että yhä suurempi osa kansasta olisi niitä palkkoja tienaamassa, Riihelä toteaa.

Suurituloisille kasautuneen varallisuuden ja pääomien piti mennä investointeihin, ja investointien piti sitten helpottaa työllisyyttä.

– Varoja ei ole laitettu niinkään investointeihin. Varallisuustutkimukset osoittavat, että suurituloisten yrittäjien rahoitusvarallisuus on kasvanut, Riihelä huomauttaa.

”Sukuyhtiötä johtava mies … toteaa itse hajauttavansa omistuksiaan ulkomaille, mutta on samalla huolestunut siitä, että Suomeen ei investoida tarpeeksi: ”Kyllähän tänne Suomeen pitäisi investoida, joo, että saisi sitä työtä, mutta kyllähän tässä on just se, että mistä ne investoinnit sitten tulisivat?”
Huipputuloiset-kirja

TULOT OVAT TERVEYTTÄ

– Tulot ja koulutus sekä varallisuus vaikuttavat monella tavalla terveyteen, toteaa väitöskirjatutkija Sanni Kotimäki Turun yliopistosta.

Sairastuvuus kasautuu huonommassa sosioekonomisessa asemassa oleviin ryhmiin.

– Elintavat ovat tässä merkittävässä roolissa. Ne vaikuttavat myös kuolleisuuteen, samaten ne selittävät osan naisten ja miesten välisestä eliniän erosta, Kotimäki toteaa.

Huonommassa asemassa olevien on usein vaikeampaa omaksua tai ainakin noudattaa terveyssuosituksia. Esimerkiksi suorittavan työn tekijöiden on pakko tehdä yövuoroja sisältävää vuorotyötä useammin kuin keskiluokkaisten toimistotyöntekijöiden. Tämä voi johtaa uniongelmiin, jotka puolestaan vaikuttavat monella tapaa ihmisen terveyteen.

– Ja se tiedetään, että huono-osaisuus aiheuttaa stressiä. Ja pitkäaikainen stressi voi lisätä sairastavuutta. Vanhempien stressi ja kuormitus heijastuvat lapsiin. Lapsuus ei kuitenkaan mitenkään deterministisesti (ennalta määräten) vaikuta tulevaisuuteen, Kotimäki alleviivaa.

Maan hallitukset ovat toinen toisensa perään todenneet, että terveyseroja pitäisi kaventaa.

– Mutta käytännössä erojen kaventaminen on osoittautunut vaikeaksi, Kotimäki toteaa.

– Esimerkiksi psykologisen tutkimuksen perusteella ymmärretään, että vakavasti masentunut ihminen ei voi vain valita, että nytpä reipastun, menenpä töihin, Kotimäki sanoo viitaten niihin puheisiin, joiden mukaan ihmisten pitäisi vain ”yrittää enemmän”.

Kotimäki liputtaa sekä universaalien (kaikille avointen, maksuttomien tai kohtuuhintaisten) että kohdennettujen julkisten palvelujen puolesta. Hän itse on tutkijana mukana INVEST-hankkeessa, johon kytkeytyvässä Voimaperheet-tutkimuksessa esimerkiksi digitaalisesti annetaan tukea lapsiperheille ongelmallisiin vuorovaikutustilanteisiin. Kotimäki sanoo ymmärtävänsä, että tutkimuksen avulla on löydettävä kustannustehokkaita tapoja vähentää terveyseroja.

– Kansakunnan terveys on kaikkiaan parantunut, mutta kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat eivät ole päässeet tähän kehitykseen mukaan. Tämän saavuttamiseksi eriarvoisuutta pitäisi vähentää ja tukea ennaltaehkäisevästi erityisesti lapsiperheitä, mutta myös pyrkiä korjaamaan jo syntyneitä eroja, Kotimäki tiivistää.

Eriarvon oppitunnit

Mari Tuomaala on Teollisuusliiton hallituksen jäsen ja materiaalinsiirron valvoja ja työnopastaja Outokumpu Stainless Oy Tornion tehtailta.

Tuomaala sanoo ymmärtäneensä tasa-arvon merkityksen viimeistään silloin, kun hän kävi opintomatkoillaan Afrikassa ja Aasiassa.

– Näin, mitä eriarvoisuus voi teettää ja mitä tapahtuu, jos lapsilla ei ole samantasoista koulutusta ja jos menestymisen edellytykset riippuvat ainoastaan lähtökohdista. Koulutus on aivan keskeinen tekijä tasa-arvossa, Tuomaala sanoo.

Oppivelvollisuuden pidentämisellä voi Tuomaalasta olla tältä kannalta Suomessa merkittävä rooli.

Tornion kunnanvaltuustossa istuva Tuomaala kavahtaa sitä, että eriarvoa ujutetaan suomalaiseen yhteiskuntaan yksityistämällä ja ulkoistamalla kunnallisia palveluita.

– Olen vastustanut Tornion yksityisten päiväkotien ottamista palveluntuottajiksi, samoin vastustin sairaalan jättiulkoistusta. Kustannuksia on erittäin vaikea vertailla. Terveydenhoidon kiinteän sopimuksen kustannukset ovat täällä pitäneet. Todellista vertailua ei voi tehdä, sillä kustannuksia valuu kunnille muun muassa sairaanhoitopiirin kautta. Päivähoidossakin kustannusten suora vertailu jää usein hämärän peittoon. Kunnan omissa päiväkodeissa hoidetaan, ainakin meillä, kaikki erityislapset. Siksi vertailuun tulee vaikeuskerrointa.

Huiput saavat neuvoteltua hyvät palkat itselleen, mutta miten käy muiden?

Työelämässä Tuomaala pitää nimenomaan ammattiliittoja merkittävimpänä tasa-arvon takaajana.

– Työntekijöiden vahva asema on aivan keskeinen siinä, että kohtelu on oikeudenmukaista, sääntöjä noudatetaan ja että sopimuksia kunnioitetaan. Ongelmia tasa-arvoisuuteen syntyy heti, jos vain toisen osapuolen tarpeet huomioidaan.

Tuomaala sanoo, ettei Metsäteollisuus ry:n päätöstä siirtyä yrityskohtaisiin neuvotteluihin ole ”vielä valmiiksi pureskeltu” Teollisuusliiton hallintoelimissä.

– Mikäli siirrytään työpaikkakohtaiseen tai jopa yksilösopimiseen, tulee se lisäämään eriarvoisuutta ainakin niissä työpaikoissa, joissa ei olla järjestäytyneitä. Huiput saavat neuvoteltua hyvät palkat itselleen, mutta miten käy muiden?

– Toivottavasti tämä varoitus riittää ihmisille, eikä järjestelmän merkitystä tarvitse oppia kantapään kautta. Teemme kaikkemme, jotta työnantajien hajota ja hallitse -taktiikka ei toimisi ja heillekin palaisi halu neuvottelupöytään.

Julkinen toimikoon mallina

Teollisuusliiton hallituksen jäsen, jälkikäsittelijä Rauno Lehtinen puolustaa julkisten palvelujen laadukkuutta. Aurajoki Oy:n pääluottamusmies on mukana kunnallispolitiikassa, tällä hetkellä Pirkkalan kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana.

Lehtinen pitää ”pöyristyttävinä” uutisia siitä, mihin Espoon ja Vantaan kaupunkien luopuminen omista siivoojista on johtanut. Lehtitietojen mukaan kaupungit ovat törkeästi riistäneet siivoojia alihankintafirmojen kautta.

– Perussyy on aina yksityistäminen. Kate tehdään aina jostakin, joko ajamalla palvelutaso alas tai suorittavaa porrasta riistämällä.

– Alipalkkaus on kriminalisoitava. Valvontaa on parannettava, olipa työsuojelurikoksessa syyllinen kunta tai yksityinen, Lehtinen vaatii.

Lehtinen kokee myös, että ay-liike on epäonnistunut vuokratyöläisten aseman puolustamisessa.

– Ei luotu alun alkaen kunnon pelisääntöjä. Meidän olisi pitänyt vaatia esimerkiksi takuupalkkaa. Vuokratyö on yksi tapa polkea työehtoja.

Alipalkkaus on kriminalisoitava. Valvontaa on parannettava, olipa työsuojelurikoksessa syyllinen kunta tai yksityinen.

Paljon lukeva mies on hyvin tietoinen siitä, että Suomessa tuloerot ovat kasvaneet.

– Tämähän lähti siitä, kun viimeistään vuoden 1993 verouudistuksen jälkeen veroja lakattiin maksamasta veronmaksukyvyn mukaan. Ja nyt oikeisto huutaa, että mihinkään ei ole varaa. Todellisuudessa rahaa Suomessa on enemmän kuin koskaan, se on vain pääsääntöisesti rikkaimman prosentin pankkiholveissa.

– On ihan ok, että jos painaa enemmän hommia, niin saa myös enemmän rahaa. Mutta onko tasa-arvon näkökulmasta oikein, että rahalla saa parempia terveyspalveluja?

Lehtinen pitää ay-liikkeen ”vastuuna ja velvollisuutena” osallistua paljon nykyistä näkyvämmin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Julkisuuteen pesiytynyttä ”yrittämisen eetosta” ei ole helppoa murtaa, sen Lehtinen myöntää.

– Yrittämisen eetoksessa unohdetaan se, että yrityksen tuloksen kuitenkin tekevät sen työntekijät. Kukaan ei pärjää yksin. Julkisuudessa näkyvät menestyjät mainostavat, kuinka onnellisia he ovat, kun saavat tehdä mitä haluavat. Sitä samaahan me taviksetkin haluamme, mutta ei siihen välttämättä miljoonia tarvita.

– Suurin osa ihmisistä on tyytyväisiä, kun saa tehdä säällisissä olosuhteissa työtä, jolla tulee toimeen. He haluavat elää tavallista elämää läheistensä kanssa.

Vuokratyö rikkoo tasa-arvoa

Koneenhoitaja Jarno Viljakainen Mikkelistä oli viime kuun loppuun asti liiton hallituksen jäsen ja Vitrulan Composites Oy:n pääluottamusmies. Hän nostaa esiin vuokratyöläisten turvattoman aseman esimerkkinä epätasa-arvosta työelämässä.

– Nyt vuokratyöllä on väärinkäyttäjänsä. Työntekijä pidetään jatkuvasti varpaillaan. Etujen pitäisi olla samat kuin vakinaisilla, mutta eiväthän ne sitä usein ole esimerkiksi sairastumistilanteessa.

Vuokratyöntekijää pidetään vaikka kaksi vuotta töissä ennen vakinaistamista. Niin sanottu koeaika onkin siis kaksi vuotta, eli aivan jotain muuta kuin laki määrää. Viljakaisesta nollatuntisopimukset ovat ”hävyttömyyden huippu”.

– Työnantajaa ei sido mikään, mutta työntekijää se sitoo täysin. Tästä järjestelmästä ei ole yhdessä edes missään sovittu. Aamupäivällä voidaan ilmoittaa, että iltapäivällä on yksi vuoro. Jos siitä kieltäydyt, ei kutsuja paljon enää tule.

Ikääntyvien työntekijöiden syrjiminen ja suunnitelma eläkeputken poistamiselle on Viljakaisesta myös selkeä uhka tasa-arvolle. Hän pitää lyhytnäköisenä sitä, että pitkän kokemuksen omaavat työntekijät usein irtisanotaan Suomessa ensimmäisinä.

– Työn tuottavuus on kokonaisuus. Uusi työntekijä pystyy kyllä tekemään jotain perusduunia, mutta kokemus auttaa ongelmatilanteiden ratkaisemisessa, ja niitä tulee aina. Työnantajien tulisi satsata enemmän ihmisiin.

Työnantajien tulisi satsata enemmän ihmisiin.

Viljakainen toivoo, että yritysten koulutussuunnitelmissa huomioitaisiin paremmin iäkkäiden työntekijöiden tarpeet, jotta nämä pysyisivät mukana hektisessä, alati muuttuvassa työelämässä.

Viljakainen nostaa esiin Suomeenkin pesiytyneen ulkomaalaisten työntekijöiden suoranaisen orjuuttamisen ja ihmiskaupan.

– On huolestuttavaa, että tästä on tullut hyväksytty asia suomalaisessa yhteiskunnassa. Koronakesä avasi kyllä aika monen silmät. Rivien välistä paljastui, ettei haluttu kausitöihin suomalaisia työntekijöitä. Työnantajat halusivat ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka eivät uskalla ottaa epäkohtia esille eivätkä osaa kieltä.

Viljakaisen mielestä on hyvä, että nyt on saatu ensimmäinen poliisin erikoisryhmä tutkimaan ihmiskaupparikoksia.

– Sanktiot on saatava niin rajuiksi, että ihmiskauppa pystytään estämään, vaikka siihen kietoutuukin myös kansainvälistä rikollisuutta.

Viljakainen on tietoinen siitä, että ammattiyhdistysliikkeelle ei ulkomaalaisten työntekijöiden auttaminen ole helppo rasti.

– Minusta on kuitenkin varmaa, etteivät he osaa mennä Teollisuusliiton verkkosivuille. Mutta jotain kautta heille olisi saatava tieto oikeuksistaan.

Viljakainen kannattaa joukkokannetta, mikä voisi antaa ay-liikkeelle lakikeinoja paljastaa ja estää edellä kuvattuja väärinkäytöksiä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVITUS ERIC LERAILLEZ

Lähteinä käytetty myös:
Eriarvoisuuden tila Suomessa. Kalevi Sorsa -säätiö. Helsinki 2020.
Talous & Yhteiskunta 3/2020. Työ, eriarvoisuus ja julkisen vallan politiikka.
Tuomo Pietiläinen & tutkiva työryhmä: Wahlroo$. Epävirallinen elämäkerta. Into Kustannus 2013.
Thomas Piketty: Capital and Ideology. USA 2020.