Pääluot­ta­mus­mie­het eivät ymmärrä Nesteen ratkai­suja – ”Rajut toimen­pi­teet olisi voitu välttää”

”Miksi järjes­tää massii­vi­set yt-neuvot­te­lut viiden vuoden välein, kun siinä välil­lä­kin voisi toimia yhdessä ja ratkaista asioita”, pääluot­ta­mus­mie­het Sami Ryynä­nen ja Kimmo Aho kysy­vät. He kriti­soi­vat Nestettä yhteis­toi­min­nan sivuut­ta­mi­sesta kehi­tys­työn välineenä.

1.12.2020

Öljy-yhtiö Neste ilmoitti maanan­taina 30.11. yhteis­toi­min­ta­neu­vot­te­lu­jen jälkei­set tylyt päätök­sensä. Naan­ta­lin jalos­ta­mon jalos­tus­toi­minta päät­tyy ensi maalis­kuun loppuun mennessä. Naan­ta­lin ja Porvoon Kilpi­lah­den jalos­ta­molta lakkau­te­taan yhteensä 370 työtehtävää.

– Olen aivan yhtä tyrmis­ty­nyt kuin työn­te­ki­jät­kin päätök­sen kuul­tu­aan. Jokai­nen meistä kuiten­kin jaksoi vielä toivoa, että Neste pitäisi Naan­ta­lin tule­vai­suu­den suun­ni­tel­mis­saan mukana, Naan­ta­lin jalos­ta­mon pääluot­ta­mus­mies Kimmo Aho sanoo.

– Kun tietää yhtiön talou­del­li­sen tilan­teen, olisi Naan­ta­lin tuotan­nol­li­sen roolin kehit­tä­mi­nen ollut mahdol­li­nen vaih­toehto. Yhtiö ei kuiten­kaan sitä halun­nut. Se teki ratkai­sunsa kummal­li­sen kiirei­senä. Näyt­tää siltä, että alas­ajo halu­taan runnoa läpi koro­na­krii­sin aikana ja siihen vedoten.

Porvoon Kilpi­lah­den jalos­ta­molle Nesteen päätös merkit­see 140 työteh­tä­vän vähen­ty­mistä. Vielä ei kuiten­kaan tiedetä mikä on työn­te­ki­jöi­den, toimi­hen­ki­löi­den ja ylem­pien toimi­hen­ki­löi­den osuus. Eikä laajem­min sitä, minkä verran yhtiön kaavai­le­mia uusia työteh­tä­viä osoi­te­taan Porvoo­seen ja Naantaliin.

– Selvyy­den sijaan elämme epävar­muu­dessa. Me emme vielä tiedä, kuinka kenel­le­kin käy. Työnan­taja aikoo käyn­nis­tää eril­li­set keskus­te­lut kaik­kien työn­te­ki­jöi­den kanssa, joissa käynee ilmi jatku­vatko työt tai onko uusia tehtä­viä tarjolla.

– Keskus­te­lut kestä­vät tammi­kuun loppuun asti, jolloin tiedossa pitäisi olla se, keillä työt loppu­vat. Olen huolis­sani siitä, että onko yhtiö nyt luonut tilan­teen, jossa oma henki­löstö kilpai­lee tois­tensa kanssa vähen­ty­vistä työpai­koista, Porvoon jalos­ta­mon pääluot­ta­mus­mies Sami Ryynä­nen sanoo.

”NAANTALIA EI OLLUT PAKKO SULKEA”

Neste perus­te­lee päätös­tään fossii­lis­ten öljy­tuot­tei­den kysyn­nän vähen­ty­mi­sellä ja uusiu­tu­van ener­gian kulu­tuk­sen odote­tulla kasvulla. Yhtiö heilut­te­lee media­tie­dot­tees­saan myös koro­na­kort­tia perin­teis­ten öljy­tuot­tei­den kysyn­nän laskun vauh­dit­ta­jana ja arvioi, että kysyntä ei palaa korona-aikaa edel­tä­välle tasolle. Päätök­sen laajempi perus­telu yhtiön mukaan on kilpai­lu­ky­vyn parantaminen.

– Maailma muut­tuu, mutta fossii­li­set polt­toai­neet eivät ole mihin­kään katoa­massa, vaikka uusiu­tu­vat ener­gian­läh­teet niitä korvaa­vat­kin, mikä on sinänsä hyvää kehi­tystä. Naan­ta­lin näkö­kul­masta muutos olisi kuiten­kin voitu viedä läpi pitkä­jän­tei­sem­min ja pitää meidät kehit­tä­mis­työssä mukana. Naan­ta­lia ei siis olisi ollut pakko sulkea. Sen olisi voinut kehit­tää bio- tai hybridijalostamoksi.

Siltä tuntuu, että jokaista kiveä ei ole kään­netty ja tutkittu.

– Toinen minua mieti­tyt­tävä asia on se, että Naan­tali on Suomen ainoa bitu­mia valmis­tava laitos. Bitu­mia tarvi­taan asfal­tin teke­mi­sessä. Jos tämä sitten ei ole huol­to­var­muus­asia, niin tässä taitaa kuiten­kin käydä niin, että teiden pääl­lys­tä­mi­nen tulee tuon­ti­bi­tu­mia käytet­täessä nykyistä kalliim­maksi, Aho sanoo.

– Siltä tuntuu, että jokaista kiveä ei ole kään­netty ja tutkittu. Voi olla, että yhtiössä nyt liik­keelle sysät­ty­jen muutos­ten vaiku­tuk­set ovat yritys­joh­dol­le­kin hämä­rän peitossa, Ryynä­nen sanoo.

ROOLEJA VAI IHMISIÄ?

Naan­ta­lin termi­naali- ja sata­ma­toi­min­not jatku­vat edel­leen. Se työl­lis­tää 45 ihmistä. Yhtiö aikoo kehit­tää öljy­tuot­tei­den opera­tii­vista toimin­ta­mal­lia ja myöhem­mässä vaiheessa uusiu­tu­vien ja kier­rä­tys­raaka-ainei­den proses­soin­tia Porvoossa. Tässä kehi­kossa Neste on tois­tai­seksi puhu­nut luot­ta­mus­mies­ten mukaan vain rooleista ja niiden muuttumisesta.

– Minä en edusta ensim­mäis­tä­kään roolia, vaan ihmi­siä. Jos työn­te­ki­jöitä ei yhtiön puolelta nähdä ihmi­sinä, niin sen tule­vai­suus ei hyvältä näytä, Aho toteaa.

– Nesteen pitää ottaa uusi ote yhteis­toi­min­taan henki­lös­tön kanssa. Moni nyt esillä olleista asioista olisi ratkaistu ajat sitten, jos niitä olisi käsi­telty jatku­van neuvot­te­lun peri­aat­teella henki­lös­tön kanssa sen sijaan, että viiden vuoden välein järjes­te­tään massii­vi­set yt-neuvot­te­lut, jotka päät­ty­vät rajui­hin ratkaisuihin.

– Yhteis­toi­minta on keino saada väki mukaan muutok­seen, joka tulee jatku­maan vuoteen 2022 asti ja varmasti sen jälkeen­kin. Henki­lös­tön edus­ta­jien otta­mi­nen mukaan esimer­kiksi jalos­ta­mon johto­ryh­mä­työs­ken­te­lyyn olisi siinä tarpeel­li­nen alku, Ryynä­nen sanoo.

MUUTOSTURVA EI AUTA KAIKKIA

Neste ilmoitti tarjoa­vansa henki­lös­töl­lensä ensi­si­jai­sesti uusia työteh­tä­viä, joihin tarjo­taan koulu­tusta. Paik­ka­kun­nan vaih­toa tuetaan muut­toa­vus­tuk­sella. Työtä vaille jääville Neste tarjoaa eläke­so­pi­muk­sia ja kohden­net­tuja tuki­pa­ket­teja. Niihin sisäl­tyy start­ti­raha koulu­tusta ja yrit­tä­jyyttä varten. Yhtiö kertoi toteut­ta­vansa muutos­tur­vaoh­jel­man, jolla tuetaan irti­sa­not­tu­jen ihmis­ten uudel­leen työllistymistä.

– Muutos­turva on tyhjää parempi. Kaik­kia ihmi­siä nämä keinot eivät kuiten­kaan auta. Esimer­kiksi siksi, että muut­ta­mi­nen ei ole mahdol­lista, Aho sanoo.

– Muutos­tur­van väli­neillä varmaan­kin voidaan auttaa ihmi­siä, jos yhtiö panos­taa niihin tosis­saan, eikä vain sen takia, että se näyt­tää hyvältä ulos­päin. Olen hieman skep­ti­nen, mutta toivot­ta­vasti väärässä. Silti on epäsel­vää, missä mitassa esimer­kiksi eläke­rat­kai­suja pysty­tään käyttämään.

– Vies­tini muutos­tur­vasta on sama kuin koko yhtiös­tä­kin. Olen­naista on yhteis­toi­minta, joka pitäisi pystyä hoita­maan niin, että rank­koi­hin ratkai­sui­hin ja muutos­tur­van element­tien käyt­tä­mi­seen ei tarvit­sisi ryhtyä, Ryynä­nen tiivistää.

TEKSTI PETTERI RAITO