Pääluot­ta­mus­miehet eivät ymmärrä Nesteen ratkai­suja – ”Rajut toimen­pi­teet olisi voitu välttää”

”Miksi järjestää massii­viset yt-neuvot­telut viiden vuoden välein, kun siinä välil­läkin voisi toimia yhdessä ja ratkaista asioita”, pääluot­ta­mus­miehet Sami Ryynänen ja Kimmo Aho kysyvät. He kriti­soivat Nestettä yhteis­toi­minnan sivuut­ta­mi­sesta kehitys­työn välineenä.

1.12.2020

Öljy-yhtiö Neste ilmoitti maanan­taina 30.11. yhteis­toi­min­ta­neu­vot­te­lujen jälkeiset tylyt päätök­sensä. Naantalin jalos­tamon jalos­tus­toi­minta päättyy ensi maalis­kuun loppuun mennessä. Naantalin ja Porvoon Kilpi­lahden jalos­ta­molta lakkau­te­taan yhteensä 370 työtehtävää.

– Olen aivan yhtä tyrmis­tynyt kuin työnte­ki­jätkin päätöksen kuultuaan. Jokainen meistä kuitenkin jaksoi vielä toivoa, että Neste pitäisi Naantalin tulevai­suuden suunni­tel­mis­saan mukana, Naantalin jalos­tamon pääluot­ta­mus­mies Kimmo Aho sanoo.

– Kun tietää yhtiön talou­del­lisen tilan­teen, olisi Naantalin tuotan­nol­lisen roolin kehit­tä­minen ollut mahdol­linen vaihtoehto. Yhtiö ei kuiten­kaan sitä halunnut. Se teki ratkai­sunsa kummal­lisen kiirei­senä. Näyttää siltä, että alasajo halutaan runnoa läpi korona­kriisin aikana ja siihen vedoten.

Porvoon Kilpi­lahden jalos­ta­molle Nesteen päätös merkitsee 140 työteh­tävän vähen­ty­mistä. Vielä ei kuiten­kaan tiedetä mikä on työnte­ki­jöiden, toimi­hen­ki­löiden ja ylempien toimi­hen­ki­löiden osuus. Eikä laajemmin sitä, minkä verran yhtiön kaavai­lemia uusia työteh­täviä osoite­taan Porvoo­seen ja Naantaliin.

– Selvyyden sijaan elämme epävar­muu­dessa. Me emme vielä tiedä, kuinka kenel­lekin käy. Työnan­taja aikoo käynnistää erilliset keskus­telut kaikkien työnte­ki­jöiden kanssa, joissa käynee ilmi jatku­vatko työt tai onko uusia tehtäviä tarjolla.

– Keskus­telut kestävät tammi­kuun loppuun asti, jolloin tiedossa pitäisi olla se, keillä työt loppuvat. Olen huolis­sani siitä, että onko yhtiö nyt luonut tilan­teen, jossa oma henki­löstö kilpailee toistensa kanssa vähen­ty­vistä työpai­koista, Porvoon jalos­tamon pääluot­ta­mus­mies Sami Ryynänen sanoo.

”NAANTALIA EI OLLUT PAKKO SULKEA”

Neste perus­telee päätös­tään fossii­listen öljytuot­teiden kysynnän vähen­ty­mi­sellä ja uusiu­tuvan energian kulutuksen odote­tulla kasvulla. Yhtiö heilut­telee media­tie­dot­tees­saan myös korona­korttia perin­teisten öljytuot­teiden kysynnän laskun vauhdit­ta­jana ja arvioi, että kysyntä ei palaa korona-aikaa edeltä­välle tasolle. Päätöksen laajempi perus­telu yhtiön mukaan on kilpai­lu­kyvyn parantaminen.

– Maailma muuttuu, mutta fossii­liset polttoai­neet eivät ole mihin­kään katoa­massa, vaikka uusiu­tuvat energian­läh­teet niitä korvaa­vatkin, mikä on sinänsä hyvää kehitystä. Naantalin näkökul­masta muutos olisi kuitenkin voitu viedä läpi pitkä­jän­tei­semmin ja pitää meidät kehit­tä­mis­työssä mukana. Naantalia ei siis olisi ollut pakko sulkea. Sen olisi voinut kehittää bio- tai hybridijalostamoksi.

Siltä tuntuu, että jokaista kiveä ei ole käännetty ja tutkittu.

– Toinen minua mieti­tyt­tävä asia on se, että Naantali on Suomen ainoa bitumia valmis­tava laitos. Bitumia tarvi­taan asfaltin tekemi­sessä. Jos tämä sitten ei ole huolto­var­muus­asia, niin tässä taitaa kuitenkin käydä niin, että teiden päällys­tä­minen tulee tuonti­bi­tumia käytet­täessä nykyistä kalliim­maksi, Aho sanoo.

– Siltä tuntuu, että jokaista kiveä ei ole käännetty ja tutkittu. Voi olla, että yhtiössä nyt liikkeelle sysät­tyjen muutosten vaiku­tukset ovat yritys­joh­dol­lekin hämärän peitossa, Ryynänen sanoo.

ROOLEJA VAI IHMISIÄ?

Naantalin termi­naali- ja satama­toi­minnot jatkuvat edelleen. Se työllistää 45 ihmistä. Yhtiö aikoo kehittää öljytuot­teiden opera­tii­vista toimin­ta­mallia ja myöhem­mässä vaiheessa uusiu­tu­vien ja kierrä­tys­raaka-aineiden proses­sointia Porvoossa. Tässä kehikossa Neste on toistai­seksi puhunut luotta­mus­miesten mukaan vain rooleista ja niiden muuttumisesta.

– Minä en edusta ensim­mäis­tä­kään roolia, vaan ihmisiä. Jos työnte­ki­jöitä ei yhtiön puolelta nähdä ihmisinä, niin sen tulevai­suus ei hyvältä näytä, Aho toteaa.

– Nesteen pitää ottaa uusi ote yhteis­toi­min­taan henki­löstön kanssa. Moni nyt esillä olleista asioista olisi ratkaistu ajat sitten, jos niitä olisi käsitelty jatkuvan neuvot­telun periaat­teella henki­löstön kanssa sen sijaan, että viiden vuoden välein järjes­te­tään massii­viset yt-neuvot­telut, jotka päättyvät rajuihin ratkaisuihin.

– Yhteis­toi­minta on keino saada väki mukaan muutok­seen, joka tulee jatku­maan vuoteen 2022 asti ja varmasti sen jälkeenkin. Henki­löstön edusta­jien ottaminen mukaan esimer­kiksi jalos­tamon johto­ryh­mä­työs­ken­te­lyyn olisi siinä tarpeel­linen alku, Ryynänen sanoo.

MUUTOSTURVA EI AUTA KAIKKIA

Neste ilmoitti tarjoa­vansa henki­lös­töl­lensä ensisi­jai­sesti uusia työteh­täviä, joihin tarjo­taan koulu­tusta. Paikka­kunnan vaihtoa tuetaan muuttoa­vus­tuk­sella. Työtä vaille jääville Neste tarjoaa eläke­so­pi­muksia ja kohden­net­tuja tukipa­ket­teja. Niihin sisältyy start­ti­raha koulu­tusta ja yrittä­jyyttä varten. Yhtiö kertoi toteut­ta­vansa muutos­tur­vaoh­jelman, jolla tuetaan irtisa­not­tujen ihmisten uudel­leen työllistymistä.

– Muutos­turva on tyhjää parempi. Kaikkia ihmisiä nämä keinot eivät kuiten­kaan auta. Esimer­kiksi siksi, että muutta­minen ei ole mahdol­lista, Aho sanoo.

– Muutos­turvan välineillä varmaankin voidaan auttaa ihmisiä, jos yhtiö panostaa niihin tosis­saan, eikä vain sen takia, että se näyttää hyvältä ulospäin. Olen hieman skeptinen, mutta toivot­ta­vasti väärässä. Silti on epäselvää, missä mitassa esimer­kiksi eläke­rat­kai­suja pysty­tään käyttämään.

– Viestini muutos­tur­vasta on sama kuin koko yhtiös­täkin. Olennaista on yhteis­toi­minta, joka pitäisi pystyä hoita­maan niin, että rankkoihin ratkai­suihin ja muutos­turvan element­tien käyttä­mi­seen ei tarvit­sisi ryhtyä, Ryynänen tiivistää.

TEKSTI PETTERI RAITO