Hannu Siltala: Oppivel­vol­li­suuden laajen­ta­minen tukee Suomen menestymistä

Valtio­neu­vosto hyväksyi 15. lokakuuta halli­tuksen esityksen eduskun­nalle oppivel­vol­li­suuden laajen­ta­mi­sesta 18 ikävuo­teen asti. Uudis­tuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2021. Se koskisi ensim­mäisen kerran perus­o­pe­tuksen keväällä 2021 päättäviä, siis pääosin vuonna 2005 synty­neitä nuoria.

Oppivel­vol­li­suuden laajen­ta­minen merkitsee maksut­to­muuden laajen­tu­mista toisen asteen koulu­tuk­seen, eli lukioon ja ammatil­li­siin opintoihin. Koulu­tuksen maksut­to­muus ulottuu sen vuoden loppuun asti, jolloin nuori täyttää 20 vuotta.

Uudis­tuksen yksi keskeinen tavoite on mahdol­listaa toisen asteen tutkinnon suorit­ta­minen kaikille riippu­matta sosio­eko­no­mi­sesta asemasta. Toisen asteen tutkinnon suorit­ta­minen parantaa työllis­ty­mis­mah­dol­li­suuksia 45 prosen­tista yli 70 prosent­tiin pelkän perus­koulun suorit­ta­mi­seen verrat­tuna. Ikäluo­kista on jäänyt vuosit­tain noin 16 prosenttia perus­koulun varaan.

Uudis­tuksen myötä opiske­li­jalle maksut­tomia ovat opetuksen ja päivit­täisen ruokailun lisäksi opetuk­sessa tarvit­tavat oppikirjat ja muut materi­aalit sekä työvä­li­neet, työasut ja työssä käytet­tävät erilaiset aineet. Tämän rinnalla yliop­pi­las­tut­kinnon suorit­ta­mi­seksi vaadit­tavat viisi koetta sekä myös hylät­tyjen kokeiden uusiminen ovat maksut­tomia. Myös vähin­tään seitsemän kilometrin pituiset koulu­matkat olisivat maksut­tomia toisella asteella.

Oppivel­vol­li­suuden laajen­ta­minen on merkit­tävin tasa-arvoa ja yhden­ver­tai­suutta paran­tava koulu­tus­po­liit­tinen uudistus sitten perus­koulu-uudis­tuksen, joka toteu­tet­tiin asteit­tain vuosina 1972–1977. 

Ennen perus­koulu-uudis­tusta toinen puoli ikäluo­kista kävi kansa­lais­koulun ja toinen puoli meni pääosin maksul­li­seen oppikouluun.

Historia toistaa itseään. Poliit­tinen oikeisto vastusti perus­koulu-uudis­tusta, ja niin se on vastus­tanut oppivel­vol­li­suuden laajen­ta­mis­takin. Käsit­tä­mät­tö­mintä on ollut keskeisten työnan­ta­ja­jär­jes­töjen vastustus ja nihkeys oppivel­vol­li­suuden laajentamiseen.

On vaikea ymmärtää, miksi uudis­tuksen vastus­tajat eivät ole nähneet nenäänsä pidem­mälle. Oppivel­vol­li­suuden laajen­ta­minen ja toisen asteen koulu­tuksen maksut­to­muus voivat parhaim­mil­laan johtaa yhtä merkit­tä­viin tulok­siin kuin perus­koulu-uudis­tuskin. Se johti maailman parhai­siin oppimis­tu­lok­siin, entistä suurem­pien kansao­sien mahdol­li­suu­teen ponnistaa korkeam­piin opintoihin ja mahdol­li­suu­teen osallistua Suomen menes­tys­ta­rinan raken­ta­mi­seen esimer­kiksi tuotta­malla uusia teknologioita.

Uskon, että oppivel­vol­li­suuden laajen­ta­minen edistää nuorten ikäluok­kien työllis­ty­mistä ja tuottaa uuden luvun suoma­laisen osaamisen kasvun tarinaan. Kun uudistus toteutuu, siitä tulee aikanaan kansain­vä­lisen kiinnos­tuksen kohteena oleva vertai­lu­kohta kuten peruskoulustakin.

HANNU SILTALA
Teolli­suus­liiton koulutuspäällikkö

KUVA KITI HAILA