Arto Helenius: Oikeus irrottautua työstä

Asioi­ta voi nykyään entistä enem­män hoitaa sähköis­ten verkko­jen väl­i­tyk­sel­lä. Niin­pä yhä use­ampi tekee työtään muual­la kuin per­in­teis­es­ti työ­paikallaan. Kehi­tys näkyy voimakkaim­min toim­i­henkilöte­htävis­sä, mut­ta myös mon­et työn­tek­i­jöi­den per­in­teiset työt on viety verkkoon. Esimerkik­si häly­tyk­set, vikakood­it, työko­hteet, työra­por­tit, tun­tikir­jan­pito ja matkalaskut. Lista on todel­la pitkä.

Euro­statin ennen koron­aa tekemän selvi­tyk­sen mukaan Suomes­sa ja Hol­lan­nis­sa on tehty eniten etä­työtä. Niiden pros­en­tu­aa­li­nen osu­us kaik­ista töistä oli sil­loin noin 14. Viime maalisku­un jäl­keen etä­työn määrä on räjähtänyt kaikkial­la moninker­taisek­si. Etä­työt ja kotona työsken­te­ly ei ole alen­tanut, vaan nos­tanut työn tehokku­ut­ta. Tästä var­masti osa selit­tyy sil­lä, että kotona on istut­tu koneel­la pidem­pään kuin työ­paikalla ollessa.

Ran­s­ka on jo vuon­na 2017 säätänyt lain, jol­la hillitään kotona tehtävän ansio­työn määrää. Siel­lä monis­sa yri­tyk­sis­sä puhe­limet ja palve­limet sulkeu­tu­vat illak­si ja yök­si. Vas­taa­vat lait ovat voimas­sa myös Espan­jas­sa ja Alanko­mais­sa. Useis­sa mais­sa etä­työn sään­te­ly on toteutet­tu yleis­sopimuk­sil­la, jot­ka on otet­tu yri­tyk­sis­sä käyt­töön. Esimerkik­si Sak­sas­sa VW-kon­sernissa on sovit­tu siitä, mil­loin esimies voi lähet­tää alaiselleen sähkö­pos­tia.

Pohjo­is­mais­sa, Latvi­as­sa, Kyproksel­la ja EU:sta irtau­tu­vas­sa Iso-Bri­tan­ni­as­sa ei ole etä­työstä minkään­laisia määräyk­siä. Kos­ka kehi­tys on kir­javaa, on EU:ssa käyn­nis­tet­ty direk­ti­ivi­hanke, jol­la oikeus irrot­tau­tua työstä tulisi nos­tet­tavak­si samalle tasolle kaikissa jäsen­val­tiois­sa.

Duu­nar­in näkövinkke­listä han­ke on kiin­nos­ta­va. Ensin­näkin se johtaa siihen, että kor­vat­tavak­si kat­sot­ta­va työ pitää määritel­lä uudelleen.

Siitä mikä on työtä, pitää direk­ti­ivilu­on­nok­sen mukaan saa­da kor­vaus­ta. Ja siitä mikä ei ole työtä, olisi laki­in perus­tu­va oikeus kieltäy­tyä.

Direk­ti­ivilu­on­nok­ses­sa koroste­taan työe­htosopimuk­sia ja mah­dol­lisu­ut­ta sopia myös etänä tehtävän työn jär­jestelmistä. Meille kovin tut­tu päivys­tämi­nen ja var­al­lao­lo kuu­lunevat tähän mukaan.

Laki siis rajoit­taa käytän­nössä työ­nan­ta­jan määräys­val­taa ja tulk­in­taoikeut­ta siitä, mitä varsi­naisen työn­tekopaikan ja ‑ajan lisäk­si voidaan odot­taa työn­tek­i­jältä. Työn­tek­i­jälle annetaan oikeus saa­da tieto siitä, mitä ja miten hänen työtään ja olemis­taan seu­rataan. Työau­tossa olevas­sa GPS-työpuhe­limes­sa ole­va paikan­nus ja muut automaat­tiset seu­ran­ta­lait­teet kuu­luisi­vat myös direk­ti­ivis­sä määritel­ty­jen seu­ran­tamääräys­ten piiri­in. Mikä oleel­lista, direk­ti­iviehdo­tuk­sen mukaan kaik­ki työn­tek­i­jästä ker­tyvä data pitää määritel­lä ja sen säi­lyt­tämi­nen sään­nel­lään. Lähtöko­htana on, ettei sel­l­aista tietoa saa säi­lyt­tää, joka ei ole oleel­lista työn tai toimin­nan kannal­ta.

Työn­tek­i­jän seu­raamiseen liit­tyvät määräyk­set puut­tuvat Suomes­ta. Vain tieto­suo­javal­tu­ute­tun lausun­to on ole­mas­sa. Nyt nämä seikat tuli­si­vat direk­ti­ivilu­on­nok­sen mukaan huomioitaviksi.

Direk­ti­ivi­in on tulos­sa myös velvoite säätää työn­tek­i­jän tur­vak­si ran­gais­tus­menet­te­ly, mikäli työn­tek­i­jän oikeuk­sia ei nou­date­ta tai niitä rajoite­taan. Kan­neoikeut­ta esitetään työn­tek­i­jän lisäk­si myös henkilöstön edus­ta­jalle sekä työn­tek­i­jöi­den yhdis­tyk­selle.

Vaik­ka tämän direk­ti­ivin toteu­tu­mi­nen olisi huna­jaa toim­i­henkilöille, niin kovin huonona en pidä sitä myöskään duunareille. Ja viimekädessä peli on reilua. Työ­nan­ta­ja ei joudu mak­samaan muus­ta kuin siitä työstä, jota toden­netusti tehdään työ­nan­ta­jan luku­un.

ARTO HELENIUS
Teol­lisu­us­li­iton kan­sain­välisen edun­valvon­nan eri­ty­isas­iantun­ti­ja