Kevätvaltuustosta selkeä sanoma: ”Kyykyttäminen ei työtä tuo”

teollisuusliitto

Valtuustoistunnon yleiskeskustelussa kärkevimmin nousivat esiin työnantajien ja valtiovarainministeriön kelvottomat esitykset työllisyyden nostamiseksi. Työpaikkoja ei luoda työttömyyskorvausten heikennyksillä tai ikääntyvien eläkeputken katkaisemisella.

TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS, VANTAA 20.–21.8.2020

Teknosektorin Jouni Jussinniemi Pyhäkummusta totesi koronasta, että epidemian aikana kasvaneen työttömyyden syynä ei ole osaamisen tai kilpailukyvyn puute. Syynä on epidemian aiheuttama maailmanlaajuinen kysyntäkriisi.

–  Työttömyysetujen heikentäminen ei luo työtä. Suomalainen työntekijä ei saa olla kertakäyttöhyödyke, joka voidaan heittää syrjään.

Jussinniemen mielestä sen sijaan pitää varmistaa yritysten kyky vastata tulevaan kysyntään. Maan  infrastruktuuri, maantiet ja rautatiet, on pidettävä kunnossa. Siellä olisi miljardien investoinnit – ja työtä – odottamassa.

Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja Jari Nilosaari kertoi seuranneensa ”tyrmistyneenä” työnantajien ja oikeistosiiven käyttäytymistä.

– Ainoa lääke koronaan on kiristää työntekijöiden ja työttömien asemaa. Halutaan murskata heikoimmassa asemassa olevien toimeentulo, Nilosaari paheksui.

Varapuheenjohtaja huomautti, että samaan aikaan nuo piirit olisivat kokonaan poistamassa perintö- ja lahjaveron hyvätuloisilta.

Janne Vainio, teknosektorin edustaja Raisiosta, piti surkuhupaisana sitä, että (Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri) Orpo ja (Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael) Pentikäinen sekä kauhistelevat veroja että ovat kuitenkin vaatimassa valtiolta tukea yrityksille.

Janne Vainio

– Harmaa talous ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on Suomen suurimpia ongelmia. Joka päivä tässä maassa tehdään työtä, joka ehkä juuri ja juuri yltään palkaltaan minimiin, mutta kaikki lisät ja korvaukset jäävät maksamatta. Näin ei voi jatkua!

– Valtiolta jää verotuloja saamatta miljardeja, Vainio alleviivasi ja muistutti, että näiden ilmiöiden torjunta on hallitusohjelmassa.

TYÖ VIE VOIMAT, EI ELÄKKEELLE

Teknosektoria edustava Arto Liikanen, liiton hallituksen jäsen Muuramesta, valotti eläkeputken välttämättömyyttä.

Arto Liikanen

­­– Pitkään fyysisessä työssä olleiden iäkkäiden työntekijöiden kunto ei vain riitä siihen, mitä yritykset vaativat. Sen voin sanoa pitkään pääluottamusmiehenä olleena. Työntekijä ei pääse siihen alimpaan eläkeikään, mutta mikään yksityinen yritys ei heitä ota. Ainoa kunniallinen vetäytymistapa on eläkeputki. Liittomme ja meidän on tehtävä kaikkemme, ettei eläkeheikennyksiä tehdä, Liikanen vaati.

Tampereen Markus Haataja teknosektorilta kertoi olleensa 10 vuotta tehtaan eläkesäätiössä tekemässä eläkepäätöksiä.

– On vaan niin, että harva meistä pääsee vanhuuseläkkeelle, emme me vaan jaksa 65-vuotiaiksi.

Haataja ihmetteli sitä, miksei olla enemmän huolissaan siitä, että yhä useampi 30-vuotias työntekijä joutuu sairauseläkkeelle.

– Siellä olisi jaksamista.

Teknosektorin Aimo Lahtinen Hallista totesi, että työttömyyskorvauksen porrastaminen ja vuorotteluvapaan ja työttömyyskorvauksen lisäpäivien poisto tähtäävät kaikki samaan.

– Tavoitteena on kyykyttää ja alistaa ja pakottaa työntekijä ottamaan vastaan työtä millä ehdoilla tahansa, Lahtinen kuvasi.

Työnantaja odottaa kuitenkin yli 60-vuotiaalta samaa työpanosta kuin muiltakin, puhuja huomautti.

­– Työnantajat haluavat, että työntekijät olisivat vain satamajätkiä ja -gimmoja. Miksi ihmiset laitetaan kyykkyyn, kun kaikki eivät sieltä enää pääse ylös, kysyi vaasalainen Tapio Ruostetoja teknosektorilta.

Tapio Ruostetoja

Kemiläinen Tommi Sauvolainen samalta sektorilta kuvaili, että valtiovarainministeriö pitää eläkeputken  ja muiden työttömiä suojaavien asioiden poistamista ”käänteentekevänä työllisyystemppuna”.

– Mikään näistä ei lisää työllisyyttä. Toivotaan, että hallitus jättää viisaasti huomioimatta tämän EK:n, Kokoomuksen ja valtiovarainministeriön märän unen.

Teknosektorin Mikael Kölhi Hyvinkäältä laittoi työllisyystoiveita siihen, että työ- ja elinkeinoministeriö on aloittanut hankkeen, jolla nollatuntisopimuslaisten työaika vakiinnutetaan. Samaten hän uskoi nuorisotakuun voivan toimia nuorten työllistäjänä, viimeisenä mahdollisuutena sitten työpajatoimintaan ohjaaminen.

Mikael Kölhi

KOULUTUS TYÖLLISTÄÄ, EIVÄT LEIKKAUKSET

Yleiskeskustelussa tähdennettiin aikuiskoulutuksen tärkeyttä työllistymisen kannalta. Helsinkiläinen Anna Andersson kemian sektorilta kuvasi valtiovarainministeriön ehdotusta aikuiskoulutustuen poistamisesta tai muuttamisesta lainaksi sanalla ”järkyttävä”.

– Koulutuksella Suomi on tähän hyvinvointiin ponnistanut.

Karita Lahtinen teknosektorilta Helsingistä kertoi omista ja muiden kokemuksista siitä, miten nimenomaan aikuiskoulutustuki on mahdollistanut uuden ammatin, jopa useamman, opiskelun.

Karita Lahtinen

– Kuinka moni 40- tai 50-vuotias aloittaisi opiskelun, jos aikuiskoulutustuki heikkenisi tai muuttuisi lainaksi? Teollisuusliiton on sanottava ehdoton ei heikennyksille!

PALUUTA PAIKALLISEEN ISÄNTÄVALTAAN?

­– Olen pohtinut, mitä paikallisen sopimisen lisäämistä vaativat todellisuudessa haluavat?  Mitä Pentikäinen ja Romakkaniemi tarkoittavat paikallisen sopimisen vapauttamisella?

Näin kysyi Jussinniemi viitaten Pentikäisen ohella Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaan, Juho Romakkaniemeen, jota pidetään somemaailman oikeistolaisimpina räyhänhenkinä.

Jouni Jussinniemi

Jussinniemi tuntee paikallisen sopimisen edut erittäin hyvin silloin, kun neuvottelut käydään tasavertaisesti ja nykyisen työehtosopimuksen pelimerkkien mukaan. Kaivosmies epäileekin, että paikallisen sopimisen hokemisella on toiset tavoitteet kuin sopiminen.

– Tuntuu kuin palaisimme aikaan ennen sotia. Mutta työnantajapuoli ja oikeisto eivät vain halua sanoa tätä ääneen.

Liiton hallituksen jäsen Mari Tuomaala Torniosta ja teknosektorilta ihmetteli hänkin, miksi paikallisen sopimisen merkitystä ei tivata sitä markkinoivilta tahoilta.

Mari Tuomaala

– Me (ay-liike) olemme kysyneet konkreettisia kysymyksiä, miten paikallinen sopiminen nostaisi työllisyyttä. Mutta poliitikot eivät kysy.

Tuomaala sanoi, että osallistuminen yhteiskunnallinen keskusteluun somessa ja lehdissä on todella tärkeää. Hän yllytti salissa olijoita jatkamaan tätä työtä.

TYÖTTÖMYYSKASSALLE ISOT KIITOKSET!

Teollisuuden työttömyyskassalle satoi kiitoksia melkein puhujalta kuin puhujalta. Maksatukset ovat hoituneet mallikkaasti ja liiton jäsenet ovat saaneet korvausrahansa nopeasti.

– Erikoiskiitokset kassalle! Erittäin hienoa palvelua, on ollut ilo mainostaa, summasi Anna Andersson.

– Haluan kiittää työttömyyskassaa. Omalla työpaikallani on lomautettuja, kaikki he ovat saaneet rahansa nopeasti. Sääliksi vain käy YTK:n jäseniä, sanoi teknosektorin Mari Raikisto Noormarkusta.

Kokoomuslaiset yrittäjät perustivat aikoinaan Yeisen työttömyyskassan ay-liikkeen murtamiseksi. Koronakesänä YTK:n jäsenet ovat saaneet odottaa korvausrahojaan jopa kaksi kuukautta, kun Teollisuuden työttömyyskassassa hakemusten käsittelyaika on parhaimmillaan ollut vain 1-2 päivää.

– Loimaan kassa pyytää valtiolta apua. Mutta halvalla ei saa hyvää palvelua, eli pulinat pois, teknosektorin Ari Kunttu Voikkaalta pisti piikkiä YTK:n suuntaan.

UUDISTUVA LIITTO?

Mari Tuomaala vakuutti, että Teollisuusliiton ei tarvitse miettiä, kenen puolella ollaan. Ammattiyhdistysliikkeen periaatteita ei tarvitse muuttaa.

– Mutta toimintaa on pystyttävä uudistamaan. On katsottava silmiin sitä, että me emme pysty puskemaan ihmisiä suuntaan, mihin he eivät halua mennä.

Mari Raikisto puolestaan totesi, että hyökkäykset ay-liikettä vastaan tulevat jatkumaan.

– Kaikki iskut haastavat meidät uudistamaan toimintaamme, puhuja arvioi.

Raikiston mukaan ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan tai yleissitovuuden ohella ammattiliiton on tarjottava jotain lisääkin. Hänen mielestään verkkokurssit ja työpaikkojen välitys ovat Teollisuusliitolta askeleita oikeaan suuntaan.

Kajaanilainen Jouni Lämpsä teknosektorilta toi kentältä sellaiset terveiset, että päivystyspuheluihin pitäisi liitossa olla vastaamassa aina kyseisen sektorin asiantuntija.

Teollisuusliiton ensimmäistä kertaa käymän työehtosopimuskierroksen tulokset puhuttivat nekin. Puutuotesektorin Kai Hyrynkangas Harjavallasta kertoi omasta palkastaan esimerkkinä siitä, että lopputulema oli euroissa plus miinus nolla.

Kai Hyrynkangas

Valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Jouni Larmi puutuotesektorilta myönteli, ettei tämän sektorin työntekijöiltä ole kiitosta herunut.

– Mutta on muistettava, että onnistumme blokkaamaan lukuisia heikennyksiä. Lopputulos olisi ollut vielä huonompi, jos emme olisi taistelleet. Ja nyt on valmistauduttava seuraavaan kierrokseen.

TURVALLISUUS EI SAA UNOHTUA

– Ajatelkaa, joka toinen viikko joku kuolee työpaikalla. Jokainen kuolemaan johtava tapaturma olisi estettävissä, se tiedetään.

Teknosektorin Ari Rintala Vaasasta muistutti kaikkia siitä, että turvallisuuden suhteen ei saa olla välinpitämätön, ei saa esimerkiksi poistaa konesuojauksia ja perehdytykset pitää hoitaa kunnolla. Ja työkaveristakin on pidettävä huolta.

Ari Rintala

– Ottakaa turvallisuus tosissaan! Rintala haastoi muistuttaen samalla, että usein kuolemaan johtavassa tapaturmassa uhri on kokenut, keski-ikäinen työntekijä.

Eija Lyttinen Lahdesta ja erityisaloilta oli mielissään siitä, että kokouksessa puhuttiin myös turvallisuudesta. Aihe on kipeän ajankohtainen edelleen omassakin työssä.

– Työnantaja ei suostu maksamaan meille kunnon työkenkiä, vaikka meidän työssämme (jakaminen) työtapaturmista liukastumisia on eniten. Olemme tapelleet asiasta vuosia.

Myös Lyttinen palasi liiton yhden ydintehtävän eli työehtosopimuksen ruotimiseen. Työnantaja on puhujan mukaan keksinyt, ettei päiviltä, jolloin lehti jää ilmestymättä, tarvitse maksaa palkkaa.

– Meille asia vain ilmoitettiin, Lyttinen paheksui antaen näin vinkin seuraavalle sopimuskierrokselle oman alansa työehtojen kohentamisen kohdasta.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA