Jari Nilo­saari: Happea häkä­myr­ky­tyk­sen sijaan

Työnan­ta­ja­jär­jes­töt ja niiden ääni­tor­vet edus­kun­nassa ovat vaati­neet yleistä työt­tö­myys­tur­vaa oikeu­den­mu­kai­suu­teen vedo­ten. Ne eivät kuiten­kaan ole valmiita oikai­se­maan niiden työs­sä­käy­vien kohta­loa, jotka joutu­vat tyyty­mään nolla­so­pi­muk­siin, osa-aikai­suu­teen, määrä­ai­kai­suu­teen, mata­liin palk­koi­hin tai jopa suora­nai­seen alipalk­kauk­seen. Ne eivät myös­kään ole valmiita kanneoi­keu­den laajen­ta­mi­seen eivätkä vastaa myön­tei­sesti aloit­tei­siin, joilla paran­ne­taan työn­te­ki­jöi­den asemaa työpai­koilla esimer­kiksi paikal­li­sessa sopimisessa.

Ammat­tiyh­dis­tys­liike on esit­tä­nyt oikeu­den­mu­kai­sia korjauk­sia työt­tö­myys­tur­vaan ja eten­kin lyhy­tai­kais­ten ja mata­la­palk­kais­ten työn­te­ki­jöi­den asemaan työt­tö­myy­den kohda­tessa. Näihin eivät työnan­ta­ja­jär­jes­tö­jen edus­ta­jat, eivätkä heidän ääni­tor­vensa halua tart­tua. Näyt­tää siltä, että heidän intres­sinsä on kurjis­taa työn­te­ki­jöi­den sekä työt­tö­mien asemaa. Toisaalta he eivät halua ottaa käyt­töön lakeja, jotka mahdol­lis­ta­vat yrit­tä­jil­le­kin tasa­puo­li­sen kilpai­lu­mah­dol­li­suu­den niitä epäre­hel­li­siä yrit­tä­jiä vastaan, jotka vaik­kapa alipalk­kauk­sella tai maksa­mat­to­milla veroilla vääris­tä­vät terveen kilpai­lun ja toiminnan.

Onko tämä oikeu­den­mu­kaista rehel­li­siä yrit­tä­jiä kohtaan? 

Onko tämä oikeu­den­mu­kaista työn­te­ki­jöitä tai työt­tö­miä kohtaan, jotka halua­vat tulla palkal­laan toimeen ja elää myös työt­tö­myy­den kohda­tessa ilman pelkoa siitä, että jäävät vaille työt­tö­myys­kor­vauk­sia kohtuut­to­mien karens­sien tai nolla­tun­ti­so­pi­muk­sien tai osa-aikai­sen työn vuoksi.

Ammat­tiyh­dis­tys­liike on saanut vuosien varrella aikai­seksi paljon hyvää. En ryhdy luet­te­le­maan niitä keinoja, joilla hyvin­voin­ti­val­tio on saatu aikai­seksi. Saati sitä pitkää listaa toimen­pi­teistä, joilla ay-liike on edis­tä­nyt suoma­laista vien­tiä ja turvan­nut tuhan­sia työpaik­koja keski­te­tyillä sopi­muk­silla ja yhtei­sillä päätök­sillä eri krii­sien aikana. Enkä luet­tele niitä lukui­sia tapauk­sia, kuinka jäse­niä on autettu tai kuinka työpaik­ka­käyn­neillä on tarkis­tettu työn­te­ki­jöi­den olosuh­teita ja puututtu kärjis­ty­nei­siin tilanteisiin.

Nyt on aika esit­tää omia vaati­muk­sia eikä tyytyä vain tarjot­tuun. Haluamme paran­taa työs­sä­käy­vien ja työt­tö­mien asemaa niin, että hyödyn saavat he, joita kohdel­laan työpai­koilla väärin joko alipalk­kauk­sen tai joiden­kin muiden työsuh­tee­seen liit­ty­vien syiden vuoksi. Tätä varten olemme olemassa. Autamme heitä, jotka ovat heikom­massa asemassa.

Asiat ovat työpai­koilla pääosin hyvin. Palkat makse­taan sovi­tusti, työeh­to­so­pi­muk­sia ja yhtei­siä peli­sään­töjä nouda­te­taan. Kiitän näitä lukui­sia yrityk­siä, jotka näin menet­te­le­vät. Toisaalta peli näyt­tää kuiten­kin koven­tu­neen. Ääri­päät ja popu­lis­ti­set äänen­pai­not ovat saaneet valtaa edus­kun­nassa ja yrit­tä­jä­jär­jes­töissä, ja se näyt­tää uppoa­van osaan kansasta kuin häkä ihmi­sen verenkiertoon.

SAK ja sen jäsen­lii­tot, kuten Teol­li­suus­liitto, muodos­ta­vat vasta­pai­non, jota tarvi­taan ihmis­ten suojaa­mi­seen työpai­kalla, kun omat voimat eivät ongel­ma­ti­lan­teissa riitä. Järjes­täy­ty­mi­nen työpai­koilla takaa sen, että apua on saata­villa niissä vaikeis­sa­kin tilan­teissa, joita saat­taa tulla eteen kove­ne­vassa kilpai­lussa työpai­koilla ja yhteis­kun­nassa. Vertaus­ku­vana sanot­tuna ammat­tiyh­dis­tys­liike tuot­taa turvan ja hapen, jota tarvi­taan reiluun ja oikeu­den­mu­kai­seen elämään.

JARI NILOSAARI
Teol­li­suus­lii­ton 2. varapuheenjohtaja