Timo Eklund: Kiina pelaa omilla säännöillään

Koro­na­krii­sin värit­tämä kevät on osoit­ta­nut kouriin­tun­tu­vasti Kiinan painoar­von maail­man­ta­lou­dessa. Vaikka jätti­läis­val­tion nousu talous­mah­tien jouk­koon on luon­nol­lista ja toivot­ta­vaa­kin, kehi­tyk­seen liit­tyy paljon huoles­tut­ta­via piirteitä.

Alkuun koro­nae­pi­de­miaa pidet­tiin Aasian ongel­mana, ja kiina­lai­siin turis­tei­hin suhtau­dut­tiin Suomes­sa­kin torju­vasti. Pian epide­mia­kes­kus siir­tyi Euroop­paan. Lääkin­tä­tar­vik­keista ja ‑lait­teista alkoi tulla pulaa. Euroo­pan maat kään­tyi­vät Kiinan puoleen, jossa tätä­kin tuotan­toa on. Pian huomat­tiin, että Kiinassa hengi­tys­suo­jain­ten ja monien muiden suoja­va­rus­tei­den tuotanto oli valtava. Suomesta suoja­va­rus­tei­den tuotanto oli lakkau­tettu vuosia sitten. Vaikka tässä tapauk­sessa osasyynä oli Kiinan lähi­his­to­ria eri epide­mioi­den suhteen, liit­tyy asia merkit­tä­vään maail­man­laa­jui­seen muutokseen.

Kiina on päät­tä­nyt nousta talou­del­li­seksi super­val­laksi. Siinä ei tieten­kään ole mitään väärää. Kiinan valtion teol­li­suus­po­li­tiikka nojaa suurelta osin kuiten­kin vapaa­kau­pan ja mark­ki­na­ta­lou­den peri­aat­tei­den vastai­siin toimin­ta­mal­lei­hin. Kiinassa yrityk­set saavat suoraa valtion­tu­kea ja valtion rahoi­tus­tu­kea. Kiinassa suojel­laan omia mark­ki­noita, riko­taan huoletta teki­jä­noi­keuk­sia ja patent­teja. Myös ympä­ris­tö­nor­mit ovat länsi­maita löysem­mät. Kiinassa polje­taan palk­koja ja rajoi­te­taan ammattiyhdistystoimintaa.

Kiinan vauras­tu­mi­nen ei saa tapah­tua toimi­malla maail­man­kau­pan peli­sään­tö­jen harmaalla ja usein jopa kiel­le­tyllä alueella.

Yli puolet maail­man teräk­sestä tuote­taan Kiinassa. Tänä vuonna Euroo­pan teräs­tuot­ta­jat kärvis­te­le­vät tuskis­saan, kun kysyntä on romah­ta­nut. Kiina­lai­nen polku­myyn­ti­te­räs vyöryy Euroo­pan markkinoille.

Nokian tilanne verk­ko­lai­te­mark­ki­noilla on heiken­ty­nyt paitsi omien virhei­den myös Huawein kasvustra­te­gian myötä. Huawein kasvun mahdol­lis­taa Kiinan valtio­napu. Laivan­ra­ken­nuk­sen suhteen Kiina on ilmoit­ta­nut valtaa­vansa ristei­ly­alus­ten mark­ki­noita. Arvata sopii, että tavoit­teen saavut­ta­mi­sessa eivät mark­ki­na­ta­lou­den lakien tai kilpai­lu­ky­vyn aset­ta­mat rajoit­teet muodostu esteeksi. Suun­ni­telma toteu­te­taan keinoja kaihtamatta.

Nyt on käsillä viimei­set hetket, jolloin Eurooppa ja Yhdys­val­lat ovat tarpeeksi vahvoja vaati­maan Kiinalta kasvustra­te­giansa muut­ta­mista. Jos Kiinan anne­taan osal­lis­tua maail­man­kaup­paan itse luomil­laan sään­nöillä, johtaa se korkean jalos­tusar­von tuot­tei­den tuotan­non siir­ty­mi­seen Kiinaan. Yksi kerrallaan.

Kiinan talou­del­li­nen vahvis­tu­mi­nen on hieno asia, mutta sen pitää perus­tua oike­aan kilpai­lu­ky­kyyn. Vauras­tu­mi­nen ei saa tapah­tua toimi­malla maail­man­kau­pan peli­sään­tö­jen harmaalla ja usein jopa kiel­le­tyllä alueella.

TIMO EKLUND
Teol­li­suus­lii­ton erikoistutkija

KUVA KITI HAILA