Timo Eklund: Kiina pelaa omilla säännöillään

Koronakriisin värittämä kevät on osoittanut kouriintuntuvasti Kiinan painoarvon maailmantaloudessa. Vaikka jättiläisvaltion nousu talousmahtien joukkoon on luonnollista ja toivottavaakin, kehitykseen liittyy paljon huolestuttavia piirteitä.

Alkuun koronaepidemiaa pidettiin Aasian ongelmana, ja kiinalaisiin turisteihin suhtauduttiin Suomessakin torjuvasti. Pian epidemiakeskus siirtyi Eurooppaan. Lääkintätarvikkeista ja -laitteista alkoi tulla pulaa. Euroopan maat kääntyivät Kiinan puoleen, jossa tätäkin tuotantoa on. Pian huomattiin, että Kiinassa hengityssuojainten ja monien muiden suojavarusteiden tuotanto oli valtava. Suomesta suojavarusteiden tuotanto oli lakkautettu vuosia sitten. Vaikka tässä tapauksessa osasyynä oli Kiinan lähihistoria eri epidemioiden suhteen, liittyy asia merkittävään maailmanlaajuiseen muutokseen.

Kiina on päättänyt nousta taloudelliseksi supervallaksi. Siinä ei tietenkään ole mitään väärää. Kiinan valtion teollisuuspolitiikka nojaa suurelta osin kuitenkin vapaakaupan ja markkinatalouden periaatteiden vastaisiin toimintamalleihin. Kiinassa yritykset saavat suoraa valtiontukea ja valtion rahoitustukea. Kiinassa suojellaan omia markkinoita, rikotaan huoletta tekijänoikeuksia ja patentteja. Myös ympäristönormit ovat länsimaita löysemmät. Kiinassa poljetaan palkkoja ja rajoitetaan ammattiyhdistystoimintaa.

Kiinan vaurastuminen ei saa tapahtua toimimalla maailmankaupan pelisääntöjen harmaalla ja usein jopa kielletyllä alueella.

Yli puolet maailman teräksestä tuotetaan Kiinassa. Tänä vuonna Euroopan terästuottajat kärvistelevät tuskissaan, kun kysyntä on romahtanut. Kiinalainen polkumyyntiteräs vyöryy Euroopan markkinoille.

Nokian tilanne verkkolaitemarkkinoilla on heikentynyt paitsi omien virheiden myös Huawein kasvustrategian myötä. Huawein kasvun mahdollistaa Kiinan valtionapu. Laivanrakennuksen suhteen Kiina on ilmoittanut valtaavansa risteilyalusten markkinoita. Arvata sopii, että tavoitteen saavuttamisessa eivät markkinatalouden lakien tai kilpailukyvyn asettamat rajoitteet muodostu esteeksi. Suunnitelma toteutetaan keinoja kaihtamatta.

Nyt on käsillä viimeiset hetket, jolloin Eurooppa ja Yhdysvallat ovat tarpeeksi vahvoja vaatimaan Kiinalta kasvustrategiansa muuttamista. Jos Kiinan annetaan osallistua maailmankauppaan itse luomillaan säännöillä, johtaa se korkean jalostusarvon tuotteiden tuotannon siirtymiseen Kiinaan. Yksi kerrallaan.

Kiinan taloudellinen vahvistuminen on hieno asia, mutta sen pitää perustua oikeaan kilpailukykyyn. Vaurastuminen ei saa tapahtua toimimalla maailmankaupan pelisääntöjen harmaalla ja usein jopa kielletyllä alueella.

TIMO EKLUND
Teollisuusliiton erikoistutkija

KUVA KITI HAILA