Timo Eklund: Kiina pelaa omilla säännöillään

Korona­kriisin värit­tämä kevät on osoit­tanut kouriin­tun­tu­vasti Kiinan painoarvon maail­man­ta­lou­dessa. Vaikka jätti­läis­val­tion nousu talous­mah­tien joukkoon on luonnol­lista ja toivot­ta­vaakin, kehityk­seen liittyy paljon huoles­tut­tavia piirteitä.

Alkuun koronae­pi­de­miaa pidet­tiin Aasian ongel­mana, ja kiina­lai­siin turis­teihin suhtau­dut­tiin Suomes­sakin torju­vasti. Pian epide­mia­keskus siirtyi Euroop­paan. Lääkin­tä­tar­vik­keista ja ‑laitteista alkoi tulla pulaa. Euroopan maat kääntyivät Kiinan puoleen, jossa tätäkin tuotantoa on. Pian huomat­tiin, että Kiinassa hengi­tys­suo­jainten ja monien muiden suoja­va­rus­teiden tuotanto oli valtava. Suomesta suoja­va­rus­teiden tuotanto oli lakkau­tettu vuosia sitten. Vaikka tässä tapauk­sessa osasyynä oli Kiinan lähihis­toria eri epide­mioiden suhteen, liittyy asia merkit­tä­vään maail­man­laa­jui­seen muutokseen.

Kiina on päättänyt nousta talou­del­li­seksi super­val­laksi. Siinä ei tieten­kään ole mitään väärää. Kiinan valtion teolli­suus­po­li­tiikka nojaa suurelta osin kuitenkin vapaa­kaupan ja markki­na­ta­louden periaat­teiden vastai­siin toimin­ta­mal­leihin. Kiinassa yritykset saavat suoraa valtion­tukea ja valtion rahoi­tus­tukea. Kiinassa suojel­laan omia markki­noita, rikotaan huoletta tekijä­noi­keuksia ja patent­teja. Myös ympäris­tö­normit ovat länsi­maita löysemmät. Kiinassa polje­taan palkkoja ja rajoi­te­taan ammattiyhdistystoimintaa.

Kiinan vauras­tu­minen ei saa tapahtua toimi­malla maail­man­kaupan pelisään­töjen harmaalla ja usein jopa kielle­tyllä alueella.

Yli puolet maailman teräk­sestä tuote­taan Kiinassa. Tänä vuonna Euroopan teräs­tuot­tajat kärvis­te­levät tuskis­saan, kun kysyntä on romah­tanut. Kiina­lainen polku­myyn­ti­teräs vyöryy Euroopan markkinoille.

Nokian tilanne verkko­lai­te­mark­ki­noilla on heiken­tynyt paitsi omien virheiden myös Huawein kasvustra­te­gian myötä. Huawein kasvun mahdol­listaa Kiinan valtio­napu. Laivan­ra­ken­nuksen suhteen Kiina on ilmoit­tanut valtaa­vansa ristei­ly­alusten markki­noita. Arvata sopii, että tavoit­teen saavut­ta­mi­sessa eivät markki­na­ta­louden lakien tai kilpai­lu­kyvyn asettamat rajoit­teet muodostu esteeksi. Suunni­telma toteu­te­taan keinoja kaihtamatta.

Nyt on käsillä viimeiset hetket, jolloin Eurooppa ja Yhdys­vallat ovat tarpeeksi vahvoja vaati­maan Kiinalta kasvustra­te­giansa muutta­mista. Jos Kiinan annetaan osallistua maail­man­kaup­paan itse luomil­laan säännöillä, johtaa se korkean jalos­tusarvon tuotteiden tuotannon siirty­mi­seen Kiinaan. Yksi kerrallaan.

Kiinan talou­del­linen vahvis­tu­minen on hieno asia, mutta sen pitää perustua oikeaan kilpai­lu­ky­kyyn. Vauras­tu­minen ei saa tapahtua toimi­malla maail­man­kaupan pelisään­töjen harmaalla ja usein jopa kielle­tyllä alueella.

TIMO EKLUND
Teolli­suus­liiton erikoistutkija

KUVA KITI HAILA