Veli-Matti Kauppinen: Kriisistä selviytyminen edellyttää määrätietoisuutta

teollisuusliitto

Koronavirus on hallinnut uutisointia viime aikoina koko maailmassa. Päivä päivältä saamme kuulla uutisia epidemian leviämisestä. Meille kerrotaan jatkuvasti uusista yt-neuvotteluista ja niiden vaikutuksista ihmisten arkeen ja talouteen. Teollisuusliiton näkökulmasta tässä kriisitilanteessa tärkeintä on jäsentemme oikeudenmukainen kohtelu yt-neuvotteluissa ja työttömyyskassan saumaton palvelu. Nyt mitataan myös paikallisen sopimisen kulttuuria. Työntekijöiden joustaessa, on työnantajien tultava vastaan.

Maan hallitus on tarttunut ripeästi haasteisiin. Pääsiäisviikon kehysriihi oli historiallinen paitsi poikkeustilanteen myös ratkaisujen suhteen. Velkaa otetaan kriisin vuoksi yli 10 miljardia euroa. Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan määrärahoihin noin 3.6 miljardin euron lisäystä. Hallitus esimerkiksi ilmoitti tukevansa yrityksiä yhteensä yli miljardilla eurolla. Tärkeää kriisin hoitamisessa on myös lisärahoituksen esittäminen ELY-keskusten ja Business Finlandin menoihin. Samoin TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetut lisäykset ovat tässä tilanteessa perusteltuja. Myös kunnat saavat apua. Verotulojen menetyksistä on nyt tulossa yli 500 miljoonan euron korvaukset. Seuraavassa vaiheessa kunnille osoitetaan vähintään miljardi euroa.

Myös työmarkkinakeskusjärjestöt ovat toimineet ripeästi. Ne valmistivat hallitukselle viiden kohdan esityksen määräaikaisista toimista, joilla tuetaan yritystoiminnan ja työllisyyden palautumista kriisin jälkeen. Ponnistus osoitti kolmikannan toimivuuden. Huhut kolmikantaisen sopimisen kuolemasta ovat siis jälleen kerran osoittautuneet ennenaikaisiksi. Kolmikantaa soisi käytettävän muulloinkin kuin kriisin ollessa pahimmillaan.

Ei näytä hyvältä, jos yritys irtisanoo ja lomauttaa henkilöstöään, ja samalla jakaa ruhtinaallisia osinkoja omistajilleen.

Selvää on, että yritysten toimintaedellytyksiä pitää tukea. Samalla on oikeutettua edellyttää, että väliaikaisia toimia, esimerkiksi lomautusten suhteen, ei käytetä varmuuden vuoksi tai automaattina. Samoin on oikeutettua vaatia malttia yritysten osinkopolitiikassa. Ei näytä hyvältä, jos yritys irtisanoo ja lomauttaa henkilöstöään, ja samalla jakaa ruhtinaallisia osinkoja omistajilleen.

Hallitus on ilmoittanut, että hallitusohjelman uudelleen kirjoittaminen ei ole nyt asialistan kärjessä. Tärkeintä on akuutin kriisin hoitaminen. Ohjelmaa joudutaan kuitenkin monelta osin varmasti tarkastelemaan tuonnempana uudelleen. Elokuussa pidettävässä budjettiriihessä on mahdollista luoda selkeämpi kuva tulevaisuudesta sekä tarvittavista toimenpiteistä. Hallitusohjelman uudelleen kirjoittamisen vaatiminen on tässä tilanteessa lähinnä politikointia ja osoittaa melko huonoa tilannetajua.

Toivoa on, että talouden taantumasta ei tule pitkä. Kun rajoitukset ja suorat määräykset jossain vaiheessa poistuvat, kysyntä alkaa kasvaa ja näin talouden rattaat alkavat jälleen pyöriä.

Kriisin jälkeen on käynnistettävä mittavat elvytystoimet. Näitä ovat muun muassa infrastruktuuriin kohdistuvat hankkeet. Nousun alkaessa on erittäin tärkeää, että työkykyistä ja osaavaa väkeä on saatavilla. Yritysten näkökulmasta pahinta olisi päästää henkilöstö käsistä.

VELI-MATTI KAUPPINEN
Teollisuusliiton viestintäasiantuntija