KORONAKRIISI: Vielä viisi vuotta sitten Suomessa oli kannattava hengityssuojaintehdas

teollisuusliitto

”Mitäs sitten tehdään ja mistä Suomeen saadaan suojaimia, jos tapahtuu joku iso katastrofi… Välitön ahneus näyttää olevan isompi asia kuin ihmisten turvallisuus.” Näin pohti suodatinkoneenhoitaja Thomas Dahl vuonna 2012 TEAMin lehdessä, kun Scott Health & Safety päätti lopettaa hengityssuojaintehtaansa Vaasassa. Vielä vuosituhannen vaihteessa tehdas oli ollut valtionyhtiö Kemiran omistuksessa.

15.4.2020

KUVA YLLÄ: Scott Health & Safety Oy:n työntekijät Erja Näsman, Maija-Helena Lahola, Thomas Dahl ja pääluottamusmies Riitta Tanskanen Vaasan tehtaan edustalla tehtaan lopettamisuutisen jälkeen marraskuussa 2012. KUVA JOHANNES TERVO

Viime viikot on kohistu siitä, miten vaikeaa maailmalta on löytää riittävän korkeatasoisia hengityssuojaimia. Niitä on kiireellä etsitty isollakin rahalla ja etsinnässä on ollut piirteitä, jotka ovat johtaneet poliittiseen jälkipyykkiin.

Toisinkin voisi olla. Harva nimittäin taitaa muistaa, että Suomi oli pitkään edelläkävijämaa hengityssuojaimissa. Se oli paljolti valtionyhtiö Kemiran ansiosta. Kemira ja sen edeltäjät suunnittelivat maskeja ja suodattimia sota-ajasta lähtien aina 2000-luvun alkuun saakka. Tuotteet valmistettiin Kemira Safety Oy:n Vaasan tehtaalla, jonka työntekijät olivat järjestäytyneet Kemianliittoon ja sittemmin Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMiin. Molemmat ovat Teollisuusliiton suoria edeltäjiä.

Kemira luopui suojainbisneksestä vuonna 2000. Ostaja oli amerikkalainen Scott Technologies -konserni, joka oli suojainalan ykköstoimija maailmassa.

Pitkään näytti siltä, että Scott olisi vakaa omistaja, mutta kaikki muuttui vuonna 2012, jolloin Scott teki päätöksen Vaasan tehtaan lopettamisesta. Tuotanto ajettiin vaiheittain alas kesään 2015 mennessä. Työpaikkoja menetettiin satakunta. Niistä pääosa oli työntekijävakansseja.

Tuotanto siirrettiin Englantiin. Eräitä Vaasassa kehitettyjä tuotteita valmistetaan edelleen ja niitä pidetään huippulaadukkaina.

Scottin Vaasan tehtaan silloinen pääluottamusmies Riitta Tanskanen kuvattuna marraskuussa 2012. KUVA JOHANNES TERVO

Jo yt-menettelyn kestäessä tehtaan luottamushenkilöt protestoivat voimakkaasti erityisesti sen takia, että tehdas oli pitkään ollut kannattava, jopa hyvin kannattava. Se ei auttanut. Myöskään henkilöstön ja TEAM-liiton vetoomukset huoltovarmuuden säilyttämisestä eivät vaikuttaneet lopputulokseen.

– Tehdas on ollut tuottava, on tehty tosi hyvää tulosta. Tuntuu omituiselta, että meiltä loppuvat työt sen takia, että joku haluaa vielä lisää voittoa siirtämällä tuotannon halvempien kustannusten maahan, totesi Scottin Vaasan tehtaan pääluottamusmies Riitta Tanskanen TEAMin Intiim-lehdessä joulukuussa 2012.

”TEHDAS OLISI VARSINAINEN RAHASAMPO”

Tänään, koronakriisin oloissa Vaasan tehtaan lopettaminen herättää tietysti voimakkaita tuntemuksia.

– Nyt tehdasta todella tarvittaisiin ensinnäkin koronaviruksen leviämisen ehkäisyyn. Toiseksi tehtaan tuotteet olisivat myös vientivaltteja ja tehdas olisi näinä aikoina varsinainen rahasampo, josta seuraa, että sillä olisi myös työllistävää merkitystä, sanoo TEAM-liiton puheenjohtajana tehtaan lopettamisen aikoihin toiminut Timo Vallittu.

Timo Vallittu. KUVA TYTTI KETTUNEN

Hän uskoo, että huoltovarmuus on koronaepidemian takia paljon aiempaa vahvempi osatekijä, kun teollista tuotantoa koskevia päätöksiä tehdään. Hän on myös tyytyväinen siitä, että suomalaiset yritykset ovat jo ryhtyneet toimiin hengityssuojainten tuotannon käynnistämiseksi.

Esimerkiksi ompelimot ovat saaneet uusia suojautumiseen liittyviä tilauksia. Suuremmassa mittakaavassa on liikkeellä pörssiyhtiö Ahlstrom-Munksjö, joka alkaa jo nyt huhtikuussa tuottaa hengityssuojamateriaaleja Tampereella tehtaassaan, jossa yleensä valmistetaan teollisuuden suodatinmateriaaleja.

Lisäksi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ollaan rakentamassa yritysryhmää, jonka rahkeet mahdollistaisivat laajan ja laadukkaan suojaintuotannon. Osa näistä yrityksistä olisi suomalaisia.

– Suomessa on itse asiassa paljonkin teollisuutta, jolla on puhtauteen ja suojaamiseen liittyvää erityisosaamista. Ahlstromin lisäksi esimerkiksi Suominen ja Mölnlycke. Ei ole epäilystäkään, etteivätkö ne pystyisi luomaan korkeatasoista hengityssuojaintuotantoa, Vallittu uskoo.

TEKSTI TUOMO LILJA