KORONAKRIISI: Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund: ”Kaikki riippuu siitä, miten epidemia saadaan hoidettua”

teollisuusliitto

”Työllisyys ei laske niin pahasti kuin teollisuustuotanto tulee laskemaan koronavirusepidemian seurauksena”, kertoo Teollisuusliiton tutkimusyksikön talousennusteesta erikoistutkija Timo Eklund.

8.4.2020

Teollisuusliiton erikoistutkijan Timo Eklundin mukaan valtion kriisitukien jakoon pitää saada sellaiset sopimukset, etteivät rahat valu yritysten osinkoihin.

– Kriisissä teollisuus joutuu yleensä kärsimään enemmän kuin talous kokonaisuudessaan. Esimerkiksi Pellervon taloustutkimuksen ja Etlan varsin johdonmukaisilta vaikuttavien analyysien mukaan Suomen bruttokansantuote supistuisi tänä vuonna viitisen prosenttia.

– Tutkimusyksiköllämme on kolme erilaista näkymää vuodelle 2020. Vuositasolla optimistisimman arvion mukaan teollisuustuotanto supistuisi 11 ja synkimmän ennusteen mukaan 24 prosenttia. Mutta työllisyys ei laske yhtä paljon.

Tutkimusyksikkö ennakoi, että vuosien 2008–2009 talouskriisiin verrattuna tuotannon ja työllisyyden notkahdus on vielä rajumpi – mutta niin on nousukin. Jo kesällä 2020 kaikki näyttää valoisammalta. Optimistisimman ennusteen mukaan Suomessa tuotanto on vanhoilla urillaan jo tämän vuoden lokakuussa. Tutkimusyksikön synkimmässä ennusteessa tuotanto on vuoden 2021 maaliskuussa 10 prosenttia matalammalla tasolla kuin mitä se olisi ilman koronavirusepidemiaa.

– Etupäässä kaikki riippuu siitä, miten epidemia saadaan hoidettua Suomessa ja muualla. Miten nopeasti saadaan lääkkeitä ja miten saadaan hoitohenkilökuntaa – niin, ylipäänsä lääketieteestä.

TUOTANNOSTA TULLUT HÄIRIÖHERKKÄÄ

Koko 2000-luvun ajan yritykset ovat rakentaneet liiketoimintansa vahvasti kansainvälisten tuotantoketjujen varaan.

– Samaan aikaan varastot on pyritty pitämään pieninä. Näin tuotannosta on tullut häiriöherkkää, ja tämä herkkyys on nyt koronaepidemiassa kostautunut, Eklund kuvailee.

– Ensin epidemia aiheutti häiriöitä Kiinassa, sitten Euroopassa. Ei saada osia koneiden ja laitteiden valmistamiseen.

– Meillä on se hyvä tilanne, että tuotantomme on korkean jalostusasteen tuotantoa. Mutta tämän seurauksena melkein kaikki osat ovat kriittisiä komponentteja, joita ei voi korvata toisilla osilla. Tällaisia komponentteja käyttävät laitokset pysähtyvät nopeasti. Tunnetut isot konepajat – Sandvik, Metso, Ponsse, Outotec, Valtra – kaikki ovat ilmoittaneet lomautuksista, ja tuotanto ja työllisyys tulevat leikkautumaan rajusti.

”On hyvä, että yrityksistä pidetään huolta tässä kriisissä. Mutta ”piikki on auki” -ratkaisut eivät ole kaikkein tehokkaimpia”, Timo Eklund sanoo.

– Kysyntääkään ei välttämättä ole, vaikka tuotantoa saataisiinkin pyöritettyä. Myöskään logistiikkaketjut eivät toimi normaaliin tapaan, kontteja ei ole.

Tutkimusyksikkö on pystynyt keskittymään lähinnä teollisuustuotannon arviointiin koronakriisin keskellä. Mutta myös muihin Teollisuusliiton aloihin epidemian vaikutukset ulottuvat ”rajusti”.

– Voihan jollain kemian tehtaallakin yksi tärkeä sidosaine puuttua, eikä tuotanto voi jatkua. Maatalousaloilla ei ainakaan vielä keväällä saada ulkomaista työvoimaa.

– Vähän yllättäen myös esimerkiksi autokauppa sekä autojen huolto ja korjaus ovat nekin pysähdyksissä, vaikka syiden ja seurausten suhde on eri kuin teollisuudessa. Pesuloissakin tullaan näkemään lomautuksia.

TUKIRAHOILLE ASETETTAVA EHTOJA

– On hyvä, että hallitus ja eduskunta ovat aktiivisesti antaneet sen viestin, että yrityksistä pidetään huolta tässä kriisissä. Mutta ”piikki on auki” -ratkaisut eivät ole kaikkein tehokkaimpia.

Eklund näkisi järkevänä, että nyt jo kriisin aikana tukien jakaminen selkeytetään ja tehdään sopimus, joka estää kriisituen valumisen osinkojen maksamiseen.

– Tämä on välttämätöntä jo yleisen oikeudenmukaisuuden kannalta.

– Julkisella taloudella on tiukat budjettiraamit. Rahaa ei välttämättä enää löydy, jos Suomessa muiden maiden tavoin julkinen velka nousee koronakriisin takia aivan uudelle tasolle. On vaikea ajatella, että pelkästään kulutusta tai tavallisia palkansaajia verottamalla selviydyttäisiin, kun koronalaskua ruvetaan maksamaan.

– Kun laskua maksetaan, pitää elinkeinoelämän, yritysten ja varakkaampien kansalaisten olla mukana.

Eklundin mukaan yksi hyvä keino syntyvän velkataakan jakamiseen olisi valtiolle suunnattu osakeanti. Pankkikriisistä on otettava nyt opiksi.

– Pankkikriisin aikana ei harrastettu pankkien osakkeiden ostamista valtiolle. Jos osakkeita olisi ollut, niitä olisi voinut sitten myydä tilanteen parannuttua. Veronmaksajille olisi jäänyt pienempi siivu hoidettavaksi pankkikriisin jälkimaksuista.

Myöskään sosiaalisia tukia, vanhemmuuteen liittyviä tukia tai työttömyyskorvauksia ei pitäisi kriisissä pienentää.

– Yleinen näkemys on, että sellaisia rahoja, jotka menevät suoraan kulutukseen, ei pidä kriisissä pienentää. On tärkeää, että tällaiset suhdannevaihteluja tasaavat, niin sanotut automaattiset vakauttajat, pitävät talouden rattaat pyörimässä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA