VIERAILIJA: Timo Parto­nen: Kuinka uni- ja työryt­min voi sopeut­taa kello­jen kääntelyyn?

Euroo­pan unioni miet­tii luopuako kesä­ajan käytöstä ja vali­tako pysy­västi kesä­aika vai talviaika. Aihe on altis lobbauk­selle kuten ”Kesä­aika on kuin matkus­taisi vierei­selle aika­vyö­hyk­keelle”, ”Se on vain yksi tunti” ja ”Kesä­ai­kaan siir­ty­mi­sen kiel­tei­set vaiku­tuk­set keväällä kumou­tu­vat syksyllä”. Näitä viljel­lään paitsi suuren ylei­sön kesken, myös tarkoi­tus­ha­kui­sesti jopa tieteen­har­joit­ta­jien väit­teissä. Se, millai­seen päät­te­lyyn nämä virheel­li­set väit­teet nojaa­vat, on kuiten­kin läpi­va­laistu ja kumottu. Kesä­aika on talviai­kaa haitallisempaa.

Paitsi vuoro­työ, epäsään­nöl­li­nen työaika ja aikae­ro­len­not, myös univelka ja kesä­aika kellon­siir­toi­neen häirit­se­vät elimis­tön sisäi­sen kellon toimin­taa. Aihetta on syytä tarkas­tella yhteis­kun­nan ja tervey­den näkö­kul­masta, sillä niihin liit­ty­villä päätök­sillä on myös kansan­ter­vey­del­li­siä seurauksia.

Sisäi­sen kellon toimin­ta­häi­riöt altis­ta­vat univai­keuk­sille ja kaamo­soi­rei­lulle sekä niiden väli­tyk­sellä edel­leen liho­mi­selle, tyypin 2 diabe­tek­selle sekä sydän- ja veren­kier­toe­li­mis­tön sairauk­sille. Myös tietyt syöpä­tau­dit näyt­tä­vät ilmaan­tu­van eten­kin yötyön tai aika­vyö­hy­key­li­tyk­siä sisäl­tä­vän työn seurauk­sena, ja WHO on luoki­tel­lut tällai­set työteh­tä­vät toden­nä­köi­sesti syöpää aiheuttaviksi.

Päivä­ryt­min myöhen­ty­mi­sen ja ilta­virk­kuu­den yleis­ty­mi­sen takia univai­keuk­sista johtu­vat niin välit­tö­mät kuin pitkä­ai­kai­set haitat ovat lisään­ty­mässä. Ilta­vir­kut nukku­vat huonom­min, liik­ku­vat vähem­män ja syövät epäter­veel­li­sem­min kuin muut. Ilmas­ton­muu­tok­sen takia puoles­taan talvet muut­tu­vat valot­to­mam­miksi, mikä lisää kaamo­soi­reita. Nämä muutok­set näky­vät jo suomalaisissa.

Sisäi­sen kellon toimin­ta­häi­riöt altis­ta­vat univai­keuk­sille ja kaamosoireilulle.

Yhä useampi on univel­kai­nen, ja työelä­mässä mukana olevilla unet­to­muu­desta kärsi­vien osuus on jatka­nut kasvu­aan. Työi­käi­sillä naisilla on yleis­ty­nyt myös runsas kaamo­soi­reilu. Vyötä­rö­li­ha­vuus on yleis­ty­nyt työi­käi­sillä miehillä ja naisilla sekä eläkei­käi­sillä naisilla. Päivä­ryt­min myöhen­ty­mi­nen ja ilta­virk­kuu­den voimis­tu­mi­nen näky­vät jo myös elina­jassa. Suoma­lais­ten entis­ten huippu-urhei­li­joi­den joukosta ilta­vir­kut kuoli­vat muita nuorem­pina, ja tämä tuli ilmi 56 ikävuo­den jälkeen.

Suomi ei tässä ole poik­keus. Viesti maail­malta on selkeä: mitä ilta­vir­kumpi henkilö on, sitä runsaam­min hänelle kertyy terveys­vaa­roja. Yhtään poik­keusta tästä ei tois­tai­seksi ole. Britan­nian biopank­ki­tut­ki­muk­sen mukaan 63 ikävuo­den jälkeen ilta­vir­kut kuoli­vat muita nuorem­pana. Seuran­ta­tut­ki­mus yli 40-vuotiaista briteistä osoitti ilta­virk­ku­jen sairas­ta­van useam­min veren­pai­ne­tau­tia ja kuole­van nuorem­pina. Herää kysy­mys: suojai­siko päivä­ryt­min aikais­ta­mi­nen näiltä vaaroilta?

Päivä­ryt­mi­ään voi kolmessa viikossa aikais­taa 2–3 tunnilla hakeu­tu­malla aamu­va­loon ja vält­tä­mällä ilta­va­loa, syömällä aamiai­sen pian herää­mi­sen jälkeen, lounaan sään­nöl­li­sesti ja päiväl­li­sen ennen kello 19:ää, vält­tä­mällä kofeii­nia kello 15:n jälkeen, vält­tä­mällä päivä­unia kello 16:n jälkeen, ja jos liikunta on osa päivä­ru­tii­nia, niin ajoit­ta­malla liikunta aamuun. Näillä keinoin uni para­nee ja stressi helpottaa.

TIMO PARTONEN
Kirjoit­taja on Tervey­den ja hyvin­voin­nin laitos THL:n tutkimusprofessori.