NÄKIJÄ: Sixten Korkman: ”Tämä kriisi on aivan omaa kokoluokkaansa”

Korona­virus muuttui muuta­massa viikossa ulkomaan pikku-uutisesta suureksi uutiseksi liikku­misen rajoit­ta­mi­sesta ja lomau­tuk­sista Suomessa. ”Nyt on ison tuki- ja elvytys­pa­ketin paikka, jonka mitta­luokan on oltava sellainen, että päättäjiä ja meitä kaikkia heikottaa”, sanoo talous­tie­tei­lijä Sixten Korkman.

SIXTEN KORKMAN Valtio­tie­teen tohtori. Toiminut mm. valtio­va­rain­mi­nis­te­riön kansan­ta­lous­osaston päällik­könä, Elinkei­noe­lämän tutki­mus­lai­toksen ETLA:n ja Elinkei­noe­lämän valtuus­kunnan toimi­tus­joh­ta­jana ja työelä­mä­pro­fes­so­rina Aalto yliopis­tossa. Julkaissut viisi kirjaa, viimei­sim­pänä Globa­li­saatio koetuk­sella vuonna 2017.

Ensin asia, jonka soisi olevan itses­tään­sel­vyys poikkeusoloissa.

– Ensim­mäinen tehtävä on huolehtia tervey­den­huollon resurs­seista ja toimi­vuu­desta. Se on vaativa tehtävä. Tarvi­taan merkit­tä­västi lisära­hoi­tusta sairaa­loille, ja on löydet­tävä riittä­västi hoito­hen­ki­lö­kuntaa sitä mukaa kun potilaiden määrä alkaa todella kasvaa.

Korkmanin mielestä talouden kannalta ensi askel on etenkin pienten ja keski­suurten yritysten maksu­kyvyn turvaa­minen. Tältä osin hallitus on jo tehnyt päätöksiä.

Iso ongelma saattaa kuitenkin syntyä siitä, että yritykset ajautuvat melko nopeasti konkurs­siin, vaikka niille myönnet­täi­siinkin tilapäistä lainarahoitusta.

– Kun tuotanto on markki­noiden puuttuessa romah­tanut ja tappiot kasvavat koko ajan, ei laina­ra­hasta ole juuri apua. Siksi yrityk­sille, etenkin pk-yrityk­sille, on nyt myönnet­tävä laajasti suoraa tukea riihi­kuivan rahan muodossa ilman takai­sin­mak­su­vel­voit­teita. Tämä vaatii ennen­nä­ke­mät­tömiä päätöksiä, Korkman sanoo.

– Vaihtoeh­toi­sesti voidaan yrityksiä vahvistaa valtion tekemillä osake­si­joi­tuk­silla. On myös syytä toivoa ja uskoa, että monet vuokra­kiin­teis­töjen omistajat ovat valmiita vuokra­tason alentamiseen.

Tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että tämä kriisi on aivan omaa kokoluok­kaansa. Se kertoo modernin talouden haavoittuvuudesta.

Näiden lisäksi Korkman haluaa nähdä merkit­tävän paketin, ”useita miljar­deja euroja”, kunnille talouden paikkaa­mi­seksi ja kotita­louk­sien kysynnän ylläpitämiseen.

– Nyt on paikka isolle tuki- ja elvytys­pa­ke­tille, jonka mitta­luokan on oltava sellainen, että päättäjiä ja meitä kaikkia heikottaa. Hätä ei lue lakia. Velat kasvavat joka tapauk­sessa talouden romah­ta­misen myötä. On ryhdyt­tävä lasku­kier­rettä rajoit­ta­viin toimiin, vaikka nuo toimet osaltaan myös jonkin verran lisäävät julkista velkaa, Korkman sanoo.

Hän painottaa, että Suomi ei suinkaan ole yksin.

– Saman­kal­tai­siin toimiin ryhdy­tään kaikissa maissa, mikä on hyvä. Euroopan keskus­pankki ja muut keskus­pankit tekevät kaikkensa finans­si­mark­ki­noiden toimi­vuuden turvaa­mi­seksi. Muiden ongel­mien lisäksi ei kaivata eskaloivaa finans­si­kriisiä Euroo­passa tai laajemmin. Aineksia siihen on, sillä riski­pi­toista velkaa on ympäri maailmaa tuhansia miljardeja.

Oma murheensa on Italian valtion velka, joka on nopeassa kasvussa jo valmiiksi korkealta tasol­taan. Italia on tällä hetkellä käytän­nössä seisah­tanut koronae­pi­de­mian takia.

Korkman ennustaa, että EU ja etenkin euroa­lueen toimin­ta­kyky joutuvat tänä vuonna ehkä kovem­malle koetuk­selle kuin koskaan aiemmin. Se onkin edellisen vuosi­kym­menen tapah­tu­mien valossa aikamoinen koettelemus.

PALUU KONSENSUKSEEN?

Korkman kiittelee työmark­ki­na­kes­kus­jär­jes­töjen valmiutta nopealla aikatau­lulla sopia kriisi­pa­ke­tista, jonka on tarkoitus pelastaa yritys­toi­minnan edelly­tykset, työlli­syys ja viime kädessä ihmisten toimeentulo.

– Päätökset lomau­tusil­moi­tusajan lyhen­tä­mi­seksi ja työelä­ke­mak­sujen lykkää­mi­seksi olivat hyödyl­lisiä. Nekin ovat vain pieni osa tarvit­ta­vista toimista, mutta muistut­tavat siitä, että Suomessa on tehty paluuta konsensukseen.

Melko tuoreessa muistissa on vuoden 2008 pörssi­ro­mahdus ja finans­si­kriisi seurauk­si­neen. Seuraako korona­vi­ruksen laukai­se­masta lamasta vielä kovempaa kyytiä?

– Tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että tämä kriisi on aivan omaa kokoluok­kaansa. Se kertoo modernin talouden haavoit­tu­vuu­desta. Kriisin syvyyden vuoksi nyt tarvi­taan paljon mitta­vampi talouden tuki- ja elvytys­pa­ketti kuin koskaan aiemmin. Nyt pitää sallia raju julkisen velkaan­tu­misen kasvu.

– Hyvä asia on, että velkaa saa nyt markki­noilta erittäin matalalla korolla. Siksi velka­ra­situs jää kohtuul­li­seksi. Suomen valtion luotto­kel­poi­suuden uskon säilyvän hyvänä nopeasta velkaan­tu­mi­sesta huoli­matta – jo senkin takia, että on niin monta muuta maata, jotka ovat tältä osin Suomea selvästi heikom­massa asemassa.

Maapallo on kutis­tunut ja keski­näinen riippu­vuu­temme voimis­tunut, halusimme tai emme.

Korkman kuitenkin uskoo, että tämän jälkeen on tehtävä sarja toimen­pi­teitä koskien julkisen talouden kestä­vyyttä. Toimen­pi­teitä, jotka ”tulevat olemaan vaikea paikka myös ay-liikkeelle”. Näiden aika ei tosin ole nyt.

– Meillähän oli jo ennen kriisiä ongel­mana väestön ikään­ty­misen aiheut­tama julkisen talouden kestä­vyy­son­gelma, joka nyt vaikeutuu, kun valtion velka kasvaa uudelle tasolle. On pystyt­tävä käyttä­mään uutta tekno­lo­giaa paremmin hyväksi julkisen palve­lu­tuo­tannon tehos­ta­mi­seksi. On priori­soi­tava ja leikat­tava niitä menoja, jotka ovat vähemmän olennaisia. Polii­ti­koille tämä ei ole  helppoa.

Mitä nämä menot sitten ovat, sen saa aika näyttää. Korkman mainitsee yritys­tuet, jotka eivät ohjaudu tutki­muk­seen ja tuote­ke­hit­te­lyyn sekä korkea­kou­luo­pis­ke­li­joiden tuet. Merkit­täviä summia, mutta tuskin sentään ratkai­se­vassa asemassa?

– Ehkä enemmänkin on kyse siitä, ettei hyvin­voin­ti­val­tiota tulisi nykyi­sestä merkit­tä­västi kasvattaa. On löydet­tävä toimia työlli­syy­sas­teen nosta­mi­seksi, mikä vaatii työperäisen maahan­muuton hyväk­sy­mistä, työvä­li­tyk­seen panos­ta­mista ja myös työnteon kannus­teiden vahvistamista.

SUOMI TULEE SELVIYTYMÄÄN

Korona­virus inhimil­li­senä trage­diana on samalla muistutus modernin talouden haavoit­tu­vuu­desta, mutta myös siitä, kuinka tärkeää on, että julkinen valta täyttää tehtävänsä.

– Suomi tulee selviy­ty­mään tästäkin kriisistä siedet­tä­västi, näin uskon, koska meillä julkinen valta toimii tehok­kaasti. Se turvaa tervey­den­huollon toiminnan. Hyvin­voin­ti­valtio turvaa ihmisten toimeen­tulon. Halli­tuksen talous­po­li­tiikka auttaa lamakier­teen katkaisemisessa.

Tämä on muistutus modernin talouden haavoit­tu­vuu­desta, mutta myös siitä, kuinka tärkeää on, että julkinen valta täyttää tehtävänsä.

– Elinkei­noe­lämän edustajat puhuvat joskus siihen sävyyn, että polii­ti­koista ja julki­sesta vallasta on vain haittaa. Eivät puhu sellaisia nyt, sillä koko yhteis­kunta on nyt riippu­vainen poliit­tisten päättä­jien ja julkisten insti­tuu­tioiden kyvystä vastata haasteisiin.

Korkman uskoo, että alihan­kin­ta­ket­jujen haavoit­tu­vuus johtaa siihen, että yritykset jatkossa tuovat joitain toimin­toja lähem­mäksi kotimaata tai ainakin hakevat suurempaa hajau­tusta alihankinnoissa.

– Ei pidä olla liian riippu­vainen yhdestä toimit­ta­jasta, oli tämä sitten Kiinassa tai muualla.

GLOBALISAATION LOPPU?

Korona­kriisin puhjettua on myös esitetty ajatuksia, että virus ja sen seuraukset kääntäi­sivät globa­li­saa­tio­ke­hi­tyksen kulun. Korkman on täysin eri linjoilla.

– On harha­ku­vi­telma, että globa­li­saatio olisi tulossa tiensä päähän. Tarvi­taan päinvas­toin vahvempaa yhteis­työtä maailman terveys­jär­jestön WHO:n puitteissa epide­mioiden nopeam­maksi tunnis­ta­mi­seksi, niiden leviä­misen rajoit­ta­mi­seksi ja rokot­teiden kehittämiseksi.

– Maapallo on kutis­tunut ja keski­näinen riippu­vuu­temme voimis­tunut, halusimme tai emme. Maailman suuria ongelmia voidaan lieventää tai torjua vain paremman kansain­vä­lisen yhteis­työn avulla, oli sitten kyse pande­mioista, ilmaston lämpe­ne­mi­sestä, talouden vakau­desta tai veron­kier­rosta ja rahanpesusta.

TEKSTI JOHANNES WARIS
KUVAT PATRIK LINDSTRÖM