NÄKIJÄ: Sixten Kork­man: ”Tämä kriisi on aivan omaa kokoluokkaansa”

Koro­na­vi­rus muut­tui muuta­massa viikossa ulko­maan pikku-uuti­sesta suureksi uuti­seksi liik­ku­mi­sen rajoit­ta­mi­sesta ja lomau­tuk­sista Suomessa. ”Nyt on ison tuki- ja elvy­tys­pa­ke­tin paikka, jonka mitta­luo­kan on oltava sellai­nen, että päät­tä­jiä ja meitä kaik­kia heikot­taa”, sanoo talous­tie­tei­lijä Sixten Korkman.

SIXTEN KORKMAN Valtio­tie­teen tohtori. Toimi­nut mm. valtio­va­rain­mi­nis­te­riön kansan­ta­lous­osas­ton pääl­lik­könä, Elin­kei­noe­lä­män tutki­mus­lai­tok­sen ETLA:n ja Elin­kei­noe­lä­män valtuus­kun­nan toimi­tus­joh­ta­jana ja työelä­mä­pro­fes­so­rina Aalto yliopis­tossa. Julkais­sut viisi kirjaa, viimei­sim­pänä Globa­li­saa­tio koetuk­sella vuonna 2017.

Ensin asia, jonka soisi olevan itses­tään­sel­vyys poikkeusoloissa.

– Ensim­mäi­nen tehtävä on huoleh­tia tervey­den­huol­lon resurs­seista ja toimi­vuu­desta. Se on vaativa tehtävä. Tarvi­taan merkit­tä­västi lisä­ra­hoi­tusta sairaa­loille, ja on löydet­tävä riit­tä­västi hoito­hen­ki­lö­kun­taa sitä mukaa kun poti­lai­den määrä alkaa todella kasvaa.

Kork­ma­nin mielestä talou­den kannalta ensi askel on eten­kin pien­ten ja keski­suur­ten yritys­ten maksu­ky­vyn turvaa­mi­nen. Tältä osin halli­tus on jo tehnyt päätöksiä.

Iso ongelma saat­taa kuiten­kin syntyä siitä, että yrityk­set ajau­tu­vat melko nopeasti konkurs­siin, vaikka niille myön­net­täi­siin­kin tila­päistä lainarahoitusta.

– Kun tuotanto on mark­ki­noi­den puut­tuessa romah­ta­nut ja tappiot kasva­vat koko ajan, ei laina­ra­hasta ole juuri apua. Siksi yrityk­sille, eten­kin pk-yrityk­sille, on nyt myön­net­tävä laajasti suoraa tukea riihi­kui­van rahan muodossa ilman takai­sin­mak­su­vel­voit­teita. Tämä vaatii ennen­nä­ke­mät­tö­miä päätök­siä, Kork­man sanoo.

– Vaih­toeh­toi­sesti voidaan yrityk­siä vahvis­taa valtion teke­millä osake­si­joi­tuk­silla. On myös syytä toivoa ja uskoa, että monet vuokra­kiin­teis­tö­jen omis­ta­jat ovat valmiita vuokra­ta­son alentamiseen.

Tässä vaiheessa vaikut­taa siltä, että tämä kriisi on aivan omaa koko­luok­kaansa. Se kertoo moder­nin talou­den haavoittuvuudesta.

Näiden lisäksi Kork­man haluaa nähdä merkit­tä­vän pake­tin, ”useita miljar­deja euroja”, kunnille talou­den paik­kaa­mi­seksi ja koti­ta­louk­sien kysyn­nän ylläpitämiseen.

– Nyt on paikka isolle tuki- ja elvy­tys­pa­ke­tille, jonka mitta­luo­kan on oltava sellai­nen, että päät­tä­jiä ja meitä kaik­kia heikot­taa. Hätä ei lue lakia. Velat kasva­vat joka tapauk­sessa talou­den romah­ta­mi­sen myötä. On ryhdyt­tävä lasku­kier­rettä rajoit­ta­viin toimiin, vaikka nuo toimet osal­taan myös jonkin verran lisää­vät julkista velkaa, Kork­man sanoo.

Hän painot­taa, että Suomi ei suin­kaan ole yksin.

– Saman­kal­tai­siin toimiin ryhdy­tään kaikissa maissa, mikä on hyvä. Euroo­pan keskus­pankki ja muut keskus­pan­kit teke­vät kaik­kensa finans­si­mark­ki­noi­den toimi­vuu­den turvaa­mi­seksi. Muiden ongel­mien lisäksi ei kaivata eska­loi­vaa finans­si­krii­siä Euroo­passa tai laajem­min. Ainek­sia siihen on, sillä riski­pi­toista velkaa on ympäri maail­maa tuhan­sia miljardeja.

Oma murheensa on Italian valtion velka, joka on nopeassa kasvussa jo valmiiksi korkealta tasol­taan. Italia on tällä hetkellä käytän­nössä seisah­ta­nut koro­nae­pi­de­mian takia.

Kork­man ennus­taa, että EU ja eten­kin euroa­lu­een toimin­ta­kyky joutu­vat tänä vuonna ehkä kovem­malle koetuk­selle kuin koskaan aiem­min. Se onkin edel­li­sen vuosi­kym­me­nen tapah­tu­mien valossa aika­moi­nen koettelemus.

PALUU KONSENSUKSEEN?

Kork­man kiit­te­lee työmark­ki­na­kes­kus­jär­jes­tö­jen valmiutta nopealla aika­tau­lulla sopia krii­si­pa­ke­tista, jonka on tarkoi­tus pelas­taa yritys­toi­min­nan edel­ly­tyk­set, työl­li­syys ja viime kädessä ihmis­ten toimeentulo.

– Päätök­set lomau­tusil­moi­tusa­jan lyhen­tä­mi­seksi ja työelä­ke­mak­su­jen lykkää­mi­seksi olivat hyödyl­li­siä. Nekin ovat vain pieni osa tarvit­ta­vista toimista, mutta muis­tut­ta­vat siitä, että Suomessa on tehty paluuta konsensukseen.

Melko tuoreessa muis­tissa on vuoden 2008 pörs­si­ro­mah­dus ja finans­si­kriisi seurauk­si­neen. Seuraako koro­na­vi­ruk­sen laukai­se­masta lamasta vielä kovem­paa kyytiä?

– Tässä vaiheessa vaikut­taa siltä, että tämä kriisi on aivan omaa koko­luok­kaansa. Se kertoo moder­nin talou­den haavoit­tu­vuu­desta. Krii­sin syvyy­den vuoksi nyt tarvi­taan paljon mitta­vampi talou­den tuki- ja elvy­tys­pa­ketti kuin koskaan aiem­min. Nyt pitää sallia raju julki­sen velkaan­tu­mi­sen kasvu.

– Hyvä asia on, että velkaa saa nyt mark­ki­noilta erit­täin mata­lalla korolla. Siksi velka­ra­si­tus jää kohtuul­li­seksi. Suomen valtion luot­to­kel­poi­suu­den uskon säily­vän hyvänä nopeasta velkaan­tu­mi­sesta huoli­matta – jo senkin takia, että on niin monta muuta maata, jotka ovat tältä osin Suomea selvästi heikom­massa asemassa.

Maapallo on kutis­tu­nut ja keski­näi­nen riip­pu­vuu­temme voimis­tu­nut, halusimme tai emme.

Kork­man kuiten­kin uskoo, että tämän jälkeen on tehtävä sarja toimen­pi­teitä koskien julki­sen talou­den kestä­vyyttä. Toimen­pi­teitä, jotka ”tule­vat olemaan vaikea paikka myös ay-liik­keelle”. Näiden aika ei tosin ole nyt.

– Meil­lä­hän oli jo ennen krii­siä ongel­mana väes­tön ikään­ty­mi­sen aiheut­tama julki­sen talou­den kestä­vyy­son­gelma, joka nyt vaikeu­tuu, kun valtion velka kasvaa uudelle tasolle. On pystyt­tävä käyt­tä­mään uutta tekno­lo­giaa parem­min hyväksi julki­sen palve­lu­tuo­tan­non tehos­ta­mi­seksi. On prio­ri­soi­tava ja leikat­tava niitä menoja, jotka ovat vähem­män olen­nai­sia. Polii­ti­koille tämä ei ole  helppoa.

Mitä nämä menot sitten ovat, sen saa aika näyt­tää. Kork­man mainit­see yritys­tuet, jotka eivät ohjaudu tutki­muk­seen ja tuote­ke­hit­te­lyyn sekä korkea­kou­luo­pis­ke­li­joi­den tuet. Merkit­tä­viä summia, mutta tuskin sentään ratkai­se­vassa asemassa?

– Ehkä enem­män­kin on kyse siitä, ettei hyvin­voin­ti­val­tiota tulisi nykyi­sestä merkit­tä­västi kasvat­taa. On löydet­tävä toimia työl­li­syy­sas­teen nosta­mi­seksi, mikä vaatii työpe­räi­sen maahan­muu­ton hyväk­sy­mistä, työvä­li­tyk­seen panos­ta­mista ja myös työn­teon kannus­tei­den vahvistamista.

SUOMI TULEE SELVIYTYMÄÄN

Koro­na­vi­rus inhi­mil­li­senä trage­diana on samalla muis­tu­tus moder­nin talou­den haavoit­tu­vuu­desta, mutta myös siitä, kuinka tärkeää on, että julki­nen valta täyt­tää tehtävänsä.

– Suomi tulee selviy­ty­mään tästä­kin krii­sistä siedet­tä­västi, näin uskon, koska meillä julki­nen valta toimii tehok­kaasti. Se turvaa tervey­den­huol­lon toimin­nan. Hyvin­voin­ti­val­tio turvaa ihmis­ten toimeen­tu­lon. Halli­tuk­sen talous­po­li­tiikka auttaa lama­kier­teen katkaisemisessa.

Tämä on muis­tu­tus moder­nin talou­den haavoit­tu­vuu­desta, mutta myös siitä, kuinka tärkeää on, että julki­nen valta täyt­tää tehtävänsä.

– Elin­kei­noe­lä­män edus­ta­jat puhu­vat joskus siihen sävyyn, että polii­ti­koista ja julki­sesta vallasta on vain hait­taa. Eivät puhu sellai­sia nyt, sillä koko yhteis­kunta on nyt riip­pu­vai­nen poliit­tis­ten päät­tä­jien ja julkis­ten insti­tuu­tioi­den kyvystä vastata haasteisiin.

Kork­man uskoo, että alihan­kin­ta­ket­ju­jen haavoit­tu­vuus johtaa siihen, että yrityk­set jatkossa tuovat joitain toimin­toja lähem­mäksi koti­maata tai aina­kin hake­vat suurem­paa hajau­tusta alihankinnoissa.

– Ei pidä olla liian riip­pu­vai­nen yhdestä toimit­ta­jasta, oli tämä sitten Kiinassa tai muualla.

GLOBALISAATION LOPPU?

Koro­na­krii­sin puhjet­tua on myös esitetty ajatuk­sia, että virus ja sen seurauk­set kään­täi­si­vät globa­li­saa­tio­ke­hi­tyk­sen kulun. Kork­man on täysin eri linjoilla.

– On harha­ku­vi­telma, että globa­li­saa­tio olisi tulossa tiensä päähän. Tarvi­taan päin­vas­toin vahvem­paa yhteis­työtä maail­man terveys­jär­jes­tön WHO:n puit­teissa epide­mioi­den nopeam­maksi tunnis­ta­mi­seksi, niiden leviä­mi­sen rajoit­ta­mi­seksi ja rokot­tei­den kehittämiseksi.

– Maapallo on kutis­tu­nut ja keski­näi­nen riip­pu­vuu­temme voimis­tu­nut, halusimme tai emme. Maail­man suuria ongel­mia voidaan lieven­tää tai torjua vain parem­man kansain­vä­li­sen yhteis­työn avulla, oli sitten kyse pande­mioista, ilmas­ton lämpe­ne­mi­sestä, talou­den vakau­desta tai veron­kier­rosta ja rahanpesusta.

TEKSTI JOHANNES WARIS
KUVAT PATRIK LINDSTRÖM