Lakossa Vieru­mäen Versowoo­dilla: ”Tämä viedään loppuun asti!”

”Loppuun asti katso­taan! Luulta­vasti niin ajatte­levat Vieru­mäellä kaikki. Se on ainoa sauma, millä on mahdol­lista päästä eroon kikyistä ja lopettaa työnan­tajan ajamat heiken­nykset”, sanoo Versowood Vieru­mäen pääluot­ta­mus­mies Jukka Kostiainen.

29.1.2020

Tiistaina 28. tammi­kuuta 2020 lakko­vah­tien vuoron­vaihdon aikaan oli Vieru­mäen VPK:n tiloissa tupa täynnä vahdiksi ilmoit­tau­tuvia työnte­ki­jöitä ja tunnelma päättäväinen.

Jukka Kostiainen kertoi maanan­taina alkaneen mekaa­nisen metsä­teol­li­suuden lakon sujuvan tutulla rutiinilla.

– Meillä on hyvä porukka, lähemmäs 30, jotka käyvät vahti­massa. Ei ole tarvinnut liioimmin houku­tella. He ovat tulleet ihan omasta tahdos­taan ja ilmoit­ta­neet, että minä tulen taas.

Myös liiton ja aluetoi­miston tuki on hänen mukaansa ollut arvokasta.

– Liitto on pitänyt ainakin luotta­mus­miehet hereillä, antavat hyvin infoa sieltä. Sitä tulee aluetoi­mit­si­joilta ja myös Facebookin kautta tasaisin välia­join tilannepäivitykset.

Toistuvat työtais­telut ovat Kostiaisen mukaan tiivis­tä­neet porukkaa.

– Tämä on meidän viides ottelumme. Tuttua puuhaa. Sitä kautta meidän rivimme ovat tiivis­ty­neet vuosien saatossa. Yhteis­henki on kova tällä hetkellä.

TYÖNANTAJAN VAATIMUKSET EIVÄT MIELTÄ YLENNÄ

Lakkoon on Kostiaisen mukaan iso joukko muitakin painavia syitä kuin kiky-tunnit. Ei vähiten se, että työnan­tajan vaati­muk­sien läpimeno merkit­sisi huomat­tavaa palkanalennusta.

– Kiky-tunnit, jotka muilta ovat jo pois, meitä hiertää vahvimmin. Mutta lisänä on sairaus­lo­ma­hei­kennys, ensim­mäinen päivä omavas­tuulla ja sen jälkeen pienen­tyvä sairaus­lo­ma­palkka. Sitten on pekkasten ja pekkas­kor­vauksen puolit­ta­minen. Ne ovat jo isoja rahoja, saati sitten, kun puhutaan kinkku­ra­hasta eli palve­lus­vuo­si­li­sästä, joka makse­taan pitkään palvel­leille työnte­ki­jöille. Pelkäs­tään sen takia on ennenkin lakkoiltu. Nyt se on taas häviä­mässä meiltä.

Niin sanotulla kinkku­ra­halla on Kostiaisen mukaan muutakin arvoa kuin rahallinen.

– Sen pois ottaminen olisi työnan­tajan kiitos siitä, että olet uhrannut aikasi ja elämäsi, yli 25 vuotta talolle, ja sitten vedetään se kokemuksen tuoma taito ja arvostus vessan­pön­töstä alas. Ei se ainakaan ylennä mieltä jatkaa työntekoa sen jälkeen.

VIERUMÄEN SAHAT SEISOVAT

Vieru­mäen Versowoo­dilla on 180 työnte­kijää, ja yli 80 prosenttia heistä kuuluu liittoon. Lakon aikana sahat seisovat, mutta tehtaan alueella on lakko­vah­tien mukaan ilmennyt hienoista toimeliaisuutta.

– Viisi rikkuria meni tänä aamuna töihin. Pellet­ti­teh­taan he saivat pyöri­mään esimies­voimin. Tasaamoa he yrittävät saada käyntiin, mutta sielläkin on sellaisia työnte­ki­jöitä, jotka eivät ole ikinä edes käyneet kysei­sessä laitok­sessa. Tiedä sitten, minkä­laista tulosta he siellä tekevät, Kostiainen pohtii.

Työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Jaana Järvinen pitää sitä työsuo­je­lul­li­sesti huonona juttuna.

– Ilman opasta­mista ei sellai­seen paikkaan kannat­taisi työhön laittaa. En todella tiedä onko näin, mutta epäily on vahva.

Sahata­varaa ei Vieru­mäen kummas­ta­kaan laitok­sesta tule ulos.

– Toisella sahalla järjes­täy­ty­mi­saste on 100 prosenttia. Se on aikanaan kokenut vähän kurmoo­tusta, ja siellä on hyvin vahvat muistot. Ison puun sahalla on myös hyvä tilanne: ei siellä­kään saa tuotantoa käyntiin, Kostiainen mainitsee.

HEINOLAN SURULLINEN TAPAUS

Lakosta huoli­matta hieman yli 40 työntekijän Versowoodin Heinolan liima­puu­tehdas on toimin­nassa ja siellä valtaosa väestä töissä. Kostiainen pitää tapausta surullisena.

– Muutama vahva persoona on siellä laittanut kaiken peliin, ja saanut vedettyä porukan siihen mukaan. He eivät taida ihan ymmärtää omaa etuaan tässä tilan­teessa. Koska olemme samaa ammat­tio­sastoa, olemme täältä lähet­tä­neet lakko­vah­teja sinne. Ihan hyvässä hengessä se on tapah­tunut, mitään konflik­teja ei ole ollut, eikä suunsoittoa enempää kuin normaalistikaan.

Meidän pitää ajatella tulevia sukupolvia ja omia jälke­läi­siämme, minkä­laiset työolot heillä on. Aikanaan meidän isovan­hem­pamme taiste­livat meille nykyiset normit. Nyt on meidän vuoromme antaa oma panok­semme hyvin­voin­tiin. Lakkoilu tuntuu lompa­kossa, mutta miten paljon se sitten tuntuu, jos 20 prosentin palkan­alennus toteutuu. Silloin täältäkin aika moni lähtee. Heidän ei kannata käydä enää töissä.
PÄÄLUOTTAMUSMIES JUKKA KOSTIAINEN

Liima­puu­teh­taalla järjes­täy­ty­mi­saste on poikkeuk­sel­lisen heikko.

– Vain yksit­täiset ihmiset kuuluvat liittoon. Siihen on erinäisiä syitä. Yksi syy, mikä Radio Voiman haastat­te­lussa nousi esiin, oli se, että siellä syrji­tään ja ollaan ankarampia liittoon kuuluville.

– Se vähän särähti korvaan, miten siellä otetaan vastaan liittoon kuuluvat ihmiset. Esiin­tyykö siellä työpaik­ka­kiusaa­mista eikä porukka uskalla kuulua liittoon, vai mistä se johtuu, se meidän pitää selvittää, Kostiainen sanoo.

Haastat­telua seuraa­vana keski­viik­ko­aa­muna Versowoodin lakko­vahdit Heino­lasta viestivät, että yövuoron ajan liima­puu­tehdas oli kiinni, ja aamuvuo­roon tulijoita oli huomat­ta­vasti vähemmän kuin aikai­semmin. Tuotan­to­vauhti näytti kovasti hidastuneen.

– Alkai­siko turnaus­vä­symys painaa, Kostiainen miettii.

EDUISTA ON PIDETTÄVÄ KIINNI

Tekijän haastat­te­lemat työnte­kijät olivat yksimie­lisiä siitä, että eduista ei ole varaa tinkiä.

– Minä taistelen ja viimei­seen asti pysyn rivissä, vaikka se talou­del­li­sesti pistää ääret­tömän tiukille, mutta mieti­tään sitä sen jälkeen. Nyt katso­taan tämä kortti. Eduista ei luovuta, sanoi työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Jaana Järvinen.

– Olen samaa mieltä kuin muutkin, että eduista ei kannata luopua. Ne on aikanaan taisteltu. Emmekä halua tehdä palka­tonta työtä, mainitsi paketoinnin työntekijä Pirjo Iivonen.

Terämies Ville Toivonen oli sitä mieltä, että ”tämä lakko on tarpeellinen”.

– Kun tällai­sista heiken­nyk­sistä on kysymys, on pakko pitää omista oikeuk­sista huolta. Palkan­leik­kaukset huoles­tut­tavat. Itsekin olen yli 10 vuotta ollut täällä töissä, ja jos tällaiset leikkaukset menevät läpi, niin se pistää mietti­mään, mikä on alan tulevai­suus ylipäätään.

Rimoit­taja Sakari Salmela pohti, miltä mahtaa tuntua nuorista, jotka ovat olleet töissä muutaman vuoden, ja kun kymmenen vuotta tulee täyteen, he eivät saisi­kaan palvelusvuosilisää.

– Se on pieni raha, mutta sillä työnan­taja osoittaa arvos­tusta meihin työnte­ki­jöihin. Ei kyse ole pelkästä palkasta.

Yli 31 vuoden uran tehnyt pyörö­ko­neen­kul­jet­taja Tauno Uurainen totesi lakosta, että ”mukana on oltava, ei auta”.

– Minul­lekin kinkku­raha on tärkeä, vaikka yksine­läjä olenkin, ja näitä kiky-päiviä en ymmärrä ollenkaan!

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT JUHA TANHUA