KOKIJA: Paavo Niskanen: ”Käytä mediaa jäämättä sen pauloihin” – somen virrassa on muistet­tava kriit­tinen arviointi

Paavo Niskanen havahtui kymme­nisen vuotta sitten sosiaa­li­sessa mediassa päätään nosta­nee­seen uuteen ilmiöön. Raja-aidat tieltään kaatavan yhtei­söl­li­syyden tyyssi­jaksi mainos­te­tulla alustalla alkoi liikkua yhä enemmän vihamie­lisiä ja vääris­te­leviä viestejä.

PAAVO NISKANEN

TYÖPAIKKA Okmetic Oy alkaen 2011
LUOTTAMUSTEHTÄVÄT Okmeticin pääluot­ta­mus­mies alkaen 2015, liiton halli­tuksen ensim­mäinen varajäsen, tekno­lo­gia­sek­torin sekto­ri­joh­to­kunnan jäsen
AIKAISEMPIA TYÖPAIKKOJA ABB ja Arabia
KOULUTUS Elekt­ro­niikka-asentaja. Lukuisia työn yhtey­dessä käytyjä kursseja ja koulu­tuksia. Esimer­kiksi Murikan pitkä kurssi, jolla hän teki loppu­työn nimeltä: ”Algorit­mien armoilla?– Sosiaa­linen media ja media­lu­ku­taito yhteis­kun­nal­li­sissa muutok­sissa”
ASUINPAIKKA Kerava

– Olen aina ollut tarkka uutisten kanssa, lukenut ja kuunnellut kriit­ti­sellä korvalla, mistä asioista ja miten niistä kerro­taan. Aggres­sii­vi­suuden nousu ja virheel­lisen tiedon levit­tä­minen herät­tivät kysymään, mistä tämä oikein juontaa juurensa?

– Kun tällaiset viestit levisivät myös tuttujen kautta, pisti se mietti­mään, että lukevatko ihmiset ajatuk­sella sen, mitä eteensä saavat ja eteen­päin lähet­te­levät. Ja jos lukevat, niin uskovatko he kaiken, mitä sanotaan, Niskanen kysyy.

Kymmenen vuotta myöhemmin, on tilanne sosiaa­li­sessa mediassa edelleen saman­kal­tainen. Kaiken­lainen tieto liikkuu nopeasti ja sitä on tarjolla enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

– Monet selaavat sosiaa­lisen median seinää useita metrejä päivässä. Samalla kun uutisten määrä on lisään­tynyt, on niiden lukeminen vähen­tynyt. On ruvennut näyttä­mään siltä, että ihmisten käsitys ympäris­tös­tään, siinä tapah­tu­vista ja vaikut­ta­vista asioista, alkaa yhä enemmän perustua vain klikkiotsikoihin.

– Riski on siinä, että uutiset eivät välity. Kriit­tinen arviointi jää tekemättä. Se on huoles­tut­tavaa kehitystä, jota ruokkivat myös ne luotet­ta­vina pidetyt uutis­talot, jotka ovat ryhty­neet käyttä­mään klikkiot­si­kointia juttu­jensa levit­tä­mi­seksi. Minusta journa­lis­miin toimin­tansa perus­ta­vien medioiden pitäisi tehdä tässä vastuul­lisen tiedon­vä­li­tyksen nimissä korjaus­liike. Ei kai se ole niiden­kään etu, että uutiset jäävät lukematta.

NÄEMMEKÖ SEN, MITÄ ITSE HALUAMME?

Niskasen mukaan itse kunkin on joskus syytä pysähtyä pohti­maan, näemmekö sosiaa­lista mediaa käyttäes­sämme sen, mitä haluamme nähdä vai sen, mitä meidän halutaan näkevän?

– Algoritmit seuraavat käyttäy­ty­mis­tämme ja valin­to­jamme inter­ne­tissä, ja tuottavat ja kohden­tavat siltä pohjalta nähtä­väk­semme aineistoa, joka tukee omia näkemyk­siämme. Netti­käyt­täy­ty­mi­semme vaikuttaa siihen, mitä saamme nähtä­väksi. Se luo meille jokai­selle henki­lö­koh­taisen somekuplan ja suppea­kat­seisen tiedon väylän.

– Toisaalta voi olla niin, että meille syöte­tään materi­aalia, jolla halutaan vaikuttaa johonkin laajem­paan kehityk­seen tai esimer­kiksi vaaleihin. Silloin kysymys ei ole omien valin­to­jemme seurauk­sista, vaan jonkin ulkopuo­lisen tahon pyrki­myk­sistä. Alustoja ja algorit­meja raken­tavat ja ylläpi­tävät sosiaa­lisen median firmat pystyvät tähän samoin kuin tahot, jotka osaavat käyttää niitä hyväksensä.

– Sinänsä tässä ei ole mitään uutta, sillä talou­del­li­sesti ja poliit­ti­sesti on aina pyritty vaikut­ta­maan ja saavut­ta­maan tiettyjä tavoit­teita. Kanavat vain ovat muuttu­neet. Somessa talou­del­liset ja poliit­tiset pyrki­mykset ovat kuitenkin vahvis­tu­neet. Yksilö pystyy halutes­saan olemaan välit­tä­mättä niistä, mutta ei voi olla näkemättä niitä.

– Olennaista on tiedostaa, mitä saamamme tiedon taustalla voi olla. Jos suoda­tamme meille eri tavoin kohden­nettua viestintää, ja haemme tietoa itsenäi­sesti ja vertaamme eri uutis­läh­teitä, emme ole enää meiltä salassa pidet­tyjen ja muuttu­vien algorit­mien armoilla. Algorit­meista ja niiden logii­kasta emme pysty verkossa irtaan­tu­maan, mutta niihin voi saada käyttä­jänä otteen.

SANASTOA

ALGORITMI Järjes­tel­mäl­linen toimen­pi­teiden sarja, jonka avulla voidaan tehdä laskelmia, ratkaista ongelmia ja tehdä päätöksiä.
TROLLI Viesti tai henkilö, jonka ensisi­jainen tarkoitus on ärsyttää tai aiheuttaa risti­rii­toja infor­maa­tiolla tai tuntei­siin vetoa­villa väitteillä, jotka voivat olla puutteel­lisia, virheel­lisiä, harhaan­joh­tavia tai valheellisia.
SOSIAALINEN MEDIA (SOME) Inter­netin palvelut ja sovel­lukset, joissa yhdistyy käyttä­jien välinen kommu­ni­kaatio ja oma sisäl­lön­tuo­tanto. Esimer­kiksi Facebook, YouTube, Twitter, Snapchat ja Wikipedia.

TAUSTOITTAMINEN TYÖKALUKSI

Niskanen suosittaa terveen järjen käyttöä uutis­läh­teiden erotte­le­mi­sessa ja arvioinnissa.

– Perin­teinen media on melko helposti tunnis­tet­ta­vissa, mutta esimer­kiksi raja vaihtoeh­toisen kriit­tisen median ja valeme­dian välillä voi olla vaikea löytää. Samoin trollaa­jien toden­ta­minen trolleiksi voi olla vaikea tehtävä.

– Terve kriit­ti­syys ja taustojen tutki­minen ovat hyviä apuvä­li­neitä. Yksi perus­ky­symys on, kuka uutisen on kirjoit­tanut. Valeuu­ti­sista kirjoit­ta­ja­läh­dettä ei välttä­mättä löydy. Toisaalta uutisoin­tien tarkis­ta­minen toisista lähteistä on tehokas keino.

– Yksi tärkeim­mistä asioista on tarkkailla omia asenteita ja ennak­ko­kä­si­tyksiä. Omaa ajatus­maa­ilmaa tukevat viestit menevät helpommin kritii­kittä läpi kuin vastus­tusta herät­tävät viestit. Viestin mahdol­linen virheel­li­syys tai harhaan­joh­ta­vuus ei kuiten­kaan ole sidottu siihen, sattuuko se meitä henki­lö­koh­tai­sesti miellyt­tä­mään vai ei.

SOMEN VAHVUUDET KÄYTTÖÖN

Vaikka Niskanen suhtautuu kriit­ti­sesti sosiaa­li­seen mediaan, pitää hän sitä välttä­mät­tö­mänä vaikut­ta­misen välineenä.

– Hyvää elämää voi elää ilman someakin, mutta jos haluaa vaikuttaa, niin ilman somea on vaikea pärjätä. Uskon siihen, että somessa voidaan käynnistää ilmiöitä, jotka muuttavat maailmaa parem­paan suuntaan. Vahvat raken­teet eivät muutu ilman asenteiden muutosta. Asenteiden muutos edellyttää tiedon­vä­li­tystä, keskus­telua ja vuoro­vai­ku­tusta sekä ihmisten rohkai­se­mista kokemiensa tai havait­se­miensa epäkoh­tien esiin tuomiseen.

– Somessa kuka tahansa voi perustaa nopeasti ja vuoro­vai­kut­tei­sesti toimivan väylän, jonka kautta tiedon saa hetkessä kohden­nettua halua­mil­leen ryhmille. Vuoro­vai­kut­tei­suus voi herättää asial­lista keskus­telua, vetää mukaan uusia osapuolia ja tuottaa oival­luksia lukijoille ja viestin lähettäjälle.

– Parhaim­mil­laan sosiaa­linen media on ihmistä varten, se on toimiva kommu­ni­kaa­tion väline ja voi toimia ihmisten hyväksi, kun tietoa on saata­villa ja sitä voi levittää.

Silti hyvääkin tarkoit­ta­viin kampan­joihin voi sisältyä ylilyön­tejä ja lieveil­miöitä. Silloin puhutaan Niskasen mukaan vastuullisuudesta.

– Vastuul­liset toimijat korjaavat virheensä. Perin­tei­senkin median pitäisi kantaa vastuunsa tilan­teissa, joissa ylilyön­tejä tulee. Maineen menet­tä­mi­seen liittyvä uutisointi myy, mutta sen korjaa­mista käsit­te­levät jutut eivät välttä­mättä enää olekaan niin kiinnos­tavia tai myyviä.

Vastuunsa on myös taval­li­sella somen käyttäjällä.

– Sanoisin, että riittää, kun miettii kahteen kertaan, mitä somessa itse jakaa, on kysymyk­sessä sitten oma tai muualta lainattu sisältö. Toinen hyvä ohjenuora on, että ei mesoa pelkkien klikkiot­si­koiden perus­teella. Taustoihin tutus­tu­minen ja tiedon vertailu ovat tässäkin suhteessa avaimia siihen, että liikkeellä ollaan oikealla asiapohjalla.

– Kolman­neksi jokai­selle tekee välillä hyvää pitää pieni tauko ja elää ihan oikeasti ilman klikkiot­sik­koja ja kilpailua tykkäysten määrästä. Someen uppoutuu niin helposti. Elämä somen ulkopuo­lella antaa perspek­tiiviä asioiden ja ilmiöiden suhteuttamiseen.

LUOTTAMUSMIEHET TYÖPAIKKAKESKUSTELUJEN KÄRKENÄ

Niskanen on toiminut työpaik­kansa Okmeticin pääluot­ta­mus­mie­henä vuodesta 2015 lähtien. Hän on kiinnit­tänyt huomionsa myös siihen, kuinka ay-liikettä käsitel­lään mediassa.

– Siinä on ollut nähtä­vissä selvää asenteel­li­suutta ja hyökkää­vyyttä esimer­kiksi työtais­te­lu­ti­lan­teiden yhtey­dessä. On valitet­tavaa huomata, että monille se näyttää menevän kritii­kittä läpi. Taustoja ei etsitä, eikä tietoja tarkisteta.

– Luotta­mus­mie­hillä on tärkeä asema ja rooli kertoa liiton toimin­nasta työpai­koilla niin, että ei lähdetä median ralliin mukaan, vaan keskus­tel­laan työnte­ki­jöiden kanssa oikean tiedon pohjalta. Vuoro­vai­ku­tuk­sessa puoles­taan ei pidä tyytyä vain sähköisten välineiden tai ilmoi­tus­tau­lujen käyttöön, vaan kerro­taan kasvok­kain, mitä liitto tekee ja mitkä sen kannan­ot­tojen ja toimen­pi­teiden perus­telut ovat.

– Henki­lö­koh­tainen vuoro­vai­kutus on edelleen vahvuus, joka meillä on käytös­sämme ja jota meidän pitää käyttää. Aiheel­linen kritiikki on aina raken­tavaa ja siitä voi oppia, mutta yleiseen huute­luun ei pidä lähteä mukaan ja potkia siinä samalla itseään nilkoille, Niskanen toteaa.

OLE TARKKANA

• Mieti mitä sisältöä somessa jaat, oli se sitten omaa tai muualta lainattua.
• Tutustu taustoihin ja tee vertai­luja tieto­läh­teiden välillä.
• Tunnista asenteesi ja ennak­ko­kä­si­tyk­sesi. Omaa ajatus­maa­ilmaa tukevat viestit menevät helpoimmin läpi.
• Pidä somesta taukoa. Saat perspek­tiiviä asioiden ja ilmiöiden suhteuttamiseen.

LUOTTAMUSMIES

• Keskus­tele oikean tiedon pohjalta etenkin työtaistelutilanteissa.
• Kerro kasvok­kain, älä tyydy sähköi­siin välinei­siin ja ilmoitustauluun.
• Älä lähde mukaan yleiseen huuteluun.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT PEKKA ELOMAA