KOKIJA: Paavo Niskanen: ”Käytä mediaa jäämättä sen pauloihin” – somen virrassa on muistettava kriittinen arviointi

Paavo Niskanen havahtui kymmenisen vuotta sitten sosiaalisessa mediassa päätään nostaneeseen uuteen ilmiöön. Raja-aidat tieltään kaatavan yhteisöllisyyden tyyssijaksi mainostetulla alustalla alkoi liikkua yhä enemmän vihamielisiä ja vääristeleviä viestejä.

PAAVO NISKANEN

TYÖPAIKKA Okmetic Oy alkaen 2011
LUOTTAMUSTEHTÄVÄT Okmeticin pääluottamusmies alkaen 2015, liiton hallituksen ensimmäinen varajäsen, teknologiasektorin sektorijohtokunnan jäsen
AIKAISEMPIA TYÖPAIKKOJA ABB ja Arabia
KOULUTUS Elektroniikka-asentaja. Lukuisia työn yhteydessä käytyjä kursseja ja koulutuksia. Esimerkiksi Murikan pitkä kurssi, jolla hän teki lopputyön nimeltä: ”Algoritmien armoilla?– Sosiaalinen media ja medialukutaito yhteiskunnallisissa muutoksissa”
ASUINPAIKKA Kerava

– Olen aina ollut tarkka uutisten kanssa, lukenut ja kuunnellut kriittisellä korvalla, mistä asioista ja miten niistä kerrotaan. Aggressiivisuuden nousu ja virheellisen tiedon levittäminen herättivät kysymään, mistä tämä oikein juontaa juurensa?

– Kun tällaiset viestit levisivät myös tuttujen kautta, pisti se miettimään, että lukevatko ihmiset ajatuksella sen, mitä eteensä saavat ja eteenpäin lähettelevät. Ja jos lukevat, niin uskovatko he kaiken, mitä sanotaan, Niskanen kysyy.

Kymmenen vuotta myöhemmin, on tilanne sosiaalisessa mediassa edelleen samankaltainen. Kaikenlainen tieto liikkuu nopeasti ja sitä on tarjolla enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

– Monet selaavat sosiaalisen median seinää useita metrejä päivässä. Samalla kun uutisten määrä on lisääntynyt, on niiden lukeminen vähentynyt. On ruvennut näyttämään siltä, että ihmisten käsitys ympäristöstään, siinä tapahtuvista ja vaikuttavista asioista, alkaa yhä enemmän perustua vain klikkiotsikoihin.

– Riski on siinä, että uutiset eivät välity. Kriittinen arviointi jää tekemättä. Se on huolestuttavaa kehitystä, jota ruokkivat myös ne luotettavina pidetyt uutistalot, jotka ovat ryhtyneet käyttämään klikkiotsikointia juttujensa levittämiseksi. Minusta journalismiin toimintansa perustavien medioiden pitäisi tehdä tässä vastuullisen tiedonvälityksen nimissä korjausliike. Ei kai se ole niidenkään etu, että uutiset jäävät lukematta.

NÄEMMEKÖ SEN, MITÄ ITSE HALUAMME?

Niskasen mukaan itse kunkin on joskus syytä pysähtyä pohtimaan, näemmekö sosiaalista mediaa käyttäessämme sen, mitä haluamme nähdä vai sen, mitä meidän halutaan näkevän?

– Algoritmit seuraavat käyttäytymistämme ja valintojamme internetissä, ja tuottavat ja kohdentavat siltä pohjalta nähtäväksemme aineistoa, joka tukee omia näkemyksiämme. Nettikäyttäytymisemme vaikuttaa siihen, mitä saamme nähtäväksi. Se luo meille jokaiselle henkilökohtaisen somekuplan ja suppeakatseisen tiedon väylän.

– Toisaalta voi olla niin, että meille syötetään materiaalia, jolla halutaan vaikuttaa johonkin laajempaan kehitykseen tai esimerkiksi vaaleihin. Silloin kysymys ei ole omien valintojemme seurauksista, vaan jonkin ulkopuolisen tahon pyrkimyksistä. Alustoja ja algoritmeja rakentavat ja ylläpitävät sosiaalisen median firmat pystyvät tähän samoin kuin tahot, jotka osaavat käyttää niitä hyväksensä.

– Sinänsä tässä ei ole mitään uutta, sillä taloudellisesti ja poliittisesti on aina pyritty vaikuttamaan ja saavuttamaan tiettyjä tavoitteita. Kanavat vain ovat muuttuneet. Somessa taloudelliset ja poliittiset pyrkimykset ovat kuitenkin vahvistuneet. Yksilö pystyy halutessaan olemaan välittämättä niistä, mutta ei voi olla näkemättä niitä.

– Olennaista on tiedostaa, mitä saamamme tiedon taustalla voi olla. Jos suodatamme meille eri tavoin kohdennettua viestintää, ja haemme tietoa itsenäisesti ja vertaamme eri uutislähteitä, emme ole enää meiltä salassa pidettyjen ja muuttuvien algoritmien armoilla. Algoritmeista ja niiden logiikasta emme pysty verkossa irtaantumaan, mutta niihin voi saada käyttäjänä otteen.

SANASTOA

ALGORITMI Järjestelmällinen toimenpiteiden sarja, jonka avulla voidaan tehdä laskelmia, ratkaista ongelmia ja tehdä päätöksiä.
TROLLI Viesti tai henkilö, jonka ensisijainen tarkoitus on ärsyttää tai aiheuttaa ristiriitoja informaatiolla tai tunteisiin vetoavilla väitteillä, jotka voivat olla puutteellisia, virheellisiä, harhaanjohtavia tai valheellisia.
SOSIAALINEN MEDIA (SOME) Internetin palvelut ja sovellukset, joissa yhdistyy käyttäjien välinen kommunikaatio ja oma sisällöntuotanto. Esimerkiksi Facebook, YouTube, Twitter, Snapchat ja Wikipedia.

TAUSTOITTAMINEN TYÖKALUKSI

Niskanen suosittaa terveen järjen käyttöä uutislähteiden erottelemisessa ja arvioinnissa.

– Perinteinen media on melko helposti tunnistettavissa, mutta esimerkiksi raja vaihtoehtoisen kriittisen median ja valemedian välillä voi olla vaikea löytää. Samoin trollaajien todentaminen trolleiksi voi olla vaikea tehtävä.

– Terve kriittisyys ja taustojen tutkiminen ovat hyviä apuvälineitä. Yksi peruskysymys on, kuka uutisen on kirjoittanut. Valeuutisista kirjoittajalähdettä ei välttämättä löydy. Toisaalta uutisointien tarkistaminen toisista lähteistä on tehokas keino.

– Yksi tärkeimmistä asioista on tarkkailla omia asenteita ja ennakkokäsityksiä. Omaa ajatusmaailmaa tukevat viestit menevät helpommin kritiikittä läpi kuin vastustusta herättävät viestit. Viestin mahdollinen virheellisyys tai harhaanjohtavuus ei kuitenkaan ole sidottu siihen, sattuuko se meitä henkilökohtaisesti miellyttämään vai ei.

SOMEN VAHVUUDET KÄYTTÖÖN

Vaikka Niskanen suhtautuu kriittisesti sosiaaliseen mediaan, pitää hän sitä välttämättömänä vaikuttamisen välineenä.

– Hyvää elämää voi elää ilman someakin, mutta jos haluaa vaikuttaa, niin ilman somea on vaikea pärjätä. Uskon siihen, että somessa voidaan käynnistää ilmiöitä, jotka muuttavat maailmaa parempaan suuntaan. Vahvat rakenteet eivät muutu ilman asenteiden muutosta. Asenteiden muutos edellyttää tiedonvälitystä, keskustelua ja vuorovaikutusta sekä ihmisten rohkaisemista kokemiensa tai havaitsemiensa epäkohtien esiin tuomiseen.

– Somessa kuka tahansa voi perustaa nopeasti ja vuorovaikutteisesti toimivan väylän, jonka kautta tiedon saa hetkessä kohdennettua haluamilleen ryhmille. Vuorovaikutteisuus voi herättää asiallista keskustelua, vetää mukaan uusia osapuolia ja tuottaa oivalluksia lukijoille ja viestin lähettäjälle.

– Parhaimmillaan sosiaalinen media on ihmistä varten, se on toimiva kommunikaation väline ja voi toimia ihmisten hyväksi, kun tietoa on saatavilla ja sitä voi levittää.

Silti hyvääkin tarkoittaviin kampanjoihin voi sisältyä ylilyöntejä ja lieveilmiöitä. Silloin puhutaan Niskasen mukaan vastuullisuudesta.

– Vastuulliset toimijat korjaavat virheensä. Perinteisenkin median pitäisi kantaa vastuunsa tilanteissa, joissa ylilyöntejä tulee. Maineen menettämiseen liittyvä uutisointi myy, mutta sen korjaamista käsittelevät jutut eivät välttämättä enää olekaan niin kiinnostavia tai myyviä.

Vastuunsa on myös tavallisella somen käyttäjällä.

– Sanoisin, että riittää, kun miettii kahteen kertaan, mitä somessa itse jakaa, on kysymyksessä sitten oma tai muualta lainattu sisältö. Toinen hyvä ohjenuora on, että ei mesoa pelkkien klikkiotsikoiden perusteella. Taustoihin tutustuminen ja tiedon vertailu ovat tässäkin suhteessa avaimia siihen, että liikkeellä ollaan oikealla asiapohjalla.

– Kolmanneksi jokaiselle tekee välillä hyvää pitää pieni tauko ja elää ihan oikeasti ilman klikkiotsikkoja ja kilpailua tykkäysten määrästä. Someen uppoutuu niin helposti. Elämä somen ulkopuolella antaa perspektiiviä asioiden ja ilmiöiden suhteuttamiseen.

LUOTTAMUSMIEHET TYÖPAIKKAKESKUSTELUJEN KÄRKENÄ

Niskanen on toiminut työpaikkansa Okmeticin pääluottamusmiehenä vuodesta 2015 lähtien. Hän on kiinnittänyt huomionsa myös siihen, kuinka ay-liikettä käsitellään mediassa.

– Siinä on ollut nähtävissä selvää asenteellisuutta ja hyökkäävyyttä esimerkiksi työtaistelutilanteiden yhteydessä. On valitettavaa huomata, että monille se näyttää menevän kritiikittä läpi. Taustoja ei etsitä, eikä tietoja tarkisteta.

– Luottamusmiehillä on tärkeä asema ja rooli kertoa liiton toiminnasta työpaikoilla niin, että ei lähdetä median ralliin mukaan, vaan keskustellaan työntekijöiden kanssa oikean tiedon pohjalta. Vuorovaikutuksessa puolestaan ei pidä tyytyä vain sähköisten välineiden tai ilmoitustaulujen käyttöön, vaan kerrotaan kasvokkain, mitä liitto tekee ja mitkä sen kannanottojen ja toimenpiteiden perustelut ovat.

– Henkilökohtainen vuorovaikutus on edelleen vahvuus, joka meillä on käytössämme ja jota meidän pitää käyttää. Aiheellinen kritiikki on aina rakentavaa ja siitä voi oppia, mutta yleiseen huuteluun ei pidä lähteä mukaan ja potkia siinä samalla itseään nilkoille, Niskanen toteaa.

OLE TARKKANA

• Mieti mitä sisältöä somessa jaat, oli se sitten omaa tai muualta lainattua.
• Tutustu taustoihin ja tee vertailuja tietolähteiden välillä.
• Tunnista asenteesi ja ennakkokäsityksesi. Omaa ajatusmaailmaa tukevat viestit menevät helpoimmin läpi.
• Pidä somesta taukoa. Saat perspektiiviä asioiden ja ilmiöiden suhteuttamiseen.

LUOTTAMUSMIES

• Keskustele oikean tiedon pohjalta etenkin työtaistelutilanteissa.
• Kerro kasvokkain, älä tyydy sähköisiin välineisiin ja ilmoitustauluun.
• Älä lähde mukaan yleiseen huuteluun.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT PEKKA ELOMAA