KOKIJA: Paavo Niska­nen: ”Käytä mediaa jäämättä sen pauloi­hin” – somen virrassa on muis­tet­tava kriit­ti­nen arviointi

Paavo Niska­nen havah­tui kymme­ni­sen vuotta sitten sosi­aa­li­sessa mediassa päätään nosta­nee­seen uuteen ilmi­öön. Raja-aidat tiel­tään kaata­van yhtei­söl­li­syy­den tyys­si­jaksi mainos­te­tulla alus­talla alkoi liik­kua yhä enem­män viha­mie­li­siä ja vääris­te­le­viä viestejä.

PAAVO NISKANEN

TYÖPAIKKA Okme­tic Oy alkaen 2011
LUOTTAMUSTEHTÄVÄT Okme­ticin pääluot­ta­mus­mies alkaen 2015, liiton halli­tuk­sen ensim­mäi­nen vara­jä­sen, tekno­lo­gia­sek­to­rin sekto­ri­joh­to­kun­nan jäsen
AIKAISEMPIA TYÖPAIKKOJA ABB ja Arabia
KOULUTUS Elekt­ro­niikka-asen­taja. Lukui­sia työn yhtey­dessä käytyjä kurs­seja ja koulu­tuk­sia. Esimer­kiksi Muri­kan pitkä kurssi, jolla hän teki loppu­työn nimeltä: ”Algo­rit­mien armoilla?– Sosi­aa­li­nen media ja media­lu­ku­taito yhteis­kun­nal­li­sissa muutok­sissa”
ASUINPAIKKA Kerava

– Olen aina ollut tarkka uutis­ten kanssa, luke­nut ja kuun­nel­lut kriit­ti­sellä korvalla, mistä asioista ja miten niistä kerro­taan. Aggres­sii­vi­suu­den nousu ja virheel­li­sen tiedon levit­tä­mi­nen herät­ti­vät kysy­mään, mistä tämä oikein juon­taa juurensa?

– Kun tällai­set vies­tit levi­si­vät myös tuttu­jen kautta, pisti se miet­ti­mään, että luke­vatko ihmi­set ajatuk­sella sen, mitä eteensä saavat ja eteen­päin lähet­te­le­vät. Ja jos luke­vat, niin usko­vatko he kaiken, mitä sano­taan, Niska­nen kysyy.

Kymme­nen vuotta myöhem­min, on tilanne sosi­aa­li­sessa mediassa edel­leen saman­kal­tai­nen. Kaiken­lai­nen tieto liik­kuu nopeasti ja sitä on tarjolla enem­män kuin koskaan aikaisemmin.

– Monet selaa­vat sosi­aa­li­sen median seinää useita metrejä päivässä. Samalla kun uutis­ten määrä on lisään­ty­nyt, on niiden luke­mi­nen vähen­ty­nyt. On ruven­nut näyt­tä­mään siltä, että ihmis­ten käsi­tys ympä­ris­tös­tään, siinä tapah­tu­vista ja vaikut­ta­vista asioista, alkaa yhä enem­män perus­tua vain klikkiotsikoihin.

– Riski on siinä, että uuti­set eivät välity. Kriit­ti­nen arviointi jää teke­mättä. Se on huoles­tut­ta­vaa kehi­tystä, jota ruok­ki­vat myös ne luotet­ta­vina pide­tyt uutis­ta­lot, jotka ovat ryhty­neet käyt­tä­mään klik­kiot­si­koin­tia juttu­jensa levit­tä­mi­seksi. Minusta jour­na­lis­miin toimin­tansa perus­ta­vien medioi­den pitäisi tehdä tässä vastuul­li­sen tiedon­vä­li­tyk­sen nimissä korjaus­liike. Ei kai se ole niiden­kään etu, että uuti­set jäävät lukematta.

NÄEMMEKÖ SEN, MITÄ ITSE HALUAMME?

Niska­sen mukaan itse kunkin on joskus syytä pysäh­tyä pohti­maan, näem­mekö sosi­aa­lista mediaa käyt­täes­sämme sen, mitä haluamme nähdä vai sen, mitä meidän halu­taan näkevän?

– Algo­rit­mit seuraa­vat käyt­täy­ty­mis­tämme ja valin­to­jamme inter­ne­tissä, ja tuot­ta­vat ja kohden­ta­vat siltä pohjalta nähtä­väk­semme aineis­toa, joka tukee omia näke­myk­siämme. Netti­käyt­täy­ty­mi­semme vaikut­taa siihen, mitä saamme nähtä­väksi. Se luo meille jokai­selle henki­lö­koh­tai­sen some­kuplan ja suppea­kat­sei­sen tiedon väylän.

– Toisaalta voi olla niin, että meille syöte­tään mate­ri­aa­lia, jolla halu­taan vaikut­taa johon­kin laajem­paan kehi­tyk­seen tai esimer­kiksi vaalei­hin. Silloin kysy­mys ei ole omien valin­to­jemme seurauk­sista, vaan jonkin ulko­puo­li­sen tahon pyrki­myk­sistä. Alus­toja ja algo­rit­meja raken­ta­vat ja yllä­pi­tä­vät sosi­aa­li­sen median firmat pysty­vät tähän samoin kuin tahot, jotka osaa­vat käyt­tää niitä hyväksensä.

– Sinänsä tässä ei ole mitään uutta, sillä talou­del­li­sesti ja poliit­ti­sesti on aina pyritty vaikut­ta­maan ja saavut­ta­maan tiet­tyjä tavoit­teita. Kana­vat vain ovat muut­tu­neet. Somessa talou­del­li­set ja poliit­ti­set pyrki­myk­set ovat kuiten­kin vahvis­tu­neet. Yksilö pystyy halu­tes­saan olemaan välit­tä­mättä niistä, mutta ei voi olla näke­mättä niitä.

– Olen­naista on tiedos­taa, mitä saamamme tiedon taus­talla voi olla. Jos suoda­tamme meille eri tavoin kohden­net­tua vies­tin­tää, ja haemme tietoa itse­näi­sesti ja vertaamme eri uutis­läh­teitä, emme ole enää meiltä salassa pidet­ty­jen ja muut­tu­vien algo­rit­mien armoilla. Algo­rit­meista ja niiden logii­kasta emme pysty verkossa irtaan­tu­maan, mutta niihin voi saada käyt­tä­jänä otteen.

SANASTOA

ALGORITMI Järjes­tel­mäl­li­nen toimen­pi­tei­den sarja, jonka avulla voidaan tehdä laskel­mia, ratkaista ongel­mia ja tehdä päätöksiä.
TROLLI Viesti tai henkilö, jonka ensi­si­jai­nen tarkoi­tus on ärsyt­tää tai aiheut­taa risti­rii­toja infor­maa­tiolla tai tuntei­siin vetoa­villa väit­teillä, jotka voivat olla puut­teel­li­sia, virheel­li­siä, harhaan­joh­ta­via tai valheellisia.
SOSIAALINEN MEDIA (SOME) Inter­ne­tin palve­lut ja sovel­luk­set, joissa yhdis­tyy käyt­tä­jien väli­nen kommu­ni­kaa­tio ja oma sisäl­lön­tuo­tanto. Esimer­kiksi Face­book, YouTube, Twit­ter, Snapc­hat ja Wikipedia.

TAUSTOITTAMINEN TYÖKALUKSI

Niska­nen suosit­taa terveen järjen käyt­töä uutis­läh­tei­den erot­te­le­mi­sessa ja arvioinnissa.

– Perin­tei­nen media on melko helposti tunnis­tet­ta­vissa, mutta esimer­kiksi raja vaih­toeh­toi­sen kriit­ti­sen median ja vale­me­dian välillä voi olla vaikea löytää. Samoin trol­laa­jien toden­ta­mi­nen trol­leiksi voi olla vaikea tehtävä.

– Terve kriit­ti­syys ja taus­to­jen tutki­mi­nen ovat hyviä apuvä­li­neitä. Yksi perus­ky­sy­mys on, kuka uuti­sen on kirjoit­ta­nut. Vale­uu­ti­sista kirjoit­ta­ja­läh­dettä ei vält­tä­mättä löydy. Toisaalta uuti­soin­tien tarkis­ta­mi­nen toisista lähteistä on teho­kas keino.

– Yksi tärkeim­mistä asioista on tark­kailla omia asen­teita ja ennak­ko­kä­si­tyk­siä. Omaa ajatus­maa­il­maa tuke­vat vies­tit mene­vät helpom­min kritii­kittä läpi kuin vastus­tusta herät­tä­vät vies­tit. Vies­tin mahdol­li­nen virheel­li­syys tai harhaan­joh­ta­vuus ei kuiten­kaan ole sidottu siihen, sattuuko se meitä henki­lö­koh­tai­sesti miel­lyt­tä­mään vai ei.

SOMEN VAHVUUDET KÄYTTÖÖN

Vaikka Niska­nen suhtau­tuu kriit­ti­sesti sosi­aa­li­seen medi­aan, pitää hän sitä vält­tä­mät­tö­mänä vaikut­ta­mi­sen välineenä.

– Hyvää elämää voi elää ilman somea­kin, mutta jos haluaa vaikut­taa, niin ilman somea on vaikea pärjätä. Uskon siihen, että somessa voidaan käyn­nis­tää ilmiöitä, jotka muut­ta­vat maail­maa parem­paan suun­taan. Vahvat raken­teet eivät muutu ilman asen­tei­den muutosta. Asen­tei­den muutos edel­lyt­tää tiedon­vä­li­tystä, keskus­te­lua ja vuoro­vai­ku­tusta sekä ihmis­ten rohkai­se­mista koke­miensa tai havait­se­miensa epäkoh­tien esiin tuomiseen.

– Somessa kuka tahansa voi perus­taa nopeasti ja vuoro­vai­kut­tei­sesti toimi­van väylän, jonka kautta tiedon saa hetkessä kohden­net­tua halua­mil­leen ryhmille. Vuoro­vai­kut­tei­suus voi herät­tää asial­lista keskus­te­lua, vetää mukaan uusia osapuo­lia ja tuot­taa oival­luk­sia luki­joille ja vies­tin lähettäjälle.

– Parhaim­mil­laan sosi­aa­li­nen media on ihmistä varten, se on toimiva kommu­ni­kaa­tion väline ja voi toimia ihmis­ten hyväksi, kun tietoa on saata­villa ja sitä voi levittää.

Silti hyvää­kin tarkoit­ta­viin kampan­joi­hin voi sisäl­tyä ylilyön­tejä ja lieveil­miöitä. Silloin puhu­taan Niska­sen mukaan vastuullisuudesta.

– Vastuul­li­set toimi­jat korjaa­vat virheensä. Perin­tei­sen­kin median pitäisi kantaa vastuunsa tilan­teissa, joissa ylilyön­tejä tulee. Maineen menet­tä­mi­seen liit­tyvä uuti­sointi myy, mutta sen korjaa­mista käsit­te­le­vät jutut eivät vält­tä­mättä enää olekaan niin kiin­nos­ta­via tai myyviä.

Vastuunsa on myös taval­li­sella somen käyttäjällä.

– Sanoi­sin, että riit­tää, kun miet­tii kahteen kertaan, mitä somessa itse jakaa, on kysy­myk­sessä sitten oma tai muualta lainattu sisältö. Toinen hyvä ohje­nuora on, että ei mesoa pelk­kien klik­kiot­si­koi­den perus­teella. Taus­toi­hin tutus­tu­mi­nen ja tiedon vertailu ovat tässä­kin suhteessa avai­mia siihen, että liik­keellä ollaan oikealla asiapohjalla.

– Kolman­neksi jokai­selle tekee välillä hyvää pitää pieni tauko ja elää ihan oikeasti ilman klik­kiot­sik­koja ja kilpai­lua tykkäys­ten määrästä. Someen uppou­tuu niin helposti. Elämä somen ulko­puo­lella antaa pers­pek­tii­viä asioi­den ja ilmiöi­den suhteuttamiseen.

LUOTTAMUSMIEHET TYÖPAIKKAKESKUSTELUJEN KÄRKENÄ

Niska­nen on toimi­nut työpaik­kansa Okme­ticin pääluot­ta­mus­mie­henä vuodesta 2015 lähtien. Hän on kiin­nit­tä­nyt huomionsa myös siihen, kuinka ay-liikettä käsi­tel­lään mediassa.

– Siinä on ollut nähtä­vissä selvää asen­teel­li­suutta ja hyök­kää­vyyttä esimer­kiksi työtais­te­lu­ti­lan­tei­den yhtey­dessä. On vali­tet­ta­vaa huomata, että monille se näyt­tää mene­vän kritii­kittä läpi. Taus­toja ei etsitä, eikä tietoja tarkisteta.

– Luot­ta­mus­mie­hillä on tärkeä asema ja rooli kertoa liiton toimin­nasta työpai­koilla niin, että ei lähdetä median ralliin mukaan, vaan keskus­tel­laan työn­te­ki­jöi­den kanssa oikean tiedon pohjalta. Vuoro­vai­ku­tuk­sessa puoles­taan ei pidä tyytyä vain sähköis­ten väli­nei­den tai ilmoi­tus­tau­lu­jen käyt­töön, vaan kerro­taan kasvok­kain, mitä liitto tekee ja mitkä sen kannan­ot­to­jen ja toimen­pi­tei­den perus­te­lut ovat.

– Henki­lö­koh­tai­nen vuoro­vai­ku­tus on edel­leen vahvuus, joka meillä on käytös­sämme ja jota meidän pitää käyt­tää. Aiheel­li­nen kritiikki on aina raken­ta­vaa ja siitä voi oppia, mutta ylei­seen huute­luun ei pidä lähteä mukaan ja potkia siinä samalla itse­ään nilkoille, Niska­nen toteaa.

OLE TARKKANA

• Mieti mitä sisäl­töä somessa jaat, oli se sitten omaa tai muualta lainattua.
• Tutustu taus­toi­hin ja tee vertai­luja tieto­läh­tei­den välillä.
• Tunnista asen­teesi ja ennak­ko­kä­si­tyk­sesi. Omaa ajatus­maa­il­maa tuke­vat vies­tit mene­vät helpoim­min läpi.
• Pidä somesta taukoa. Saat pers­pek­tii­viä asioi­den ja ilmiöi­den suhteuttamiseen.

LUOTTAMUSMIES

• Keskus­tele oikean tiedon pohjalta eten­kin työtaistelutilanteissa.
• Kerro kasvok­kain, älä tyydy sähköi­siin väli­nei­siin ja ilmoitustauluun.
• Älä lähde mukaan ylei­seen huuteluun.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT PEKKA ELOMAA