Valtuusto tiuk­kana yleis­kes­kus­te­lus­saan – ”Nyt tuntuu, ettei kapi­ta­lis­tille enää riitä mikään”

Teol­li­suus­lii­ton valtuusto otti yleis­kes­kus­te­lus­saan tiukasti kantaa työn halpuu­tusta ja hävyt­tö­mien kiky-tuntien jatka­mista vastaan. Keskus­te­lussa vaadit­tiin työnan­ta­jia palaut­ta­maan työn­te­ki­jöille kiky-sopi­muk­sen vastai­sesti omiin taskui­hinsa, ei inves­toin­tei­hin, pistä­mänsä miljardit.

TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTON SYYSKOKOUS, HELSINKI 28.–29.11.2019

– Kuitit pöytään!

Jouni Lämpsä (tekno­lo­gia­sek­tori, Oulun alue) ehdotti, että Teol­li­suus­liitto yrit­täisi saada maahan uuden lain. Laki pakot­taisi työnan­ta­jat palaut­ta­maan työn­te­ki­jöille ne rahat, jotka työnan­taja otti väärin perus­tein itsel­leen, ja ihan kuit­tien mukaan laskien. Kiky-sopi­muk­sen mukaan­han työnan­ta­jien piti lait­taa lisää rahaa inves­toin­tei­hin ja esimer­kiksi koulu­tuk­seen. Mutta rahat näyt­tä­vät menneen osin­koi­hin eli omis­ta­jien taskuihin.

Lämpsä vaati myös kiky-sopi­muk­sesta johtu­vien sosi­aa­li­tur­va­mak­su­jen siir­ron peru­mista eli työnan­ta­jien maksu­vel­vol­li­suus pitäisi nostaa vanhalle tasol­leen suhteessa työntekijöihin.

Kimmo Sande­lin (erityi­sa­lo­jen sektori, Keski-Suomi) komp­pasi Lämp­sää ja vaati, että liitto omassa tiedo­tuk­ses­saan vies­tit­täisi avoi­mem­min sosi­aa­li­tur­va­mak­su­jen siirrosta.

Viran­omais­tie­toi­hin perus­tu­vat laskel­mat­han osoit­ta­vat, että vuoden 2010 yritys­ten Kela-maksun poisto, vuosien 2012 ja 2014 yhtei­sö­ve­ron alen­nuk­set ja vuosien 2017–2020 sotu-maksu­jen sälyt­tä­mi­sen entistä raskaam­pina työn­te­ki­jöille merkit­see ensi vuonna jo yli 4 miljar­din euron tulon­siir­toja vuodessa työnan­ta­jille. STTK:n pääe­ko­no­misti on puoles­taan toden­nut, että yrityk­set ovat 2010-luvulla hyöty­neet erilai­sesta tuesta yhteensä 22 miljar­dia euroa.

Kuit­tien vaati­mi­nen pöytään kelpasi Kari Purmo­selle (tekno, Helsinki-Uusi­maa). Purmo­nen kehotti liit­toa myös uudes­taan tutki­maan liiton oman sairaus­kas­san perus­ta­mista. Purmo­sesta tämä toimisi hyvänä etuna ja houkut­ti­mena liit­tyä liit­toon, kun työt aina vain pätkit­ty­vät ja työsuh­teet lyhe­ne­vät muren­taen työsuh­tee­seen liitet­tyä sosiaaliturvaa.

Nina Päivä­rinta (puutuo­te­sek­tori, Häme) painotti korkean järjes­täy­ty­mi­sas­teen merki­tystä liiton vaiku­tus­val­lan takeena. Hän toivoi liitolta ”ärhäk­kyyttä ja näkyvyyttä”.

Jäsen­mää­rän laskusta huoles­tu­nei­siin ilmoit­tau­tui Satu Heija­ri­kin (tekno, Varsi­nais-Suomi). Yhtenä lääk­keenä Heijari piti opis­ke­li­ja­jä­sen­ten jäse­nyy­den jouhe­vam­paa jatka­mista, kun opis­ke­lija siir­tyy työelä­mään. Hän painotti, että kaikille luot­ta­mus­mie­hille pitää koulu­tuk­sissa painot­taa järjes­tä­mi­sen merkitystä.

– Nykyi­set työmark­ki­na­häi­riöt ovat työnan­ta­ja­puo­lella olevien tietoi­nen valinta, he halua­vat hyökätä koko suoma­laista sopi­musyh­teis­kun­taa vastaan. Puhut­tiin inves­toin­neista ja digi­loi­kasta, nähtiin kuiten­kin vain raho­jen loikka osak­kee­no­mis­ta­jien taskui­hin, arvioi Jouni Jussin­niemi (tekno, Oulu).

TALKOOTUNNIT POIS, PALKALLA ELETTÄVÄ

Kiky tois­tui puheesta toiseen – samoin jämä­kät lauseet siitä, että kiky on saatava pois eikä siinä asiassa periksi anneta. ”Kiky tuli, kiky meni”, tiivisti Anne-Mari Toikka (tekno, Varsi­nais-Suomi). Palkan­ko­ro­tus­ten on oltava sellai­sia, että työn­tekijä tulee palkal­lansa toimeen.

– Nyt tuntuu, ettei kapi­ta­lis­tille enää riitä mikään. Pirkan­maa­lai­nen työn­tekijä voi joutua tukeu­tu­maan yhteis­kun­nan apuun. Eikö sinua hävetä Minna Helle? Teol­li­suus­lii­ton on nyt pysyt­tävä kovana. Sopi­muk­set on saatava sellai­siksi, että työllä tulee toimeen, Markus Haataja (tekno, Pirkan­maa) vaati.

– Media suol­taa nyt uuti­sia työmark­ki­noista ja työeh­tos­hop­pai­lusta. Mutta meidän työpai­kal­lamme palk­ko­jen polke­mi­nen onnis­tui ihan ilman shop­pai­lua, Susanna Kiukai­nen (tekno, Varsi­nais-Suomi) kertoi.

– Palkan­saa­jan osto­voi­man on nous­tava oikeasti. Tuhan­net vuoro­työtä teke­vät odot­ta­vat, että nyt korja­taan olemat­to­mat korvauk­set esimer­kiksi yövuo­roista, muis­tutti Tommi Sauvo­lai­nen (tekno, Lappi).

– Nyt konkre­ti­soi­tuu iso osa lupauk­sista, jotka linjat­tiin Teol­li­suus­lii­ton syntyessä. Me olemme sopi­mus­ten teon jälkeen entistä vahvem­pia. Kaikki sopi­musa­lat on saatava kunnialla maaliin, Janne Vainio (tekno, Sata­kunta) kaavaili.

– Kentän viesti on vahva. Kiky on kuopat­tava lopul­li­sesti, Ari Rintala (tekno, Vaasa) totesi.

Daniel Hannus (tekno, Uusi­maa) kuvasi, että työnan­ta­ja­puoli tarjoaa vain lisää talkoo­tun­teja ja palkan­alen­nuk­sia. Työnan­ta­ja­puo­len vaati­mus­ten takana on heiken­nyk­siä­kin suurem­pia tavoitteita.

– Nyt näyt­tää selvältä, että EK ja työnan­ta­ja­puoli halua­vat murs­kata ay-liik­keen. Keho­tan kaik­kia otta­maan tämän uhan vaka­vasti. Meillä ei ole varaa hävitä tätä taistelua.

– Lakko on kallis, mutta työsulku ei maksa mitään. En oikein ymmärrä tuota logiik­kaa, valotti puoles­taan työnan­ta­ja­puo­len vaja­vaista järjen­juok­sua Sami Tuomi­nen (tekno, Keski-Suomi).

Ari Kuntun (tekno, Kaak­kois-Suomi) mukaan lakko­va­roi­tus oli ”ainoa oikea toimi tässä vaiheessa”. Raimo Kanto­nen (tekno, Uusi­maa) kertoi kentän tervei­sinä tämän: ”Periksi ei saa antaa.” Päivä­rinta painotti, että kiky on saatava pois kaikista sopi­muk­sista. Anna Anders­son (kemian sektori, Helsinki) kuvasi työn­te­ki­jöi­den tais­te­lu­val­miutta näin: ”Meitä ei pelo­tella, ja tämä katso­taan loppuun asti!” Tapio Ruos­te­toja (tekno, Vaasa) kuvasi tilan­netta nyt ”valoi­sam­maksi”. Viime kerralla oltiin ”selkä seinää” vasten. Nyt on annet­tava meidän neuvot­te­li­joil­lemme tuki, johon nojata, Ruos­te­toja sanoi.

LISÄÄ JÄSENIÄ, ENTÄ TYÖNTEKIJÖITÄ?

Reija Metto­vaara (tekno, Uusi­maa) kiit­teli ironi­sesti työnan­ta­jia osal­lis­tu­mi­sesta Teol­li­suus­lii­ton jäsen­han­kin­ta­kam­pan­jaan. Nyt työeh­to­so­pi­muk­set todel­la­kin kiin­nos­ta­vat! Tapah­tu­mien pyör­teessä ei Metto­vaa­ran mielestä kuiten­kaan saataisi unoh­taa meneil­lään olevia työsuo­je­lu­vaa­leja. Hänestä valtuu­te­tuiksi ei saa nostaa ytk:laisia. Myös Vainio ja Kanto­nen kertoi­vat, että lisää jäse­niä on liit­ty­nyt Teollisuusliittoon.

Useampi puhuja oli huolis­saan siitä, miten liiton sopi­mus­aloille ylipäänsä saadaan uusia työn­te­ki­jöitä. Tuomi­nen jatkoi työnan­ta­ja­puo­len epäloo­gis­ten toimien luotaa­mista. Huude­taan työvoi­ma­pu­laa, mutta samalla piste­tään päälle työsulku. Kuka ammat­ti­aan valit­seva lähtisi nyt työsu­lun vaivaa­malle alalle, Tuomi­nen ihmet­teli. Sande­lin totesi, että ”jotain tarvit­sisi keksiä”, jotta liiton sopi­musa­lat houkuttelisivat.

”JÄRJETÖN” TYÖNANTAJAPUOLI

– Koko syksy on neuvo­teltu. Mutta työnan­ta­ja­puo­lella oli niin järjet­tö­miä ehdo­tuk­sia, että ensiksi neuvo­tel­tiin, jotta pääs­täi­siin neuvot­te­le­maan, kuvasi Arto Liika­nen (tekno, Keski-Suomi).

Kimmo Sande­lin puoles­taan kertoi, että vasta­puoli on useaan kertaan peru­nut jo sovi­tut neuvot­te­lua­jat ja toden­nut odot­ta­vansa Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den ja Teol­li­suus­lii­ton sopi­muk­sen solmimista.

– Pitäi­sikö käskeä Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry myös sinne meidän pöytäämme? Voisim­meko me sitten neuvo­tella, Sande­lin kuvaa tilan­netta, kun työnan­ta­ja­puoli väit­tää luopu­neensa keski­te­tystä ratkai­susta, vaikka se ei ole totta.

– Jos yhdellä alalla menee läpi jotain, menee se läpi muil­la­kin, uumoili Antti Maijala (tekno, Pirkan­maa) työnan­ta­ja­puo­len koor­di­noin­nin lopul­li­sia tarkoitusperiä.

NEUVOTTELUIHIN AVOIMUUTTA

Maijala ei ollut ainoa, joka vaatii suurem­paa avoi­muutta ja selkeäm­pää tiedo­tusta Teol­li­suus­lii­tolta luot­ta­mus­mie­hille ja jäse­nis­tölle neuvot­te­lu­jen kulusta. Näiden vaati­mus­ten ytimessä oli se, että liiton jäsen­ten tais­te­lu­tahto kasvaa, kun heillä on oikeaa tietoa.

Samuli Hakka­rai­nen (tekno, Savo-Karjala) toivoi, että työtais­te­lu­toi­men alla lähe­tet­tyi­hin teks­ta­rei­hin mahdu­tet­tai­siin myös muutama pääpointti tais­te­lun syistä. Lisää avoi­muutta vaati­vat myös Tarmo Lukka­ri­nen (tekno, Keski-Suomi), Juhani Jara (kemia, Pirkan­maa), Tommi Suvela (tekno, Pirkan­maa), Jorma Larmi (puutuote, Pirkan­maa) ja Sandelin.

Lasse Verta­nen (erityi­sa­lat, Vaasa) muis­tutti, että monille liiton jäse­nille paine­tun teks­tin luke­mi­nen on vaikeaa ellei toisi­naan jopa vastentahtoista.

– Mitä voisimme tehdä toisin, jotta tieto menisi jäse­nille perille? Voisim­meko turvau­tua helposti jaet­ta­vaan kuvaan ja ääneen, tehdä vaikka podcas­tejä? Miten olisi podcasti ”Teol­li­suus­lii­ton totuus minuu­tissa”, kuulutti Verta­nen apukei­noja tiedo­tus­so­taan työnan­ta­jia vastaan.

KAPITALISMI ON RIKKI

Petri Parta­nen alle­kir­joitti puheen­vuo­ros­saan täysin viime aiko­jen uuti­set siitä, että kapi­ta­lismi on rikki. Eriar­voi­suus kasvaa ja popu­lis­tit hyötyvät.

Nyky­ka­pi­ta­lis­min kasvot näky­vät myös YK:n kansain­vä­li­sessä työjär­jes­tössä ILO:ssa. Parta­nen muis­tutti, että aiem­min kolmi­kan­tai­sesti toimi­neessa ILO:ssa työnan­ta­ja­puoli haluaisi nyt pois­taa heikoim­man osapuo­len eli työn­te­ki­jöi­den tärkeim­män ihmi­soi­keu­den, lakko-oikeuden.

EK tavoit­te­lee nyt Suomessa heiken­nyk­siä saman­lai­sessa työnan­ta­jien maail­man­laa­jui­sessa rintamassa.

– Mutta EK ei tajua, miten vahvoja me olemme yhdessä. Pienet­kin liitot ovat sen osoit­ta­neet, Parta­nen alle­vii­vasi jouk­ko­voi­man tehoa.

Jäsen­ka­don patoa­mi­seksi Parta­nen ehdotti sitä, että liitto nostaisi esiin nuorille tärkeitä asioita. Liiton pitäisi siis puhua eetti­sestä kulut­ta­mi­sesta, ympä­ris­töstä ja ilmas­ton­muu­tok­sesta. Hän ehdotti, että Teol­li­suus­liitto järjes­täisi esimer­kiksi Finnwatc­hin ja SASKin kanssa yhdessä tilai­suuk­sia näistä teemoista.

– Mutta puhui­simme niistä ay-liik­keen kantilta.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA