Valtuusto tiukkana yleis­kes­kus­te­lus­saan – ”Nyt tuntuu, ettei kapita­lis­tille enää riitä mikään”

Teolli­suus­liiton valtuusto otti yleis­kes­kus­te­lus­saan tiukasti kantaa työn halpuu­tusta ja hävyt­tö­mien kiky-tuntien jatka­mista vastaan. Keskus­te­lussa vaadit­tiin työnan­tajia palaut­ta­maan työnte­ki­jöille kiky-sopimuksen vastai­sesti omiin taskui­hinsa, ei inves­toin­teihin, pistä­mänsä miljardit.

TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTON SYYSKOKOUS, HELSINKI 28.–29.11.2019

– Kuitit pöytään!

Jouni Lämpsä (tekno­lo­gia­sek­tori, Oulun alue) ehdotti, että Teolli­suus­liitto yrittäisi saada maahan uuden lain. Laki pakot­taisi työnan­tajat palaut­ta­maan työnte­ki­jöille ne rahat, jotka työnan­taja otti väärin perus­tein itsel­leen, ja ihan kuittien mukaan laskien. Kiky-sopimuksen mukaanhan työnan­ta­jien piti laittaa lisää rahaa inves­toin­teihin ja esimer­kiksi koulu­tuk­seen. Mutta rahat näyttävät menneen osinkoihin eli omista­jien taskuihin.

Lämpsä vaati myös kiky-sopimuk­sesta johtu­vien sosiaa­li­tur­va­mak­sujen siirron perumista eli työnan­ta­jien maksu­vel­vol­li­suus pitäisi nostaa vanhalle tasol­leen suhteessa työntekijöihin.

Kimmo Sandelin (erityi­sa­lojen sektori, Keski-Suomi) komppasi Lämpsää ja vaati, että liitto omassa tiedo­tuk­ses­saan viestit­täisi avoimemmin sosiaa­li­tur­va­mak­sujen siirrosta.

Viran­omais­tie­toihin perus­tuvat laskel­mathan osoit­tavat, että vuoden 2010 yritysten Kela-maksun poisto, vuosien 2012 ja 2014 yhtei­sö­veron alennukset ja vuosien 2017–2020 sotu-maksujen sälyt­tä­misen entistä raskaam­pina työnte­ki­jöille merkitsee ensi vuonna jo yli 4 miljardin euron tulon­siir­toja vuodessa työnan­ta­jille. STTK:n pääeko­no­misti on puoles­taan todennut, että yritykset ovat 2010-luvulla hyöty­neet erilai­sesta tuesta yhteensä 22 miljardia euroa.

Kuittien vaati­minen pöytään kelpasi Kari Purmo­selle (tekno, Helsinki-Uusimaa). Purmonen kehotti liittoa myös uudes­taan tutki­maan liiton oman sairaus­kassan perus­ta­mista. Purmo­sesta tämä toimisi hyvänä etuna ja houkut­ti­mena liittyä liittoon, kun työt aina vain pätkit­tyvät ja työsuh­teet lyhenevät muren­taen työsuh­tee­seen liitettyä sosiaaliturvaa.

Nina Päivä­rinta (puutuo­te­sek­tori, Häme) painotti korkean järjes­täy­ty­mi­sas­teen merki­tystä liiton vaiku­tus­vallan takeena. Hän toivoi liitolta ”ärhäk­kyyttä ja näkyvyyttä”.

Jäsen­määrän laskusta huoles­tu­nei­siin ilmoit­tautui Satu Heija­rikin (tekno, Varsi­nais-Suomi). Yhtenä lääkkeenä Heijari piti opiske­li­ja­jä­senten jäsenyyden jouhe­vampaa jatka­mista, kun opiske­lija siirtyy työelä­mään. Hän painotti, että kaikille luotta­mus­mie­hille pitää koulu­tuk­sissa painottaa järjes­tä­misen merkitystä.

– Nykyiset työmark­ki­na­häi­riöt ovat työnan­ta­ja­puo­lella olevien tietoinen valinta, he haluavat hyökätä koko suoma­laista sopimusyh­teis­kuntaa vastaan. Puhut­tiin inves­toin­neista ja digiloi­kasta, nähtiin kuitenkin vain rahojen loikka osakkee­no­mis­ta­jien taskuihin, arvioi Jouni Jussin­niemi (tekno, Oulu).

TALKOOTUNNIT POIS, PALKALLA ELETTÄVÄ

Kiky toistui puheesta toiseen – samoin jämäkät lauseet siitä, että kiky on saatava pois eikä siinä asiassa periksi anneta. ”Kiky tuli, kiky meni”, tiivisti Anne-Mari Toikka (tekno, Varsi­nais-Suomi). Palkan­ko­ro­tusten on oltava sellaisia, että työntekijä tulee palkal­lansa toimeen.

– Nyt tuntuu, ettei kapita­lis­tille enää riitä mikään. Pirkan­maa­lainen työntekijä voi joutua tukeu­tu­maan yhteis­kunnan apuun. Eikö sinua hävetä Minna Helle? Teolli­suus­liiton on nyt pysyt­tävä kovana. Sopimukset on saatava sellai­siksi, että työllä tulee toimeen, Markus Haataja (tekno, Pirkanmaa) vaati.

– Media suoltaa nyt uutisia työmark­ki­noista ja työeh­tos­hop­pai­lusta. Mutta meidän työpai­kal­lamme palkkojen polke­minen onnistui ihan ilman shoppailua, Susanna Kiukainen (tekno, Varsi­nais-Suomi) kertoi.

– Palkan­saajan ostovoiman on noustava oikeasti. Tuhannet vuoro­työtä tekevät odottavat, että nyt korja­taan olemat­tomat korvaukset esimer­kiksi yövuo­roista, muistutti Tommi Sauvo­lainen (tekno, Lappi).

– Nyt konkre­ti­soituu iso osa lupauk­sista, jotka linjat­tiin Teolli­suus­liiton syntyessä. Me olemme sopimusten teon jälkeen entistä vahvempia. Kaikki sopimusalat on saatava kunnialla maaliin, Janne Vainio (tekno, Satakunta) kaavaili.

– Kentän viesti on vahva. Kiky on kuopat­tava lopul­li­sesti, Ari Rintala (tekno, Vaasa) totesi.

Daniel Hannus (tekno, Uusimaa) kuvasi, että työnan­ta­ja­puoli tarjoaa vain lisää talkoo­tun­teja ja palkan­alen­nuksia. Työnan­ta­ja­puolen vaati­musten takana on heiken­nyk­siäkin suurempia tavoitteita.

– Nyt näyttää selvältä, että EK ja työnan­ta­ja­puoli haluavat murskata ay-liikkeen. Kehotan kaikkia ottamaan tämän uhan vakavasti. Meillä ei ole varaa hävitä tätä taistelua.

– Lakko on kallis, mutta työsulku ei maksa mitään. En oikein ymmärrä tuota logiikkaa, valotti puoles­taan työnan­ta­ja­puolen vajavaista järjen­juoksua Sami Tuominen (tekno, Keski-Suomi).

Ari Kuntun (tekno, Kaakkois-Suomi) mukaan lakko­va­roitus oli ”ainoa oikea toimi tässä vaiheessa”. Raimo Kantonen (tekno, Uusimaa) kertoi kentän tervei­sinä tämän: ”Periksi ei saa antaa.” Päivä­rinta painotti, että kiky on saatava pois kaikista sopimuk­sista. Anna Andersson (kemian sektori, Helsinki) kuvasi työnte­ki­jöiden taiste­lu­val­miutta näin: ”Meitä ei pelotella, ja tämä katso­taan loppuun asti!” Tapio Ruoste­toja (tekno, Vaasa) kuvasi tilan­netta nyt ”valoi­sam­maksi”. Viime kerralla oltiin ”selkä seinää” vasten. Nyt on annet­tava meidän neuvot­te­li­joil­lemme tuki, johon nojata, Ruoste­toja sanoi.

LISÄÄ JÄSENIÄ, ENTÄ TYÖNTEKIJÖITÄ?

Reija Metto­vaara (tekno, Uusimaa) kiitteli ironi­sesti työnan­tajia osallis­tu­mi­sesta Teolli­suus­liiton jäsen­han­kin­ta­kam­pan­jaan. Nyt työeh­to­so­pi­mukset todel­lakin kiinnos­tavat! Tapah­tu­mien pyörteessä ei Metto­vaaran mielestä kuiten­kaan saataisi unohtaa meneil­lään olevia työsuo­je­lu­vaa­leja. Hänestä valtuu­te­tuiksi ei saa nostaa ytk:laisia. Myös Vainio ja Kantonen kertoivat, että lisää jäseniä on liittynyt Teollisuusliittoon.

Useampi puhuja oli huolis­saan siitä, miten liiton sopimus­aloille ylipäänsä saadaan uusia työnte­ki­jöitä. Tuominen jatkoi työnan­ta­ja­puolen epäloo­gisten toimien luotaa­mista. Huude­taan työvoi­ma­pulaa, mutta samalla piste­tään päälle työsulku. Kuka ammat­tiaan valit­seva lähtisi nyt työsulun vaivaa­malle alalle, Tuominen ihmet­teli. Sandelin totesi, että ”jotain tarvit­sisi keksiä”, jotta liiton sopimusalat houkuttelisivat.

”JÄRJETÖN” TYÖNANTAJAPUOLI

– Koko syksy on neuvo­teltu. Mutta työnan­ta­ja­puo­lella oli niin järjet­tömiä ehdotuksia, että ensiksi neuvo­tel­tiin, jotta päästäi­siin neuvot­te­le­maan, kuvasi Arto Liikanen (tekno, Keski-Suomi).

Kimmo Sandelin puoles­taan kertoi, että vasta­puoli on useaan kertaan perunut jo sovitut neuvot­te­luajat ja todennut odotta­vansa Tekno­lo­gia­teol­li­suuden ja Teolli­suus­liiton sopimuksen solmimista.

– Pitäi­sikö käskeä Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry myös sinne meidän pöytäämme? Voisim­meko me sitten neuvo­tella, Sandelin kuvaa tilan­netta, kun työnan­ta­ja­puoli väittää luopu­neensa keski­te­tystä ratkai­susta, vaikka se ei ole totta.

– Jos yhdellä alalla menee läpi jotain, menee se läpi muillakin, uumoili Antti Maijala (tekno, Pirkanmaa) työnan­ta­ja­puolen koordi­noinnin lopul­lisia tarkoitusperiä.

NEUVOTTELUIHIN AVOIMUUTTA

Maijala ei ollut ainoa, joka vaatii suurempaa avoimuutta ja selkeämpää tiedo­tusta Teolli­suus­lii­tolta luotta­mus­mie­hille ja jäsenis­tölle neuvot­te­lujen kulusta. Näiden vaati­musten ytimessä oli se, että liiton jäsenten taiste­lu­tahto kasvaa, kun heillä on oikeaa tietoa.

Samuli Hakka­rainen (tekno, Savo-Karjala) toivoi, että työtais­te­lu­toimen alla lähetet­tyihin teksta­reihin mahdu­tet­tai­siin myös muutama pääpointti taistelun syistä. Lisää avoimuutta vaativat myös Tarmo Lukka­rinen (tekno, Keski-Suomi), Juhani Jara (kemia, Pirkanmaa), Tommi Suvela (tekno, Pirkanmaa), Jorma Larmi (puutuote, Pirkanmaa) ja Sandelin.

Lasse Vertanen (erityi­salat, Vaasa) muistutti, että monille liiton jäsenille painetun tekstin lukeminen on vaikeaa ellei toisi­naan jopa vastentahtoista.

– Mitä voisimme tehdä toisin, jotta tieto menisi jäsenille perille? Voisim­meko turvautua helposti jaetta­vaan kuvaan ja ääneen, tehdä vaikka podcas­tejä? Miten olisi podcasti ”Teolli­suus­liiton totuus minuu­tissa”, kuulutti Vertanen apukei­noja tiedo­tus­so­taan työnan­tajia vastaan.

KAPITALISMI ON RIKKI

Petri Partanen allekir­joitti puheen­vuo­ros­saan täysin viime aikojen uutiset siitä, että kapita­lismi on rikki. Eriar­voi­suus kasvaa ja populistit hyötyvät.

Nykyka­pi­ta­lismin kasvot näkyvät myös YK:n kansain­vä­li­sessä työjär­jes­tössä ILO:ssa. Partanen muistutti, että aiemmin kolmi­kan­tai­sesti toimi­neessa ILO:ssa työnan­ta­ja­puoli haluaisi nyt poistaa heikoimman osapuolen eli työnte­ki­jöiden tärkeimmän ihmisoi­keuden, lakko-oikeuden.

EK tavoit­telee nyt Suomessa heiken­nyksiä saman­lai­sessa työnan­ta­jien maail­man­laa­jui­sessa rintamassa.

– Mutta EK ei tajua, miten vahvoja me olemme yhdessä. Pienetkin liitot ovat sen osoit­ta­neet, Partanen allevii­vasi joukko­voiman tehoa.

Jäsen­kadon patoa­mi­seksi Partanen ehdotti sitä, että liitto nostaisi esiin nuorille tärkeitä asioita. Liiton pitäisi siis puhua eetti­sestä kulut­ta­mi­sesta, ympäris­töstä ja ilmas­ton­muu­tok­sesta. Hän ehdotti, että Teolli­suus­liitto järjes­täisi esimer­kiksi Finnwatchin ja SASKin kanssa yhdessä tilai­suuksia näistä teemoista.

– Mutta puhui­simme niistä ay-liikkeen kantilta.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA