Valtuusto tiukkana yleiskeskustelussaan – ”Nyt tuntuu, ettei kapitalistille enää riitä mikään”

Teollisuusliiton valtuusto otti yleiskeskustelussaan tiukasti kantaa työn halpuutusta ja hävyttömien kiky-tuntien jatkamista vastaan. Keskustelussa vaadittiin työnantajia palauttamaan työntekijöille kiky-sopimuksen vastaisesti omiin taskuihinsa, ei investointeihin, pistämänsä miljardit.

TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTON SYYSKOKOUS, HELSINKI 28.–29.11.2019

– Kuitit pöytään!

Jouni Lämp­sä (teknolo­giasek­tori, Oulun alue) ehdot­ti, että Teol­lisu­us­li­it­to yrit­täisi saa­da maa­han uuden lain. Laki pakot­taisi työ­nan­ta­jat palaut­ta­maan työn­tek­i­jöille ne rahat, jot­ka työ­nan­ta­ja otti väärin perustein itselleen, ja ihan kuit­tien mukaan lask­ien. Kiky-sopimuk­sen mukaan­han työ­nan­ta­jien piti lait­taa lisää rahaa investoin­tei­hin ja esimerkik­si koulu­tuk­seen. Mut­ta rahat näyt­tävät men­neen osinkoi­hin eli omis­ta­jien taskui­hin.

Lämp­sä vaati myös kiky-sopimuk­ses­ta johtu­vien sosi­aal­i­tur­va­mak­su­jen siir­ron peru­mista eli työ­nan­ta­jien mak­su­velvol­lisu­us pitäisi nos­taa van­halle tasolleen suh­teessa työn­tek­i­jöi­hin.

Kim­mo Sandelin (eri­ty­isa­lo­jen sek­tori, Kes­ki-Suo­mi) komp­pasi Lämp­sää ja vaati, että liit­to omas­sa tiedo­tuk­ses­saan viestit­täisi avoimem­min sosi­aal­i­tur­va­mak­su­jen siir­rosta.

Vira­nomaisti­etoi­hin perus­tu­vat laskel­math­an osoit­ta­vat, että vuo­den 2010 yri­tys­ten Kela-mak­sun pois­to, vuosien 2012 ja 2014 yhteisöveron alen­nuk­set ja vuosien 2017–2020 sotu-mak­su­jen sälyt­tämisen entistä raskaamp­ina työn­tek­i­jöille merk­it­see ensi vuon­na jo yli 4 mil­jardin euron tulon­si­ir­to­ja vuodessa työ­nan­ta­jille. STTK:n pääekon­o­misti on puolestaan toden­nut, että yri­tyk­set ovat 2010-luvul­la hyö­tyneet eri­lais­es­ta tues­ta yhteen­sä 22 mil­jar­dia euroa.

Kuit­tien vaa­timi­nen pöytään kel­pasi Kari Pur­moselle (tekno, Helsin­ki-Uusi­maa). Pur­mo­nen kehot­ti liit­toa myös uud­estaan tutki­maan liiton oman sairauskas­san perus­tamista. Pur­moses­ta tämä toimisi hyvänä etu­na ja houkut­ti­me­na liit­tyä liit­toon, kun työt aina vain pätkit­tyvät ja työ­suh­teet lyhenevät murentaen työ­suh­teeseen liitet­tyä sosi­aal­i­tur­vaa.

Nina Päivärin­ta (puu­tuote­sek­tori, Häme) pain­ot­ti korkean jär­jestäy­tymisas­teen merk­i­tys­tä liiton vaiku­tus­val­lan takeena. Hän toivoi liitol­ta ”ärhäkkyyt­tä ja näkyvyyt­tä”.

Jäsen­määrän laskus­ta huolestuneisi­in ilmoit­tau­tui Satu Hei­jarikin (tekno, Varsi­nais-Suo­mi). Yht­enä lääk­keenä Hei­jari piti opiske­li­ja­jäsen­ten jäsenyy­den jouhe­vam­paa jatkamista, kun opiske­li­ja siir­tyy työelämään. Hän pain­ot­ti, että kaikille luot­ta­mus­miehille pitää koulu­tuk­sis­sa pain­ot­taa jär­jestämisen merk­i­tys­tä.

– Nykyiset työ­markki­nahäir­iöt ovat työ­nan­ta­japuolel­la ole­vien tietoinen val­in­ta, he halu­a­vat hyökätä koko suo­ma­laista sopimusy­hteiskun­taa vas­taan. Puhut­ti­in investoin­neista ja dig­iloikas­ta, nähti­in kuitenkin vain raho­jen loik­ka osak­keen­o­mis­ta­jien taskui­hin, arvioi Jouni Jussin­nie­mi (tekno, Oulu).

TALKOOTUNNIT POIS, PALKALLA ELETTÄVÄ

Kiky tois­tui puheesta toiseen – samoin jämäkät lauseet siitä, että kiky on saata­va pois eikä siinä asi­as­sa perik­si anneta. ”Kiky tuli, kiky meni”, tiivisti Anne-Mari Toik­ka (tekno, Varsi­nais-Suo­mi). Palkanko­ro­tusten on olta­va sel­l­aisia, että työn­tek­i­jä tulee pal­ka­llansa toimeen.

– Nyt tun­tuu, ettei kap­i­tal­is­tille enää riitä mikään. Pirkan­maalainen työn­tek­i­jä voi joutua tukeu­tu­maan yhteiskun­nan apu­un. Eikö sin­ua hävetä Min­na Helle? Teol­lisu­us­li­iton on nyt pysyt­tävä kovana. Sopimuk­set on saata­va sel­l­aisik­si, että työl­lä tulee toimeen, Markus Haata­ja (tekno, Pirkan­maa) vaati.

– Media suoltaa nyt uutisia työ­markki­noista ja työe­htoshop­pailus­ta. Mut­ta mei­dän työ­paikallamme palkko­jen polkem­i­nen onnis­tui ihan ilman shop­pailua, Susan­na Kiukainen (tekno, Varsi­nais-Suo­mi) ker­toi.

– Palka­nsaa­jan ostovoiman on nous­ta­va oikeasti. Tuhan­net vuorotyötä tekevät odot­ta­vat, että nyt kor­jataan olemat­tomat kor­vauk­set esimerkik­si yövuoroista, muis­tut­ti Tom­mi Sauvolainen (tekno, Lap­pi).

– Nyt konkreti­soituu iso osa lupauk­sista, jot­ka lin­jat­ti­in Teol­lisu­us­li­iton syn­tyessä. Me olemme sopimusten teon jäl­keen entistä vahvem­pia. Kaik­ki sopimusalat on saata­va kun­ni­al­la maali­in, Janne Vainio (tekno, Satakun­ta) kaavaili.

– Ken­tän viesti on vah­va. Kiky on kuopat­ta­va lop­ullis­es­ti, Ari Rin­ta­la (tekno, Vaasa) tote­si.

Daniel Han­nus (tekno, Uusi­maa) kuvasi, että työ­nan­ta­japuoli tar­joaa vain lisää talkootun­te­ja ja palka­nalen­nuk­sia. Työ­nan­ta­japuolen vaa­timusten takana on heiken­nyk­siäkin suurem­pia tavoit­tei­ta.

– Nyt näyt­tää selvältä, että EK ja työ­nan­ta­japuoli halu­a­vat murska­ta ay-liik­keen. Kehotan kaikkia otta­maan tämän uhan vakavasti. Meil­lä ei ole varaa hävitä tätä tais­telua.

– Lakko on kallis, mut­ta työ­sulku ei mak­sa mitään. En oikein ymmär­rä tuo­ta logi­ikkaa, val­ot­ti puolestaan työ­nan­ta­japuolen vajavaista jär­jen­juok­sua Sami Tuomi­nen (tekno, Kes­ki-Suo­mi).

Ari Kun­tun (tekno, Kaakkois-Suo­mi) mukaan lakko­varoi­tus oli ”ain­oa oikea toi­mi tässä vai­heessa”. Raimo Kan­to­nen (tekno, Uusi­maa) ker­toi ken­tän ter­veis­inä tämän: ”Perik­si ei saa antaa.” Päivärin­ta pain­ot­ti, että kiky on saata­va pois kaik­ista sopimuk­sista. Anna Ander­s­son (kemi­an sek­tori, Helsin­ki) kuvasi työn­tek­i­jöi­den tais­telu­valmi­ut­ta näin: ”Meitä ei pelotel­la, ja tämä kat­so­taan lop­pu­un asti!” Tapio Ruoste­to­ja (tekno, Vaasa) kuvasi tilan­net­ta nyt ”val­oisam­mak­si”. Viime ker­ral­la olti­in ”selkä seinää” vas­ten. Nyt on annet­ta­va mei­dän neu­vot­telijoillemme tuki, johon noja­ta, Ruoste­to­ja sanoi.

LISÄÄ JÄSENIÄ, ENTÄ TYÖNTEKIJÖITÄ?

Rei­ja Met­to­vaara (tekno, Uusi­maa) kiit­teli iro­nis­es­ti työ­nan­ta­jia osal­lis­tu­mis­es­ta Teol­lisu­us­li­iton jäsen­hank­in­takam­pan­jaan. Nyt työe­htosopimuk­set todel­lakin kiin­nos­ta­vat! Tapah­tu­mien pyör­teessä ei Met­to­vaaran mielestä kuitenkaan saataisi uno­htaa meneil­lään ole­via työ­suo­jelu­vaale­ja. Hänestä val­tu­ute­tuik­si ei saa nos­taa ytk:laisia. Myös Vainio ja Kan­to­nen ker­toi­vat, että lisää jäseniä on liit­tynyt Teol­lisu­us­li­it­toon.

Use­ampi puhu­ja oli huolis­saan siitä, miten liiton sopimusa­loille ylipään­sä saadaan uusia työn­tek­i­jöitä. Tuomi­nen jatkoi työ­nan­ta­japuolen epälo­ogis­ten toimien luo­taamista. Huude­taan työvoima­pu­laa, mut­ta samal­la pis­tetään päälle työ­sulku. Kuka ammat­ti­aan val­it­se­va lähtisi nyt työ­su­lun vaivaa­malle alalle, Tuomi­nen ihmetteli. Sandelin tote­si, että ”jotain tarvit­sisi kek­siä”, jot­ta liiton sopimusalat houkut­telisi­vat.

”JÄRJETÖN” TYÖNANTAJAPUOLI

– Koko syksy on neu­votel­tu. Mut­ta työ­nan­ta­japuolel­la oli niin jär­jet­tömiä ehdo­tuk­sia, että ensik­si neu­votelti­in, jot­ta päästäisi­in neu­vot­tele­maan, kuvasi Arto Liika­nen (tekno, Kes­ki-Suo­mi).

Kim­mo Sandelin puolestaan ker­toi, että vastapuoli on use­aan ker­taan perunut jo sovi­tut neu­vot­telu­a­jat ja toden­nut odot­ta­vansa Teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den ja Teol­lisu­us­li­iton sopimuk­sen solmimista.

– Pitäisikö käskeä Teknolo­gia­te­ol­lisu­us ry myös sinne mei­dän pöytäämme? Voisim­meko me sit­ten neu­votel­la, Sandelin kuvaa tilan­net­ta, kun työ­nan­ta­japuoli väit­tää luop­uneen­sa keskite­tys­tä ratkais­us­ta, vaik­ka se ei ole tot­ta.

– Jos yhdel­lä alal­la menee läpi jotain, menee se läpi muil­lakin, uumoili Antti Mai­jala (tekno, Pirkan­maa) työ­nan­ta­japuolen koordi­noin­nin lop­ullisia tarkoi­tus­per­iä.

NEUVOTTELUIHIN AVOIMUUTTA

Mai­jala ei ollut ain­oa, joka vaatii suurem­paa avoimuut­ta ja selkeäm­pää tiedo­tus­ta Teol­lisu­us­li­itol­ta luot­ta­mus­miehille ja jäsenistölle neu­vot­telu­jen kulus­ta. Näi­den vaa­timusten ytimessä oli se, että liiton jäsen­ten tais­te­lu­tah­to kas­vaa, kun heil­lä on oikeaa tietoa.

Samuli Hakkarainen (tekno, Savo-Kar­jala) toivoi, että työ­tais­te­lu­toimen alla lähetet­ty­i­hin tek­starei­hin mah­dutet­taisi­in myös muu­ta­ma pää­point­ti tais­telun syistä. Lisää avoimuut­ta vaa­ti­vat myös Tar­mo Lukkari­nen (tekno, Kes­ki-Suo­mi), Juhani Jara (kemia, Pirkan­maa), Tom­mi Suvela (tekno, Pirkan­maa), Jor­ma Lar­mi (puu­tuote, Pirkan­maa) ja Sandelin.

Lasse Ver­ta­nen (eri­ty­isalat, Vaasa) muis­tut­ti, että monille liiton jäse­nille paine­tun tek­stin lukem­i­nen on vaikeaa ellei toisi­naan jopa vas­ten­tah­toista.

– Mitä voisimme tehdä toisin, jot­ta tieto menisi jäse­nille per­ille? Voisim­meko tur­vau­tua hel­posti jaet­tavaan kuvaan ja ääneen, tehdä vaik­ka pod­caste­jä? Miten olisi pod­casti ”Teol­lisu­us­li­iton totu­us min­uutis­sa”, kuu­lut­ti Ver­ta­nen apukeino­ja tiedo­tus­so­taan työ­nan­ta­jia vas­taan.

KAPITALISMI ON RIKKI

Petri Par­ta­nen allekir­joit­ti puheen­vuorossaan täysin viime aiko­jen uutiset siitä, että kap­i­tal­is­mi on rik­ki. Eri­ar­voisu­us kas­vaa ja pop­ulis­tit hyö­tyvät.

Nykykap­i­tal­is­min kasvot näkyvät myös YK:n kan­sain­välisessä työjär­jestössä ILO:ssa. Par­ta­nen muis­tut­ti, että aiem­min kolmikan­tais­es­ti toim­i­neessa ILO:ssa työ­nan­ta­japuoli halu­aisi nyt pois­taa heikoim­man osa­puolen eli työn­tek­i­jöi­den tärkeim­män ihmisoikeu­den, lakko-oikeu­den.

EK tavoit­telee nyt Suomes­sa heiken­nyk­siä saman­laises­sa työ­nan­ta­jien maail­man­laa­juises­sa rin­ta­mas­sa.

– Mut­ta EK ei tajua, miten vahvo­ja me olemme yhdessä. Pienetkin liitot ovat sen osoit­ta­neet, Par­ta­nen alle­vi­ivasi joukkovoiman tehoa.

Jäsenkadon patoamisek­si Par­ta­nen ehdot­ti sitä, että liit­to nos­taisi esi­in nuo­rille tärkeitä asioi­ta. Liiton pitäisi siis puhua eet­tis­es­tä kulut­tamis­es­ta, ympäristöstä ja ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Hän ehdot­ti, että Teol­lisu­us­li­it­to jär­jestäisi esimerkik­si Finnwatchin ja SASKin kanssa yhdessä tilaisuuk­sia näistä teemoista.

– Mut­ta puhuisimme niistä ay-liik­keen kan­til­ta.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA