VÄITTÄJÄT: Onko työsuo­jelu sijoi­tus vai kuluerä?

Työsuo­jelu kuuluu kaikille ja sen pitää elää työelä­män muutok­sien mukana.

Katso videolta, miten työsuo­je­lun raken­nelma kestää.

VÄITTÄJÄT

VESA KOTAVIITA
TYÖYMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ
TEOLLISUUSLIITTO

RIITTA WÄRN
JOHTAVA ASIANTUNTIJA
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK

TYÖSUOJELU ON KALLISTA.

RIITTA WÄRN: Kannat­taa pohtia, kumpi on kalliim­paa: työsuo­je­luun sijoit­ta­mi­nen vai se, että riski toteu­tuu ja tulee kustan­nuk­sia muun muassa sairaus­pois­sao­loista. Työta­pa­tur­mien koko­nais­kus­tan­nuk­set työnan­ta­jille ovat kaik­ki­aan noin kaksi miljar­dia euroa vuodessa.

VESA KOTAVIITA: Työsuo­jelu kannat­taa aina. Se on tärkeää tuot­ta­vuu­den ja koko yrityk­sen toimin­ta­ky­vyn kannalta. Työsuo­je­lu­toi­min­taan pitää panos­taa resurs­seja ja huoleh­tia työym­pä­ristö sellai­seksi, että siellä voidaan tehdä terveel­listä ja turval­lista työtä.

TYÖTURVALLISUUDELLA ON MERKITTÄVÄ VAIKUTUS YRITYKSEN TULOKSEEN JA TEHOKKUUTEEN.

KOTAVIITA: Kyllä, se ja luo edel­ly­tyk­set tuot­ta­vuu­teen ja työym­pä­ris­tön yhtei­seen kehit­tä­mi­seen. Tärkeää on viedä työsuo­je­lun posi­tii­vista vies­tiä työpai­kolle, jotta tulok­sia saadaan aikaan vielä laajemmin.

WÄRN: Työnan­ta­jan tärkein tehtävä on työsuo­je­lu­val­tuu­te­tun kanssa käydä läpi riskejä ja miten niitä pysty­tään pienen­tä­mään. Raamit lähte­vät yrityk­sen johdosta, joka antaa tavoit­teet ja resurs­sit. Isom­missa yrityk­sissä työtur­val­li­suus­työ on hyvällä mallilla, ongel­mia on pienissä yrityk­sissä. Asetuk­sia on paljon, eikä ole aina henki­löä, joka tuntee ne kaikki. Pienessä yrityk­sessä työtur­val­li­suus­työtä vetää usein toimi­tus­joh­taja, ja se on haas­ta­vaa yrityk­sen pyörit­tä­mi­sen rinnalla.

KOTAVIITA: Tietä­mät­tö­myys ei kuiten­kaan vapauta vastuista. Turval­li­suutta pitää johtaa, ja esimies­ten ja työn­te­ki­jöi­den pitää tuntea vastuunsa ja velvoitteensa.

TYÖSUOJELUVALTUUTETUILLA ON RIITTÄVÄSTI AMMATTITAITOA.

KOTAVIITA: Työsuo­je­lu­val­tuu­tettu on nähtävä työpaik­kansa kehit­tä­jän roolissa, hänellä on keskei­nen asema tehdä esityk­siä työn sisäl­töön ja toimin­ta­ta­poi­hin. Koulu­tusta on syytä hank­kia, silloin onnis­tuu paremmin.

WÄRN: Työsuo­je­lu­val­tuu­te­tun on nime­no­maan infor­moi­tava esimiestä, jos jokin on pielessä. Johdon asia on lait­taa asiat kuntoon. On yhä tärkeäm­pää, että valtuu­tettu oman poruk­kansa kanssa käy läpi, miten töitä tehdään turval­li­sesti. Hänen pitää olla esimerk­kinä ja puut­tua hälläväliä-asenteeseen.

KOTAVIITA: Työsuo­je­lu­val­tuu­te­tun asema edel­lyt­tää, että on riit­tä­västi resurs­seja. Aikaa on löydyt­tävä enna­koi­vaan työhön, kuun­te­luun ja keskus­te­luun. Näin saa vies­tiä eteen­päin. Seppä työnsä tuntee.

WÄRN: Toisaalta tark­kai­lua voi tehdä koko ajan oman työn ohella. Ei sitä tehdä vain sille vara­tulla ajalla, eikä siinä voi aina laskea minuutteja.

TYÖSUOJELUVALTUUTETUN JA TURVALLISUUSJOHDON YHTEISTYÖ VOISI OLLA PALJON TEHOKKAAMPAA.

KOTAVIITA: Meillä on ruvettu puhu­maan työtur­val­li­suus­kult­tuu­rista, jossa huoleh­di­taan yhtei­sistä arvoista ja asen­teista. Sen kehit­tä­mi­nen on pitkä­jän­teistä työtä ja se edel­lyt­tää kaikilta tahtoa.

WÄRN: Jos johto ilmoit­taa, että turval­li­suus on tärkeä asia, se menee keski­joh­don kautta ja asian pitäisi välit­tyä myös työn­te­ki­jä­puo­lelle. Välillä ihme­tyt­tää, että yrityk­sissä ei kovin helposti anneta varoi­tuk­sia tai irti­sa­nota, jos joku tois­tu­vasti toimii määräys­ten vastaisesti.

KOTAVIITA: Sank­tio­me­net­te­lyt ovat työtur­val­li­suus­kult­tuu­rin vasta­kohta, vaikka ymmär­rän­kin, että joskus tarvi­taan muita­kin keinoja. Ennen kuin siir­ry­tään sank­tioi­hin, olosuh­tei­den sekä toimin­ta­kult­tuu­rin pitää olla kunnossa. Työtä pitää siis valvoa ja työoh­jeita noudattaa.

KOSKA TYÖELÄMÄ MUUTTUU JA MUUN MUASSA HENKINEN KUORMITUS KASVAA, TYÖSUOJELUN TOIMINTATAVAT OVAT JÄÄNEET AJASTAAN JÄLKEEN.

WÄRN: Kyllä psyko­so­si­aa­li­siin asioi­hin kiin­ni­te­tään huomiota, mutta ei ole help­poa, kun ei voi tietää, mitä ihmis­ten päässä liik­kuu… Työn­te­ki­jöi­den pitäisi pystyä nosta­maan kiire, häirintä tai kiusaa­mi­nen puheeksi, ja työnan­ta­jan selvit­tää tilanne. Mutta sellai­seen mikä ei näy, on vaikea puuttua.

KOTAVIITA: Psyko­so­si­aa­lis­ten vaaro­jen tunnis­ta­mi­nen on usein vaikeaa. Työyh­tei­sön ilma­piiri on voinut olla haas­ta­vaa pidem­män aikaa tai yhtei­set tavoit­teet ovat olleet epäsel­viä. Henki­sen kuor­mi­tuk­sen tuomat tunte­muk­set ovat yksi­löl­li­siä, mutta kuulu­vat koko organisaatiolle.

SUOMALAISISSA TEOLLISUUSYRITYKSISSÄ TYÖSUOJELU ON HYVÄLLÄ MALLILLA.

WÄRN: Kehit­tä­mi­sen varaa on, ei maailma ole valmis. Puhun aina itse­kin, että tärkeintä on johdon sitout­ta­mi­nen. Toivoi­sin, että työn­te­ki­jöille kerrot­tai­siin, mitä työsuo­je­lu­val­tuu­tettu voi saada aikaan, ja ettei tarvitse pelätä, että joutuu työnan­ta­jan silmä­ti­kuksi. Eikä pidä ajatella, että työnan­ta­jalle anne­taan kritiik­kiä, vaan nähdään rooli kehittäjänä.

KOTAVIITA: Ylei­sesti työpai­koilla on suunta eteen­päin suhtau­tu­mi­sessa työsuo­je­luun. Vielä tarvit­semme perus­asioi­den tarken­ta­mista yrityk­sille, joissa työsuo­je­lu­val­tuu­te­tut ja ‑pääl­li­köt ovat valit­se­matta eikä toiminta ole riit­tä­vän ennakoivaa.

WÄRN: Tänä päivänä ehkä riskejä kasvat­ta­vat ne yrityk­set ja henki­löt, jotka tule­vat maista, joissa työtur­val­li­suus­kult­tuuri ei ole vahvaa. Meidän pitää pystyä ulot­ta­maan hyvä asenne kaik­kiin yrityk­siin ja myös niille työn­te­ki­jöille, jotka eivät ole liit­to­jen jäseniä.

TYÖTURVALLISUUS

Suomessa tapah­tuu vuodessa yli 100 000 tilas­toi­tua työta­pa­tur­maa. Ne ovat jopa lisään­ty­neet, mutta vaka­vien turmien määrissä on suunta alaspäin.

Maail­man työjär­jestö ILO on arvioi­nut, että tapa­tur­mat ja työpe­räi­set sairau­det pienen­tä­vät brut­to­kan­sa­tuo­tetta noin neljä prosent­tia per maa.

TYÖSUOJELUVAALIT 1.11.–31.12.

Lue lisää työsuo­je­lu­vaa­leista Teol­li­suus­lii­ton verkkosivuilta!

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO