Turja Lehtonen: Miksi järjestäytymisellä on merkitystä?

Suomessa on perinteisesti korkea ammatillisen järjestäytymisen kulttuuri ja perinne. Korkea järjestäytymisaste näkyy suoraan liittojen neuvotteluvoimassa. Alhainen järjestäytyminen sitä vastoin nakertaa neuvotteluvoimaa.

On päivän selvää, että työnantajat seuraavat herkällä katseella sitä, miten liittoihin kuulutaan. Järjestäytyminen määrittelee neuvottelukumppanin uskottavuutta työnantajan silmissä.

Ammattiliittojen jäsenyydellä on ollut ja tulee olemaan suuri merkitys työmarkkinapolitiikassa. Yleissitovat työehtosopimukset vaarantuvat, jos ammattiliittojen jäsenten määrä laskee tuntuvasti.

Myös kolmikantainen valmistelu näivettyy, mikäli ay-liike menettää joukkovoimansa. Tähän meillä ei ole kansakuntana varaa. Kolmikantainen työelämän kysymysten rakentaminen on osoittanut toimivuutensa ja on itse asiassa ainutlaatuinen koko maailmassa.

Olen aivan varma siitä, että työnantajatkin pääsevät neuvottelutulokseen ja yhteisymmärrykseen helpommin, jos neuvotteluosapuolena on järjestäytynyt työväki sen sijaan, että joukko yksilöitä pyrkisi neuvottelemaan itselleen työehtoihin liittyvät asiat.

Nykypäivää voi ymmärtää historian kautta. Hieman yli sata vuotta sitten elettiin aikaa, jolloin ammattiyhdistysliikettä ei ollut ja työntekijöiden hyvinvointi ja työolojen kehitys olivat yksinomaan työnantajan hyväntahtoisuuden varassa. Tuolloin yksittäisen työntekijän sana ei paljoa painanut ja työtekijän vaihtaminen uuteen kävi tarvittaessa käden käänteessä.

Ammattiyhdistysliikkeen myötä työelämään tulivat työehtosopimukset ja monet muut työelämän laatuun ja työsuojeluun liittyvät asiat. Tämäkään ei olisi toteutunut ilman joukkovoimaa ja yhdessä toimimista.

Järjestäytymisellä on valtava merkitys sopimisen kulttuuriin. Vieläkin löytyy työnantajia, joille luottamusmiesten aseman heikentyminen olisi hyvinkin mieluista. Mikäli työntekijät eivät kuulu liittoihin, ei heillä myöskään ole luottamusmiehiä neuvottelemassa työpaikoilla. Samalla liittojen tuki luottamusmiehille ja työntekijöille jäisi pois.

Vain järjestäytymällä takaamme luottamusmiesjärjestelmän säilymisen. Luottamusmies on liiton edustaja työpaikalla. Hänen ensisijainen tehtävänsä on auttaa ja tukea liittoon kuuluvia jäseniä, eli heitä, joilla on oikeus osallistua luottamusmiehen valintaan.

Paikallisen sopimisen lisäämisestä työpaikoilla on puhuttu paljon. Se ei ole mörkö tai yksiselitteisesti vastustettava asia, mutta sen on perustuttava aitoon vuoropuheluun ja tasavertaiseen kohteluun. Vahva järjestäytyminen antaa paikalliseenkin sopimiseen vankan selkänojan, jota liiton neuvottelemat ”perälaudat” tukevat.

Olen aivan varma siitä, että työnantajatkin pääsevät neuvottelutulokseen ja yhteisymmärrykseen helpommin, jos neuvotteluosapuolena on järjestäytynyt työväki sen sijaan, että joukko yksilöitä pyrkisi neuvottelemaan itselleen työehtoihin liittyvät asiat.

Tuollainen tilanne voisi johtaa melkoisiin ylilyönteihin ja epävarmuustilanteisiin työpaikoilla.

TURJA LEHTONEN
Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja