Raken­nusam­mat­ti­mies Eerik Nieminen: ”Työ on paras opettaja”

EERIK NIEMINEN

Raken­nusam­mat­ti­mies
Ähtärin Energia ja Vesi Oy

”Kun tulin Ähtärin eläin­puis­toon ensim­mäisen kerran töihin yli 20 vuotta sitten, oli se alueena aika saman­lainen kuin nykyään. Puisto on laajen­tunut jonkin verran kotie­läin­pihan ja Pandalan myötä, mutta eniten se on kehit­tynyt ja kasvanut sisältäpäin.

Työnan­ta­jani oli aikai­semmin liki 19 vuoden ajan Ähtärin eläin­puisto ja nyt se on Ähtärin Energia ja Vesi. Muutos tapahtui, kun eläin­puisto ulkoisti huolto­toi­min­tansa, jolloin siirryin vanhana työnte­ki­jänä uudelle työnan­ta­jalle. Samalla eläin­puiston ja leirin­tä­alueen rinnalle huolto­töiden piiriin tuli puiston vieressä sijait­seva hotelli Mesikämmen.

Työ on korjaa­mista, huolta­mista ja uuden raken­ta­mista. Se edellyttää älyttömän paljon innova­tii­vi­suutta. Kun työnjoh­dosta sanotaan, mitä pitäisi ruveta tekemään, niin itselle pitää syntyä nopeasti näkemys siitä, miten se toteu­te­taan. Näitä töitä ei kirjasta lukemalla opi, vaan työ on paras opettaja. Tähtään aina siihen, että asiat saa tehtyä yhdellä kerralla valmiiksi.

Päivät ja vuode­najat ovat erilaisia. Se näkyy erityi­sesti päivys­tys­vuo­roilla, jolloin olemme jatku­vassa hälytys­val­miu­dessa. Kesällä on niin kiireistä, että kalalle ei kerkeä. Jos lähtisi, niin puhelin soisi varmasti. Se on hektinen juttu. Kun töitä on, niitä pitää tehdä ja reagoida nopeasti oli kello mitä hyvänsä. Talvella sitten kompen­soi­daan, kun on vähemmän tehtävää.”

”Ennen työsken­telin enimmäk­seen yksin, mutta uuden työnan­tajan myötä sain työparin. Se on nopeut­tanut ja helpot­tanut tekemistä valta­vasti. Ja on siinä sekin, että kun on kaksi tekemässä, niin tulee erilaisia näkemyksiä. Asioita on hyvä nähdä vähän toisel­takin kantilta. Työnjaon toteu­tamme vahvuuk­siamme hyödyn­täen. Minä olen vanhan liiton raken­taja. Tykkään tehdä käsil­läni ja pistää asiat joko omaan muistiin tai paperille. Työka­veri hallitsee sähkö‑, putki- ja tietotekniikan.

Työt ovat mielen­kiin­toisia, vaihte­levia ja palkit­sevia. Saa käyttää luovuut­taan, osaamis­taan ja olla oma herransa vaihte­levan työn parissa. Kukaan ei tule vahtaa­maan, mitä teet ja touhuat. Siinä se selitys on, että on jaksanut pitkään olla samassa työpai­kassa. Osansa on tietysti myös sillä, että edellinen ja nykyinen työnan­taja ovat molemmat olleet varmoja palkan­mak­sajia ja joustavia.

Eläin­puiston tulevai­suutta ajatellen Pandala on yksi merkit­tä­vim­mistä inves­toin­neista sen koko histo­riassa. Aika näyttää onko se hyvä vai huono ratkaisu, mutta kaikkemme sen eteen kannattaa nyt tehdä. Koskaan ei uudis­tuta ja kehitytä, jos ei oteta riskejä. Aina pitää tulla jotain uutta. Paikoil­leen ei voi jäädä.

Viimeisin oivallus on kuivalle maalle raken­nettu ravin­to­la­laiva. Kun näin siitä ensim­mäiset kuvat, sanoin heti, että tuo on niin mielen­kiin­toinen projekti, että se pitää ilman muuta toteuttaa. Laivan runko hankit­tiin valmiina, mutta muuten raken­simme sen paikan päällä ravin­to­la­käyt­töön valmiiksi. Siitä saatiin vierai­li­joille yksi paikka lisää, jossa he voivat ruokailla ja pitää taukoa.”

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT TIINA ANTTILA

1.8.2019