VIERAILIJA: Liisa Lehtonen: Västä­rä­kistä vähäsen, kesäduu­na­rista ei päivääkään

Olen kuullut, että monille liitoissa toimi­ville varma kesän merkki on kesäduu­na­ri­neu­vojan työssään aloit­ta­minen tai viimeis­tään Kesäduu­nari-infon käyntiin pyöräh­tä­minen. Niinpä kesä otti tänäkin vuonna varas­lähdön huhti­kuun puoli­vä­lissä, jolloin aloitin tehtä­väni tämän kesän neuvo­jana. Neuvon­ta­pal­velu aukesi yleisölle 2. toukokuuta.

Kesäduu­nari-info on palkan­saa­ja­kes­kus­jär­jes­töjen SAK:n, Akavan ja STTK:n yhtei­sesti tarjoama maksuton työsuh­de­neu­vonta, joka on suunnattu erityi­sesti nuorille, vielä järjes­täy­ty­mät­tö­mille työnte­ki­jöille. Palvelu toimii viidet­tä­toista kesäänsä.

Kesäduu­na­ri­neu­vojan työssä painotan aina kirjal­lisen työso­pi­muksen merki­tystä. Juridi­sesti myös suullinen työso­pimus on pätevä, mutta sovit­tujen asioiden muista­minen ja myöhemmin toteen näyttä­minen on yleensä vaikeaa. On kummankin osapuolen etu, että sopimus laadi­taan kirjal­li­sesti ja mahdol­li­simman selkeästi. Mikäli kirjal­lista sopimusta ei kuiten­kaan jostain syystä ole tehty, on työnte­ki­jällä silti yleensä oikeus saada työnte­konsa keskeiset ehdot kirjal­li­sena kuukauden kuluessa työn alkamisesta.

Alkanut kesä ei kysymysten osalta ole tehnyt poikkeusta muista vuosista. Kesäduu­na­reita pohdi­tut­tavat aiempien vuosien tapaan selvästi eniten palkka­ky­sy­mykset, ja hyvänä kakko­sena työaika-asiat. Vähim­mäis­palkkaa lähde­tään usein etsimään laista, mutta tosia­siassa palkan alarajat johtuvat eri alojen työeh­to­so­pi­muk­sista. Neuvot­taessa ryhdy­täänkin usein ensin selvit­tä­mään, mikä on yhtey­de­not­tajan työhön mahdol­li­sesti sovel­tuva työehtosopimus.

”Kesäduu­na­reita pohdi­tut­tavat eniten palkka­ky­sy­mykset, hyvänä kakko­sena työaika-asiat.”

Työai­ka­ky­sy­myk­sistä erityi­sesti työvuo­ro­luet­te­lossa ilmoi­tet­tujen vuorojen sitovuu­desta on kysytty melko paljon viimeisen kolmen vuoden aikana. Työnte­kijät tiedus­te­levat, voiko sovit­tuja vuoroja muuttaa esimer­kiksi huonon sään perus­teella. Kun vuoro­lista on annettu tiedoksi, ei sitä kuiten­kaan voi enää muuttaa kuin työntekijän suostu­muk­sella tai töiden järjes­te­lyihin liitty­västä paina­vasta syystä.

Alkuke­sästä palve­luun ovatkin ottaneet yhteyttä erityi­sesti nuorten kesätyön­te­ki­jöiden vanhemmat. Moni vanhempi on kiinnos­tunut esimer­kiksi ensim­mäi­sessä kesätyös­sään olevan nuoren palkasta tai työajasta.

Myös useat työnan­tajat ovat ottaneet yhteyttä selvit­tääk­seen, mitä kaikkea on tarpeen huomioida nuoren palkkaa­mi­sessa. Alle 18-vuotiaan työntekijän suojaksi on säädetty oma lakinsa ja annettu erinäisiä asetuksia, jotka säänte­levät muun muassa nuoren työaikaa, työteh­täviä ja työssä ohjaamista.

Yhtey­de­not­tajat ovat yleensä hyvin kiitol­lisia saamas­taan avusta, mikä tekee neuvojan työstä palkit­sevaa. Kesäduu­nari-info toimii usein ensia­puna, joka ohjaa tarvit­taessa eteen­päin oikealle viran­omai­selle tai liittoon. Info vaikuttaa onnis­tu­neen tavoit­tees­saan olla matalan kynnyksen palvelu: yhteyttä otetaan usein esimer­kiksi työsuh­teen tavan­omai­sim­pien ehtojen selvit­tä­mi­seksi silloin, kun nuori on menossa ensim­mäi­seen kesätyöpaikkaan.

Jos siis kohtaat työpai­kal­lasi nuoren kesätyön­te­kijän, autathan häntä tarvit­taessa – tai neuvo soitta­maan Kesäduu­nari-infoon!

LIISA LEHTONEN
Kirjoit­taja on SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen kesäduunarineuvoja.

KESÄDUUNARI-INFO

0800 179 279
ma–pe klo 9–15
Info palvelee myös netti­lo­mak­keella www.kesaduunari.fi