”Koko perheen tapah­tu­mat parhaita” – Särkän­nie­men kesä­päi­vässä tuumit­tiin liiton tapah­tu­mia ja etuja

Tampe­reen Särkän­nie­messä Häme-Pirkan­maan kesä­päi­ville osal­lis­tu­neet jäse­net kertoi­vat, millai­sia tapah­tu­mia ja jäse­ne­tuja he Teol­li­suus­lii­tolta toivovat.

HÄME-PIRKANMAA KESÄPÄIVÄ 8.6. SÄRKÄNNIEMI, TAMPERE

– Sellai­set ovat parhaita tapah­tu­mia, mihin voi perheen ottaa mukaan. En oikein muuta toivo­kaan. Ne ovat hienoja juttuja, sanoo Riihi­mäen Rauta-Metal­lissa työs­ken­te­levä terva­kos­ke­lai­nen Petri Hell­berg.

Hänen muka­naan kesä­päi­villä Särkän­nie­messä olivat vaimo Tuula Hell­berg, 15-vuotias tytär Ronja, 13-vuotias poika Joona­tan ja 11-vuotias Peppi-Lotta.

Perhe on osal­lis­tu­nut liiton perhe­ta­pah­tu­miin ennen­kin, ja Särkän­nie­men lisäksi koet­tua on tullut muun muassa Hämeen linna ja Puuhamaa.

Huvi­puis­tot ovat Hell­ber­gin mukaan lapsille kaik­kein mielek­kääm­piä paikkoja.

– Linnan­mäki, Särkän­niemi tai joku muukin paikka käy.

”Kaik­kein tärkeintä on, että liitto pitää työelä­mässä meidän puoliamme”, Petri Hell­berg sanoo.

Tapah­tu­mia ja muita jäse­ne­tuja tärkeäm­pää on hänen mieles­tään liiton tarjoama turva.

– Itse olen ollut 22 vuotta samassa työpai­kassa. Kun on ollut turval­li­nen, varma työpaikka, niin liiton kanssa ei ole tarvin­nut hirveästi asioida. Työpai­kalla on ollut aktii­vi­sia liiton ihmi­siä ja heidän kaut­taan olen saanut tietoa asioista. Kaik­kein tärkeintä on, että liitto pitää työelä­mässä meidän puoliamme.

PERHEIDEN JAKSAMINEN KAIPAA TUKEA

– Jota­kin sellaista pitäisi kehit­tää, jossa pysty­tään tuke­maan ihmi­siä kovan arjen keskellä. Ihmi­sillä on työpai­neita ja nykyi­nen arki vaatii paljon. Toivon sellai­sia tapah­tu­mia, jotka tuke­vat työssä ja kotona jaksa­mista, sanoo toipu­mi­so­rien­taa­tio­pro­jek­tissa työs­ken­te­levä sasta­ma­la­lai­nen koke­mus­asian­tun­tija Veera Salo­nen.

”Liitolla voisi olla kurs­seja, jotka autta­vat tuomaan arkeen hyvin­voin­tia ja voima­va­roja”, Veera Salo­nen sanoo.

Hänen mukaansa kesä­ta­pah­tu­mat palve­le­vat osal­taan perhei­den henkistä hyvin­voin­tia. Liiton tarjonta voi Salo­sen mielestä olla myös kurs­seja ja koulutusta.

– Jos koko ajan joutuu kamp­pai­le­maan kiireen keskellä, olisi tärkeää saada tukea jaksa­mi­seen. Ehkä liitoilla voisi olla kurs­seja, jotka autta­vat tuomaan arkeen hyvin­voin­tia ja voima­va­roja. Tämän­kal­tai­set kurs­sit voivat jopa ehkäistä loppuunpalamista.

Entä millaista jäse­ne­tua Salo­nen henki­lö­koh­tai­sesti liitolta toivoisi?

– Viimeksi olemme perheen kanssa puhu­neet kalas­tus­lu­vasta. Se liit­tyy luon­toon, eikä ole kauhean kallis harras­tus ja Suomessa on siihen hyvät mahdol­li­suu­det. Kalas­tus­lu­paan liit­tyvä alen­nus kiin­nos­taisi itseäni kovasti. Siitä hommasta tykkää koko perhe.

Erik Aru, Niko Lenk­keri, Sofia Irri ja Veera Salonen.

SUOMI TÄYNNÄ KIEHTOVIA KOHTEITA

– Olen kiin­nos­tu­nut urhei­lu­ta­pah­tu­mista. Olisi hienoa, jos niihin saisi alen­nuk­sia. Esimer­kiksi Suomen mies­ten jalka­pal­lo­jouk­ku­een karsin­ta­pe­lei­hin olisi kiva päästä, kertoo Lempää­län Lind­strö­min matto­pe­su­lassa työs­ken­te­levä valkea­kos­ke­lai­nen Mika Toivo­nen.

Mika Toivo­nen, sylissä Nooa Toivonen.

Myös Kuusa­mon Karhun­kier­rok­sen tapai­set retket tai Power Park ‑huvi­puisto Pohjan­maalla ovat Toivo­sen mielestä kieh­to­via kohteita, kuten myös hämä­läis­ten oma Särkänniemi.

– Itse en tosin uskalla mennä muualle kuin Tukki­jo­keen ja joihin­kin kesyim­piin lait­tei­siin, muissa pää menee pyörälle, hän naurahtaa.

Vasem­malta Tiia Saari, Jutta Pekola, Mika Toivo­nen, Minttu Pekola, Peppi Pekola ja vaunuissa Nooa Toivonen.

Riihi­mäen Lasi­lii­rissä karkaisu-uunin perä­mie­henä ja CNS-koneis­ta­jana työs­ken­te­levä haus­jär­ve­läi­nen Jenni Turpei­nen on mielel­lään osal­lis­tu­nut sekä liiton kesä- että talvipäiviin.

– Perheelle järjes­tet­tä­vät seik­kai­lu­päi­vät olisi­vat kiva idea. Toivon myös jotain sellai­sia tapah­tu­mia, joissa voisi kokeilla eri lajeja jousiam­mun­nasta kartin­ga­je­luun. Ja lisää kesä­päi­viä pitää saada ehdottomasti.

Jenni ja Miro Turpeinen.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT JYRKI LUUKKONEN