Kesä on työpaikoilla poikkeusaikaa, mutta poikkeustilan luonne riippuu työpaikasta. Osa teollisuudesta rullaa täysillä, osassa asioita tehdään rauhallisempaan tahtiin. Jossain pistetään koneet kiinni, virrat poikki ja koko porukka lomalle. Työpaikasta riippuu, miten lomista sovitaan ja millainen kesäduunariarmeija tarvitaan lomalaisia sijaistamaan.

12.6.2019

KOSKISEN OY

PERUSTETTU 1909
KOTIPAIKKA Järvelä
OMISTAJA Koskisen perhe
TUOTANTO Vaneri, sahatavara ja -jalosteet, ohutvaneri ja viilut, lastulevy, seinäelementit ja kattoratkaisut.
HENKILÖSTÖ Noin 1000, joista ulkomailla noin 100, toimihenkilöitä noin 200 ja työntekijöitä 713
LIIKEVAIHTO Noin 270 milj. euroa (2018)

Valtavalla tehdasalueella kurvaa rekkoja joka nurkan takaa, hakettimet rouskuttavat puuta ja pyöräkuormaajat kauhovat tukkipinoja tuotannon hampaisiin. Toukokuun helle painaa päälle ja siksi on hyvä siirtää ajatuksia kohti kesää – ja lomaa.

Koskisen Oy:lla kesän suunnittelua helpottaa se, että heinä–elokuun vaihteessa on 3–4 viikon huoltoseisokki. Sen aikana hoidetaan levy- ja sahateollisuuden huollot, korjaukset ja muutostöitä vaativat investoinnit. Se tarkoittaa sitä, että koneet ovat kiinni ja tuotannon henkilökunta lomilla.

Mutta kun tuotanto lomailee, se tarkoittaa sitä, että kunnossapidolla on kiirettä.

– Aina kun tuotanto on poissa, me olemme töissä, eli meille kesä on kiireisintä aikaa. Mutta se on ammatinvalintakysymys, nauraa kunnossapitäjä Pekka Vainio.

Koskisen Oy on yli satavuotias perheyritys. Yrityksellä on tuhatkunta työntekijää, joista ulkomailla työskentelee reilu 100 henkeä. Toimihenkilöitä on 200, ja työntekijöitä pääluottamusmies Lauri Sallilan kaitsettavana on 713, suurin osa Kärkölän Järvelässä. Yhtiö pyörittää noin 270 miljoonan euron liikevaihtoa, josta lähes 80 prosenttia syntyy levy- ja sahateollisuuden yksiköistä.

Vaikka saha- ja levyteollisuuden koneet seisahtuvat, taloteollisuus ei hiljene, päinvastoin. Siellä tarvitaan kolmisenkymmentä kesätyöntekijää, joita saadaan etenkin alan opiskelijoista.

– Se on haastavaa homma, siihen ei voi tulla ilman kokemusta ja osaamista, Sallila sanoo.

VASTUUTA TULEVALLE INSSILLE

Yksi kesällä töitä paiskivista on Joona Ikonen. Tuleva puutekniikan insinööri on lukion ja ammattikoulun jälkeen tehnyt töitä rakennuksilla ja huonekalutehtaalla. Ikonen kokoaa muun porukan mukana kattoristikoita.

– Tämä on vastuullista hommaa. Näiden pitää kestää aikamoisia kuormia ja täyttää alan vaativat standardit, sanoo Ikonen ja osoittaa hallin kokoamispöydällä lepäävää kattoristikkoa.

Kesätyö tarkoittaa paitsi tienestiä, myös hyvää vaihtelua koulussa istumiseen.

– Pääsen tekemään fyysistä työtä, josta on hyötyä myös tulevassa ammatissa. Insinöörilläkin on hyvä olla kosketusta tuotantoon, ilman sitä ei voi tulla hyväksi inssiksi.

Kattoristikoiden kasaaminen vaikuttaa palapeliltä – toki normaalia suuremmalta – mutta erityisen haasteensa tuo työn vauhti.

– Vaikeinta on päästä tiettyyn tulokseen ja pysyä samassa tahdissa 30 vuotta hommia tehneiden kanssa. Olen kuitenkin saanut hyvän opastuksen työhön, ja nuo kokeneemmat kaverit ovat hyviä opettamaan.

HYVÄLLÄ PEREHDYTYKSELLÄ ALKUUN

Tehtaan kesäseisokki tuo kesätöitä myös työelämää vähemmän nähneille, alle 18-vuotiaille nuorille. Koska seisokin aikana hitsauskipinät lentävät ja rälläkkä laulaa, pitää pölyä, purua ja haketta käsittelevillä tehtailla olla iso määrä palovahteja. Heitä palkataan jopa 40.

– Nuorille järjestetään aluksi perehdytystilaisuus sekä alkusammutus- ja hälytyskoulutus, kertoo työsuojeluvaltuutettu Hannu Ylioja.

Vaikka työ ei vaadi suurta ammattitaitoa, se vaatii kärsivällisyyttä ja tarkkuutta.

– Aina töiden lopettamisen jälkeen pidetään vähintään kaksi tuntia jälkivartiointia, jotta varmistetaan, ettei mikään kipinä ole jäänyt kytemään.

Kesätyöläisten perehdyttämisessä myös tiiminvetäjillä on iso rooli.

– Kerrotaan talon tavat, yleiset käytännöt ja turvallisuusasiat sekä annetaan turvavarusteet ja suojaimet. Heillä on myös nimetyt opastajat, jotta varmasti uskaltaa kysyä tarvittaessa mitä tahansa, kertoo käytännöistä tiiminvetäjä Tiina Koskela.

– Ilmapiirin on oltava turvallinen, jotta neuvoa uskaltaa aina kysyä. Vanhempien työntekijöiden pitääkin ymmärtää, että nuoret eivät voi olla kaikesta perillä. Tietysti toivomme, että kesätyöntekijöiltä tulisi puolestaan hyviä ehdotuksia asioiden kehittämiseen, Ylioja sanoo.

LOMAA PERHEEN EHDOILLA

Teollisuuden sektoreiden ja eri yritysten tarpeet ovat kesällä vaihtelevia. Tuotantoa ei sanele niinkään kesä- tai talviaika, vaan yksinkertaisesti tilauskirja.

– Monissa taloissa, joissa normaalistikin tehdään keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, tahti ei hiljene yhtään ja vuorojärjestelmiä on viritetty siten, että miehitys riittää läpi kesän. Osassa käytetään kesäharjoittelijoita tarpeen mukaan, kertoo Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho.

Tosin esimerkiksi monet kemian alan töistä ovat sellaisia, joissa tarvitaan osaamista ja ammattitaitoa, joten kesätuuraajien palkkaaminen ei ole aina yksinkertaista.

Toiveena tietysti on, että vuosiloman vahvistamisen ajankohta olisi aina vähän aiemmin. Jos tieto saadaan kovin myöhään, se on vaikeaa perhe-elämän järjestelyiden suhteen.

– Mutta jos nuorella on koulutusta tai kokemusta aiemmista kesistä, sellaisia ihmisiä voidaan käyttää.

Vaikka kesälomakausi perinteisesti on kesäkuusta elokuuhun, monilla prosessiteollisuuden kolmityövuoroa tekevillä työpaikoilla venytetään lomakautta pidemmäksi: lomia pidetään myös touko- ja syyskuussa. Laihon mukaan työnantajat kuuntelevat kesälomatoiveita varsin hyvin.

– Toiveena tietysti on, että vuosiloman vahvistamisen ajankohta olisi aina vähän aiemmin. Jos tieto saadaan kovin myöhään, se on vaikeaa perhe-elämän järjestelyiden suhteen.

Samaa työn ja perhe-elämän yhdistämisen tarpeita peräänkuuluttaa myös Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola.

– Meillä on töitä, joissa vuorotyö pyörii yötä päivää, kesät ja arjet. Siksi yhtämittainen neljän viikon loma ja se, että toiveet kuullaan, olisi tärkeää.

Tämä korostuu varsinkin niiden perheiden kohdalla, joissa on pieniä lapsia.

– Siellä joudutaan miettimään aika paljon lomien jaksotusta. Koulut ja päiväkodit ovat kiinni, ja jos auttavia isovanhempia ei ole lähellä, hoitojärjestelyistä voi aiheutua melkoista painetta.

Pesolan mielestä loman tärkeä funktio onkin paitsi työntekijän itsensä, myös koko perheen hyvinvointi.

– On tärkeää, että perheet saavat yhteistä aikaa. Siksi julkisten palveluiden pitäisi olla parempia, että ne palvelisivat myös kesäisin.

YHTEISTÄ SOPIMISTA TARVITAAN

Palataan Koskiselle. Seinän takana koneet jyskyttävät kuumana, mutta taukohuoneessa on hetki aikaa puhua kesästä.

Seisokin ansiosta tuotannon lomajärjestelyt hoituvat vaivattomammin kuin monessa muussa tuotantolaitoksessa. Koska halutuimpaan loma-aikaan työpainetta ei ole, mittavia tuurauksia, lomien rytmitystä ja kinastelua lomatoiveista ei tarvita.

– Lomat on helppo järjestellä ja ne voidaan hoitaa yksiköissä itse, sanoo prosessipäällikkö Saija Korpela.

Korpelan mukaan työntekijöiden toiveita kuunnellaan ja ne pyritään toteuttamaan mahdollisimman hyvin. Samaa sanovat muutkin pöydän ympärillä istujat, jotka kaikki osallistuvat lomajärjestelyihin, Tiina Koskela ja Pekka Vainio myös osastonluottamusmiehen rooleissaan.

– Toiveita katsotaan yhteistyössä päälliköiden kanssa, ja jos kaikkia toiveita ei voi toteuttaa, etsitään vaihtoehtoja. Työ on hektistä, muutoksia tulee ja niihin pitää kaikkien sopeutua, neljänkymmenen työntekijän tiimistä vastaava Koskela sanoo.

– Yhteistyö työnantajan kanssa on ollut hyvää, ja toiveita vaikka lomamatkojen varaamisen takia yritetään huomioida. Homma ei toimi, jos ei puolin ja toisin keskustella, sanoo pääluottamusmies Sallila.

Työnantajankin puolella loman tärkeys ymmärretään.

– Ihminen tulee loman jälkeen virkeämpänä töihin. Meillä työ on fyysisesti rasittavaa, mutta henkistä rasitusta tuo myös tietty pakkotahtisuus, koska työsuoritteet ovat osin palkan perusteena, Korpela miettii.

– Meillä ei ole päivittäin sitä pakkotahtisuutta, mutta jos joku kone on hajalla, silloin on pirun kiire, muistuttaa kunnossapidon työn luonteesta Pekka Vainio.

Monella koskislaisella oma puoliso on töissä samassa paikassa – puoliso on työpaikalta löydetty tai sinne on haettu alun perinkin yhdessä. Pekka Vainion vaimo on tuotannon puolen töissä, ja se tarkoittaa, että yhteistä loma-aikaa on kesällä niukasti. Se ei ole kuitenkaan ongelma.

– Minulle on ihan sama, mihin aikaan vuodesta loma pidetään. Jos haluaa lomalla lämpimään, sitä löytyy aina jostain päin maailmaa. Ja eläissäni en ole pitänyt neljää viikkoa yhtäjaksoista lomaa.

Työntekijä kaipaa lepoa ja lomaa

Ahkerinkaan työn sankari ei jaksa loputtomiin, vaan jossain vaiheessa pitää tyhjentää pää ja ladata akkuja. Levännyt työntekijä on myös tehokas ja turvallinen työntekijä.

– Kehon ja mielen reaktio rutiineista poikkeaviin tapahtumiin on stressi. Tällainen vireystilan nousu parantaa toimintakykyä, terävöittää aisteja ja aktivoi ihmistä. Se tulee sieltä savannilla leijonia pakoon juoksevilta esi-ihmisiltä, Suomen Mielenterveysseuran asiantuntijapsykologi Juho Mertanen selittää stressin mekanismeja.

Lyhytaikainen stressi parantaa ongelmanratkaisukykyä ja tehostaa nopeaa toimintaa vaativia hommia myös työelämässä. Ongelma kuitenkin syntyy, jos ylilatautuminen ei pääse missään vaiheessa purkautumaan – varsinkin jos ihminen ei tee fyysistä työtä, joka edesauttaa stressihormonitason laskua.

– Töistä kertynyttä kuormaa puretaan ja siitä palaudutaan toki iltaisin ja viikonloppuisin. Pitkän työputken tai esimerkiksi kiireisen kevään aikana se ei kuitenkaan enää välttämättä riitä.

Siksi tarvitaan pidempiä jaksoja – lomaa – jolloin voidaan palauttaa voimavaroja oikealle tasolle.

ELIMISTÖ REAGOI HITAASTI

Jos stressi pääsee kertymään ja kumuloitumaan, sillä on suoria terveysvaikutuksia muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien myötä. Pitkittynyt rasitustila voi myös aiheuttaa univaikeuksia, keskittymisen heikkenemistä ja epätarkempaa työskentelyä. Tällaisella lumipalloefektillä on suora vaikutus myös tehokkuuteen ja työturvallisuuteen – levännyt ihminen on siis myös työnantajan etu.

– Levännyt työntekijä on myös ammatillisesti kunnianhimoisempi ja hän kokee työnsä merkitykselliseksi.

Ihmisen jaksaminen on yksilöllistä. Toinen painelee pitkää päivää väsymättä, toinen uupuu pienistäkin vastoinkäymisistä. Loputtomiin ei kuitenkaan kukaan jaksa. Eikä lomakaan heti lataa ihmistä täyteen tehoonsa.

– Se, että kuormitus ja stressi tasaantuu sinne nollatasoon, vaatii keskimäärin kahdeksan päivää. Siksi tilanteen nollaamiseen ei välttämättä riitä viikon loma, vaan kunnollinen rentoutuminen alkaa vasta sen jälkeen.

”Loman aikana voi myös pysähtyä tarkastelemaan tilannettaan. ”

Mertasen mukaan kuormitus on salakavala tila: sitä ei edes aina huomaa silloin, kun se on päällä.

– Kiireen aikana ajattelee, että tekemistä vaan on ja päivät toistuvat toisensa kaltaisena. Sitä alkaa pitää normaalina tilana.

Vasta kun tilanteen pääsee rauhoittamaan, ihminen usein huomaa, kuinka väsynyt hän olikaan – ja että olo voikin olla toisenlainen.

Mertanen kuitenkin muistuttaa, että vain viikko loman jälkeen stressitaso voi olla jo palautunut lomaa edeltävään aikaan. Siksi on tärkeää, että ihmisellä on myös arjessa aktiviteetteja työn vastapainoksi.

– Loman aikana voi myös pysähtyä tarkastelemaan tilannettaan. Jos työhön paluu alkaa ahdistaa viikko ennen sinne menoa, jos työ vie liian ison osan energiasta ja ihminen elää vain lomia varten, pitää pohtia, onko arjessa tarpeeksi mielekästä tekemistä.

MONTA TAPAA LOMAILLA

Paitsi levon tarve, myös sen viettämisen tapa on yksilöllistä. Se voi vaihdella sen mukaan, oletko raskaan alan duunari vai fyysisesti kevyttä asiantuntijatyötä tekevä istumatyöläinen.

– Kuormitus on erilaista, ja siksi myös palautuminen on erilaista. Jos työssä käyttää koko ajan päätään, lomalla voi tarvita fyysistä tekemistä tai kevyen hömpän lukemista. Jos työkaluina ovat oma keho ja lihakset, lomalla ei välttämättä halua olla fyysisesti aktiivinen, Mertanen sanoo.

– Samoin ihminen, joka joutuu työssään olemaan koko ajan sosiaalinen, voi kaivata lomalla itsenäisyyttä ja rauhaa.

”Lomalla pitää tehdä sitä, mikä itsestä tuntuu hyvälle.”

Sosiaalisen median kautta näkee nykyään huikeita tarinoita muiden lomanviettotavoista ja -paikoista. Siitä ei pidä ottaa paineita, mutta vinkkejä voi toki ottaa.

– Pitää tehdä sitä, mikä itsestä tuntuu hyvälle. Työasioita ja pitäisi-ajattelua on hyvä välttää, ja jokaisesta sukulaisvierailustakaan ei pidä ottaa liikaa paineita. Itselle saa olla armollinen. Väärin ei voi lomailla.

TEHOKKUUTTA LEVOSTA

Lomalla ja levolla on roolinsa suomalaisen osaamisen ja menestymisen osatekijänä, muistuttaa Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola.

– Me haluamme tehdä korkean jalostusasteen tuotteita, ja osaamisella on iso merkitys. Osaajat ovat kovan paineen alla, ja siksi tarvitaan lomia. On maita, joissa tehdään enemmän töitä kuin Suomessa, mutta pitkät vuosittaiset työajat eivät korreloi tuottavuuden kanssa, Pesola tähdentää.

Pesolankin mukaan lomalla nollataan, elvytään ja kerätään voimia. Hän myös muistuttaa, että nuorempana elpyy nopeammin, mutta iän myötä rasitus ja levon tarve kasvaa.

Kuinka työympäristöpäällikkö viettää omat lomansa?

– Mökkeillen, kalastellen ja laiturihommissa. Varsinkin kun asuu ja työskentelee Helsingissä, lomalla kaipaa vähän rauhallisempiin kuvioihin.

Psykologi Juho Mertanenkin yrittää elää niin kuin opettaa.

– Kun aivot ovat tärkein työväline, lomalla pidemmät pyörälenkit tai puutarhanhoito ovat hyvää tekemistä.

Aiemmin Mertanen on matkustellut paljon ulkomailla, mutta ilmastoahdistus on vähentänyt muun muassa lentämistä. Lomailu tapahtuu yhä enemmän Suomessa.

– Nuorempana seikkailu ja uusien kokemusten kerääminen tuntui hyvälle. Nyt kun on tullut ikää, matalampi syke riittää.

MITEN TEOLLISUUS TYÖLLISTÄÄ KESÄLLÄ?

Keskeiset vientialat − kemianteollisuus, metsäteollisuus ja teknologiateollisuus – tarjoavat kesätyöpaikan 26 000 nuorelle. Miten Teollisuusliiton eri sektoreilla riittää kesätöitä? Liiton sopimusasiantuntijat vastaavat.

”Kesäaika on puutuoteteollisuuden parasta suhdanneaikaa. Vaikka seisokkeja onkin, tehtaat käyvät pääosin läpi kesän ja se tietää kesätyöntekijöitten rekrytointia vakituisten rinnalle. Monelle kesätyöntekijälle työskentely on tuttua aiemmilta vuosilta.”
JYRKI ALAPARTANEN, sektorijohtaja, puutuotesektori

”Metsäalalla työskentelee muutamia satoja koululaisia pääasiassa metsänistutuksessa. Kesätyöntekijöiden työpanos on tärkeä, jotta taimet saadaan maahan ja metsänkasvu käyntiin. Määräaikaisia kausityöntekijöitä käytetään lumettoman maan aikana myös muun muassa taimikonhoidossa. Metsätaimitarhoilla sesonki ajoittuu syksyyn kasvukauden jälkeiseen aikaan, jolloin määräaikaiset työntekijät työskentelevät pakkaustehtävissä. Henkilömäärä kolminkertaistuu noin 2,5 kuukauden ajaksi. Turvetuotanto on kausityötä säästä riippuen. Turpeen nosto pyritään suorittamaan alkukesästä.”
JARI SIRVIÖ, sopimusasiantuntija, metsä-, taimitarha-, metsäkone- ja turvetuotantoala

”Maatalous- ja puutarha-alat ovat kausityötä, ja kesällä mennään sata lasissa. Alan kokonaistyövoimasta vakituisesti palkattuja on noin 4 200 ja tilapäistä noin 32 600 henkilöä vuodessa. Suuri osa kausityöntekijöistä tekee työtä pääasiallisena toimeentulonaan, ja ilman kausityöntekijöitä ei pöydissämme olisi suomalaisia vihanneksia, kasviksia ja marjoja. Yli puolet tilapäisestä työvoimasta tulee ulkomailta. Työ on pääasiassa helposti opittavaa poimintatyötä. Eniten haasteita tulee hankalista työasennoista, luonnonolosuhteista ja siitä, etteivät tilapäistyöntekijät tunne työehtoja.”
RIIKKA VASAMA, sopimusasiantuntija, maaseutuelinkeinot, turkistuotantoala, puutarha-ala, viher- ja ympäristörakentamisala

”Jakelualalla yritykset palkkaavat työvoimapulan vuoksi niin paljon kesätyövoimaa kuin mahdollista. Vaativuustaso on jakelutyössä noussut, mutta ei kuitenkaan sellaiselle tasolle, etteikö kesätyöntekijä pystyisi työtä hoitamaan.”
MARTTI PAAVILAINEN, sopimusasiantuntija, jakajat

”Media- ja painoalalla on suurimmissa paikoissa joitakin kymmeniä kesätyöntekijöitä, lähinnä vuokratyöntekijöitä ja alalle opiskelevia. Kesätyöntekijät eivät ole merkittävässä roolissa, koska tuotannossa tarvitaan osaavaa ammattihenkilöstöä.”
RIITTA KOSKINEN, sopimusasiantuntija, media- ja painoalan työntekijät

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT LAURI ROTKO