”Vakaa yhteis­kunta on kaik­kien etu” – Teol­li­suus­lii­ton valtuus­ton juhla­se­mi­naari peilasi mennyttä ja tulevaa

”Vakaa ja ennus­tet­tava meno yhteis­kun­nassa ja työmark­ki­noilla on kaik­kien etu”, puheen­joh­taja Riku Aalto linjasi Teol­li­suus­lii­ton valtuus­ton juhlaseminaarissa.

KUVA YLLÄ: Teol­li­suus­lii­ton juhla­val­tuus­ton eturi­vissä oikealta Riku Aalto, Olli Rehn, Eino Ketola, Kyösti Kiuru, Jari Nilo­saari, Heli Puura ja Turja Lehtonen.

Teol­li­suus­lii­ton valtuus­ton Helsin­gin Paasi­tor­nissa 4. kesä­kuuta järjes­te­tyn juhla­se­mi­naa­rin ponti­mena oli Metal­li­lii­ton perus­ta­mi­nen 120 vuotta sitten. Tilai­suu­dessa julkais­tiin dosentti Eino Keto­lan kirjoit­tama Metal­li­lii­ton histo­ria­sar­jan vuodet 1984–2000 sisäl­lään pitävä viides osa. Sitä käsit­te­le­vän Keto­lan haas­tat­te­lun voit lukea tästä.

Yli 200 osal­lis­tu­jaa koon­neessa juhla­se­mi­naa­rissa tuotiin Metal­lin histo­rian rinnalla esiin, että ammat­tiyh­dis­tys­toi­min­nan juuret ulot­tu­vat Teol­li­suus­lii­toksi fuusioi­tu­nei­den entis­ten Metal­li­lii­ton, TEAM Teol­li­suusa­lo­jen ammat­ti­lii­ton ja Puulii­ton kautta moni­nai­sina menneisyyteen.

Helsin­gin Kirja­työn­te­ki­jäin yhdis­tys perus­tet­tiin 150 vuotta sitten vuonna 1869. Sen aloit­teesta syntyi vuonna 1897 maamme ensim­mäi­nen ammat­ti­liitto, Suomen Kirjal­ta­ja­liitto. Puusep­päin keskus­hal­linto perus­tet­tiin 1899, ja Suomen Puutyön­te­ki­jäin liitto vuonna 1905.

TOIMINTA MUUTTUU, PERIAATTEET SÄILYVÄT

Voimien yhdis­tä­mi­nen ja yhteis­kun­taan vaikut­ta­mi­nen eivät ole ilmiöinä uusia, mutta ammat­tiyh­dis­tys­toi­min­nan pitää Teol­li­suus­lii­ton puheen­joh­ta­jan Riku Aallon mukaan etsiä uusia muotoja menes­tyäk­seen tulevaisuudessa.

– Ammat­tiyh­dis­tys­liike ei ole irral­li­nen saareke yhteis­kun­nassa. Se näkyy ja vaikut­taa laajalla rinta­malla. Se yrit­tää vaikut­taa kaik­keen, mikä koskee sen jäsen­ten, heidän perheen­jä­sen­tensä ja ylei­sem­min­kin yhteis­kun­nan asioita.

– Väkeä on joskus vaikea saada innos­tu­maan yhteis­ten asioi­den hoita­mi­sesta, mutta me emme voi jäädä ihmet­te­le­mään tätä kehi­tystä. Ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen­kin on sopeu­dut­tava, kuten se on tehnyt aikai­sem­min­kin. Samalla on löydet­tävä uudet keinot ja toimin­nan muodot, joita emme ehkä edes osaa vielä nähdä.

Varmaa Aallon mukaan kuiten­kin on, että vuoden 2018 alussa käyn­nis­te­tyn Teol­li­suus­lii­ton toiminta jatkuu samalla tavalla vastuul­li­sena kuin mitä tähän­kin mennessä on nähty.

– Vakaa ja ennus­tet­tava meno yhteis­kun­nassa ja työmark­ki­noilla on kaik­kien etu. Yhteis­kunta, joka pitää huolen heikoim­mis­taan, ja joka ei päästä väes­tö­no­sien elin­ta­soe­roja liian suuriksi, on vahva.

– Teemme tule­vai­suu­des­sa­kin töitä sen eteen, että yhtei­söl­li­syy­delle on sijansa yhteis­kun­nas­samme. Toimin­ta­ta­vat saat­ta­vat muut­tua, mutta perus­pe­ri­aat­teet säily­vät, Aalto totesi.

PALKKAKOORDINAATIOLLE ON TARVE

Suomen Pankin pääjoh­taja Olli Rehn arvioi terveh­dys­pu­heen­vuo­ros­saan histo­rial­lista taival­tansa juhlis­ta­maan kokoon­tu­neen Teol­li­suus­lii­ton olevan merkit­tävä tekijä suoma­lai­sessa yhteiskunnassa.

Kansain­vä­li­sen talou­den ja sen rinnalla Suomen talou­den hidas­tu­nutta kasvua, riski­te­ki­jöitä ja vien­nin vaimen­tu­neita näky­miä käsi­tel­lyt Rehn kiin­nitti huomionsa seuraa­vien työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lui­den palk­ka­rat­kai­sun malliin. Hänen mukaansa palk­ka­po­li­tii­kalla on nykyis­ten kansain­vä­li­seen kilpai­luun liit­ty­vien reunaeh­to­jen valli­tessa vahva yhteys Suomen kansan­ta­lou­den ja yhteis­kun­nan kehitykseen.

– Koor­di­naa­tiota tarvi­taan palkoista sovit­taessa tule­vai­suu­des­sa­kin. On perus­tel­tua, että teol­li­suu­den toimia­lat aset­ta­vat palkan­ko­ro­tuk­sille raamin, jota muiden alojen ei ole syytä normaa­leissa oloissa ylit­tää, Rehn sanoi.

”OLKAA AKTIIVISIA KOTIMAASSA, EUROOPASSA JA MAAILMALLA”

Pitkän työuran ay-liik­keessä ja kansain­vä­li­sissä tehtä­vissä tehnyt Jyrki Raina yhdisti esityk­ses­sään globaa­lit megat­ren­dit ja ihmis­ten inhi­mil­li­set perus­tar­peet. Rainan mukaan ihmi­set halua­vat saavut­taa ihmi­sar­voi­sen elämän, oikeu­den­mu­kai­suu­den, ansio­työn ja elämi­seen riit­tä­vän palkan sekä perus­tur­van riip­pu­matta siitä, missä päin maail­maa he asuvat.

Raina liputti pohjois­mai­sen hyvin­voin­ti­mal­lin puolesta. Hän korosti yhdessä vaikut­ta­mi­sen merkitystä.

– Pitä­kää huolta koti­pe­sästä. Järjes­tä­mi­nen on kaik­kien tehtävä. Tavoit­teena ovat aktii­vi­set jäse­net, jotka vaikut­ta­vat yhtei­söissä ja yhteis­kun­nassa. Tehkää tilaa naisille ja nuorille. Olkaa aktii­vi­sia Euroo­passa ja maail­malla. Autta­kaa kehit­ty­vien maiden ammat­ti­liit­toja kasvamaan.

– Sopi­mi­nen on hieno pohjois­mai­nen perinne. Sitä tarvi­taan, mutta myös tais­te­lua tullaan tarvit­se­maan. Aina, Raina sanoi.

STIPENDEJÄ OPISKELIJOILLE

Juhla­se­mi­naa­rin yhtey­dessä pidetty valtuus­ton juhla­ko­kous päätti, että Teol­li­suus­liitto ryhtyy myön­tä­mään opis­ke­li­ja­jä­se­nille vuosit­tain jaet­ta­via 500 euron stipen­dejä. Niitä myön­ne­tään enin­tään 120 kappa­letta vuodessa. Stipen­dillä tuetaan aktii­vi­sia nuoria heidän opis­ke­lunsa aikana ja vahvis­te­taan opis­ke­li­ja­jä­sen­ten kiin­nit­ty­mistä Teol­li­suus­liit­toon ja sen nuorisotoimintaan.

Valtuusto päätti myös, että liitto ryhtyy tarjoa­maan ensi vuonna Muri­kassa ammat­tio­sas­toille viikon­lop­pu­kurs­seja, joilla ne voivat arvioida ja kehit­tää toimintaansa.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA