”Vakaa yhteis­kunta on kaikkien etu” – Teolli­suus­liiton valtuuston juhla­se­mi­naari peilasi mennyttä ja tulevaa

”Vakaa ja ennus­tet­tava meno yhteis­kun­nassa ja työmark­ki­noilla on kaikkien etu”, puheen­joh­taja Riku Aalto linjasi Teolli­suus­liiton valtuuston juhlaseminaarissa.

KUVA YLLÄ: Teolli­suus­liiton juhla­val­tuuston eturi­vissä oikealta Riku Aalto, Olli Rehn, Eino Ketola, Kyösti Kiuru, Jari Nilosaari, Heli Puura ja Turja Lehtonen.

Teolli­suus­liiton valtuuston Helsingin Paasi­tor­nissa 4. kesäkuuta järjes­tetyn juhla­se­mi­naarin ponti­mena oli Metal­li­liiton perus­ta­minen 120 vuotta sitten. Tilai­suu­dessa julkais­tiin dosentti Eino Ketolan kirjoit­tama Metal­li­liiton histo­ria­sarjan vuodet 1984–2000 sisäl­lään pitävä viides osa. Sitä käsit­te­levän Ketolan haastat­telun voit lukea tästä.

Yli 200 osallis­tujaa koonneessa juhla­se­mi­naa­rissa tuotiin Metallin histo­rian rinnalla esiin, että ammat­tiyh­dis­tys­toi­minnan juuret ulottuvat Teolli­suus­lii­toksi fuusioi­tu­neiden entisten Metal­li­liiton, TEAM Teolli­suusa­lojen ammat­ti­liiton ja Puuliiton kautta moninai­sina menneisyyteen.

Helsingin Kirja­työn­te­ki­jäin yhdistys perus­tet­tiin 150 vuotta sitten vuonna 1869. Sen aloit­teesta syntyi vuonna 1897 maamme ensim­mäinen ammat­ti­liitto, Suomen Kirjal­ta­ja­liitto. Puusep­päin keskus­hal­linto perus­tet­tiin 1899, ja Suomen Puutyön­te­ki­jäin liitto vuonna 1905.

TOIMINTA MUUTTUU, PERIAATTEET SÄILYVÄT

Voimien yhdis­tä­minen ja yhteis­kun­taan vaikut­ta­minen eivät ole ilmiöinä uusia, mutta ammat­tiyh­dis­tys­toi­minnan pitää Teolli­suus­liiton puheen­joh­tajan Riku Aallon mukaan etsiä uusia muotoja menes­tyäk­seen tulevaisuudessa.

– Ammat­tiyh­dis­tys­liike ei ole irral­linen saareke yhteis­kun­nassa. Se näkyy ja vaikuttaa laajalla rinta­malla. Se yrittää vaikuttaa kaikkeen, mikä koskee sen jäsenten, heidän perheen­jä­sen­tensä ja yleisem­minkin yhteis­kunnan asioita.

– Väkeä on joskus vaikea saada innos­tu­maan yhteisten asioiden hoita­mi­sesta, mutta me emme voi jäädä ihmet­te­le­mään tätä kehitystä. Ammat­tiyh­dis­tys­liik­keenkin on sopeu­dut­tava, kuten se on tehnyt aikai­sem­minkin. Samalla on löydet­tävä uudet keinot ja toiminnan muodot, joita emme ehkä edes osaa vielä nähdä.

Varmaa Aallon mukaan kuitenkin on, että vuoden 2018 alussa käynnis­tetyn Teolli­suus­liiton toiminta jatkuu samalla tavalla vastuul­li­sena kuin mitä tähänkin mennessä on nähty.

– Vakaa ja ennus­tet­tava meno yhteis­kun­nassa ja työmark­ki­noilla on kaikkien etu. Yhteis­kunta, joka pitää huolen heikoim­mis­taan, ja joka ei päästä väestö­no­sien elinta­soe­roja liian suuriksi, on vahva.

– Teemme tulevai­suu­des­sakin töitä sen eteen, että yhtei­söl­li­syy­delle on sijansa yhteis­kun­nas­samme. Toimin­ta­tavat saattavat muuttua, mutta perus­pe­ri­aat­teet säilyvät, Aalto totesi.

PALKKAKOORDINAATIOLLE ON TARVE

Suomen Pankin pääjoh­taja Olli Rehn arvioi terveh­dys­pu­heen­vuo­ros­saan histo­rial­lista taival­tansa juhlis­ta­maan kokoon­tu­neen Teolli­suus­liiton olevan merkit­tävä tekijä suoma­lai­sessa yhteiskunnassa.

Kansain­vä­lisen talouden ja sen rinnalla Suomen talouden hidas­tu­nutta kasvua, riski­te­ki­jöitä ja viennin vaimen­tu­neita näkymiä käsitellyt Rehn kiinnitti huomionsa seuraa­vien työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luiden palkka­rat­kaisun malliin. Hänen mukaansa palkka­po­li­tii­kalla on nykyisten kansain­vä­li­seen kilpai­luun liitty­vien reunaeh­tojen valli­tessa vahva yhteys Suomen kansan­ta­louden ja yhteis­kunnan kehitykseen.

– Koordi­naa­tiota tarvi­taan palkoista sovit­taessa tulevai­suu­des­sakin. On perus­teltua, että teolli­suuden toimialat asettavat palkan­ko­ro­tuk­sille raamin, jota muiden alojen ei ole syytä normaa­leissa oloissa ylittää, Rehn sanoi.

”OLKAA AKTIIVISIA KOTIMAASSA, EUROOPASSA JA MAAILMALLA”

Pitkän työuran ay-liikkeessä ja kansain­vä­li­sissä tehtä­vissä tehnyt Jyrki Raina yhdisti esityk­ses­sään globaalit megat­rendit ja ihmisten inhimil­liset perus­tar­peet. Rainan mukaan ihmiset haluavat saavuttaa ihmisar­voisen elämän, oikeu­den­mu­kai­suuden, ansio­työn ja elämi­seen riittävän palkan sekä perus­turvan riippu­matta siitä, missä päin maailmaa he asuvat.

Raina liputti pohjois­maisen hyvin­voin­ti­mallin puolesta. Hän korosti yhdessä vaikut­ta­misen merkitystä.

– Pitäkää huolta kotipe­sästä. Järjes­tä­minen on kaikkien tehtävä. Tavoit­teena ovat aktii­viset jäsenet, jotka vaikut­tavat yhtei­söissä ja yhteis­kun­nassa. Tehkää tilaa naisille ja nuorille. Olkaa aktii­visia Euroo­passa ja maail­malla. Auttakaa kehit­ty­vien maiden ammat­ti­liit­toja kasvamaan.

– Sopiminen on hieno pohjois­mainen perinne. Sitä tarvi­taan, mutta myös taistelua tullaan tarvit­se­maan. Aina, Raina sanoi.

STIPENDEJÄ OPISKELIJOILLE

Juhla­se­mi­naarin yhtey­dessä pidetty valtuuston juhla­ko­kous päätti, että Teolli­suus­liitto ryhtyy myöntä­mään opiske­li­ja­jä­se­nille vuosit­tain jaettavia 500 euron stipen­dejä. Niitä myönne­tään enintään 120 kappa­letta vuodessa. Stipen­dillä tuetaan aktii­visia nuoria heidän opiske­lunsa aikana ja vahvis­te­taan opiske­li­ja­jä­senten kiinnit­ty­mistä Teolli­suus­liit­toon ja sen nuorisotoimintaan.

Valtuusto päätti myös, että liitto ryhtyy tarjoa­maan ensi vuonna Murikassa ammat­tio­sas­toille viikon­lop­pu­kurs­seja, joilla ne voivat arvioida ja kehittää toimintaansa.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA