Juha Pesola: Järki käteen EU-vaaleissa

Euroo­pan unioni koetaan liian usein ja joskus myös väärin perus­tein etäi­seksi, byro­kraat­ti­seksi ja kalliiksi. Tämä mieli­kuva on synty­nyt erityi­sesti tilan­teista, joissa EU:n säätely on kohdis­tu­nut valtao­salle meistä merki­tyk­set­tö­miin asioi­hin, ja joita vielä ilta­päi­vä­leh­dissä ja sosi­aa­li­sessa mediassa on paisuteltu.

Koko­nai­suu­teen nähden nämä asiat ovat kuiten­kin olleet vähä­pä­töi­siä verrat­tuna siihen työhön, mitä Euroo­pan unioni on saanut aikaan esimer­kiksi työelämäkysymyksissä.

On arvioitu, että EU-sään­tely vaikut­taa noin kahteen kolmas­osaan Suomen halli­tuk­sen merkit­tä­vistä lakie­si­tyk­sistä. Työlain­sää­dän­nön saralla EU täyden­tää eri maiden lain­sää­dän­töä määrit­te­le­mällä lakien vähimmäisvaatimukset.

EU siis antaa lakeja (direk­tii­vejä ja asetuk­sia), joilla asete­taan vähim­mäis­vaa­ti­muk­sia esimer­kiksi työoloille ja ‑ehdoille sekä tiedot­ta­mi­selle ja työn­te­ki­jöi­den kuulemiselle.

Viime vuosien keskei­senä työsuo­je­lu­ta­voit­teena on ollut tehos­taa työpe­räi­sen syövän torjun­taa. Siihen on tähdätty anta­malla lain­sää­dän­tö­eh­do­tuk­sia, joihin on liit­ty­nyt raja-arvoja ja uutta ohjeistusta.

Teol­li­suus­lii­tolle merki­tyk­sel­li­siä ovat erityi­sesti olleet puu- ja kvart­si­pöly sekä diesel­pa­ko­kaa­sut, joista säädök­set ovat jo valmiina. Ne astu­vat voimaan vuoden 2020 alusta alkaen.

Edel­li­sen rinnalla Euroo­pan unioni on autta­nut erityi­sesti pieniä yrityk­siä noudat­ta­maan työsuojelusäännöksiä.

Lisäksi unio­nissa on nähty tarpeel­li­seksi uudis­taa vanhen­tu­nutta lain­sää­dän­töä ja keskit­tyä työsuo­je­lun paran­ta­mi­seen sekä sään­tö­jen noudat­ta­mi­seen ja valvon­taan työpai­koilla. Tätä työtä se on tehnyt yhdessä työmark­ki­naos­a­puol­ten kanssa.

Etene­mi­nen näissä asioissa on ollut aika verk­kaista, mutta suunta on ollut oikea.

Irti­sa­no­mi­set ja työpaik­ko­jen siir­ty­mi­nen halvan työvoi­man maihin kosket­ta­vat kaik­kien EU-maiden työntekijöitä.

Euroo­pan unio­nin jäsen­maissa leipäänsä tienaa yhteensä yli 240 miljoo­naa työn­te­ki­jää. EU:n työlain­sää­dän­nöstä on merkit­tä­vää hyötyä monissa työelä­män kysy­myk­sissä. Unio­nin lain­sää­däntö antaa puit­teet oikeuk­sille ja velvol­li­suuk­sille työpaikalla.

EU-lain­sää­dän­töä ollaan yksin­ker­tais­ta­massa ja keven­tä­mässä kansa­lais­ten ja sidos­ryh­mien teke­mien ehdo­tus­ten pohjalta. Tässä tapauk­sessa ei kuiten­kaan pidä keven­tää työsuojelusäädöksiä.

Siksi vaaleissa on tärkeää äänes­tää työelä­män todel­li­sia tuntijoita.

Irti­sa­no­mi­set ja työpaik­ko­jen siir­ty­mi­nen halvan työvoi­man maihin kosket­ta­vat kaik­kien EU-maiden työntekijöitä.

EU:lta odote­taan ratkai­sua näihin ongel­miin. Myös työeh­toi­hin ja työoloi­hin kaiva­taan yhte­näi­siä Euroo­pan ja koko maail­man laajui­sia sopimuksia.

Työelä­mä­ky­sy­mys­ten lisäksi ilmas­ton­muu­tos, ikään­tyvä väestö, työt­tö­myys ja maahan­muutto haas­ta­vat tule­van parlamentin.

Järki käteen ja äänestämään!

JUHA PESOLA
Teol­li­suus­lii­ton työympäristöpäällikkö

KUVA KITI HAILA