Työtais­telut leima­sivat vuotta 2018 – Teolli­suus­liiton valtuusto: liitto saavutti tavoitteensa

Teolli­suus­liitto nousi viime vuonna johta­vaan rooliin taiste­lussa työttö­myys­turvan ja irtisa­no­mis­suojan puolesta. Teolli­suus­liiton 21.–22.5. kokoon­tunut valtuuston kevät­ko­kous muun muassa hyväksyi liiton ensim­mäisen vuoden toimintakertomuksen.

Työtais­telut leima­sivat Teolli­suus­liiton toimintaa vuonna 2018. Helmi­kuun 2. päivä vastus­tet­tiin poliit­ti­sella miele­nil­mauk­sella maan halli­tuksen virit­tämää aktii­vi­mallia, jossa työnha­kijat velvoi­tet­tiin erilai­siin ”aktivoin­ti­toi­miin” työttö­myys­kor­vauksen leikkaa­misen uhalla.

Vuoden puoli­vä­lissä maan hallitus alkoi ajaa irtisa­no­mis­suojan heiken­tä­mistä alle 20 hengen yrityk­sissä. SAK:laiset liitot kampan­joivat eriar­vois­tavan lakihank­keen pysäyt­tä­mi­seksi, mutta se ei vaikut­tanut halli­tuk­seen. Sen seurauk­sena Teolli­suus­liitto julisti poliit­ti­sena työtais­te­lu­toi­men­pi­teenä ensin 17.9. alkaen ylityö­kiellon kaikille sopimus­aloil­leen viestin­tä­aloja lukuun ottamatta. 3.10. järjes­tet­tiin vuoro­kauden mittainen lakko, johon osallistui 150 työpaikkaa ja noin 22 000 jäsentä. Seuraava vaihe oli nelipäi­väinen lakko 25.–28. lokakuuta.

Teolli­suus­liiton 21.–22. touko­kuuta Helsin­gissä kokoon­tu­neen valtuuston mukaan liitto saavutti tavoit­teensa. Hallitus muutti lakie­si­tys­tään niin, että irtisa­no­mis­suoja ei heiken­tynyt. Liitto toteutti tehtä­vänsä solidaa­ri­suuden edistä­jänä, heikom­massa asemassa olevien ihmisten ja työmark­kina-asioiden kolmi­kan­taisen valmis­telun puolustajana.

Samalla valtuusto totesi, että liiton on jatket­tava työsken­telyä sen eteen, että asioita voidaan työmark­ki­noilla ja yhteis­kun­nassa edistää neuvot­te­le­malla ja sopimalla eri osapuolten neuvot­te­lu­ha­luk­kuuden ja keski­näisen luotta­muksen pohjalta.

POIMINTOJA TOIMINNASTA 2018

Suurin osa Teolli­suus­liiton toimin­nasta on hidasta ja pitkä­kes­toista työtä, joka ei nouse otsikoihin kuten poliit­tiset lakot. Liiton perus­teh­täviä ajatellen toimin­ta­vuosi 2018 oli arkisen aherruksen täyteinen niin, että merkit­tävä osa resurs­seista kohdistui toiminnan käynnis­tä­mi­seen, uusien toimin­ta­mal­lien käyttöön ottami­seen ja toiminnan pitkä­jän­teisen kehit­tä­misen ja arvioinnin rakentamiseen.

Edunval­von­nassa sovitet­tiin yhteen perus­ta­ja­liit­tojen toimin­ta­tavat ja otettiin käyttöön uusia palve­luja kuten työympä­ristö- ja sosiaa­li­asioiden päivystys. Tutki­muk­sessa kirjoi­tet­tiin suhdanne‑, toimiala- ja palkka­kat­saukset sekä käynnis­tet­tiin noin 3 000 henkilön jäsen­pa­neeli ja noin 350 henkilön luotta­mus­mies­pa­neeli, joilta kerättyä tietoa voidaan hyödyntää liiton päätök­sen­teon apuna.

Järjes­tä­mis­työssä kohde­ryh­mäksi valit­tiin yli 50 hengen työpaikat. Resurssia vahvis­tet­tiin rekry­toi­malla uusia työnte­ki­jöitä. Aluetoi­mis­tojen työ ja alueel­linen toiminta käynnis­tet­tiin useilla eri tapah­tu­milla ja toimin­ta­mal­lien raken­ta­mi­sella. Osastojen voima­va­roja kasva­tet­tiin yhteis­työtä ja yhdis­ty­misiä lisäämällä.

Koulu­tus­jär­jes­telmää tehos­tet­tiin ja yhden­mu­kais­tet­tiin Murikan voima­varat ja myös alueel­liset tarpeet huomioon ottaen. Murikan käyttö­as­teessa päästiin tavoit­tee­seen, mutta mahdol­li­suuksia on parempaan.

Liiton brändi otettiin käyttöön koko organi­saa­tiossa ja liitto notee­rat­tiin julki­suu­dessa läpi vuoden työmark­ki­noiden vahvana vaikut­ta­jana. Viestin­nässä nostet­tiin liiton ja jäsenten näkökul­masta asioita ja teemoja yhteis­kun­nal­li­seen keskus­te­luun sekä tehtiin liittoa jäsenille ja sidos­ryh­mille tunne­tuksi. Yksi teema oli Teolli­suus­liiton tavoit­teet parhail­laan käynnissä olevalle vaali­kau­delle. Sen kärkiä ovat, että maan hallitus edistäisi voimak­kaasti teolli­suuden toimin­tae­del­ly­tyksiä ja työlli­syyttä. Eduskun­ta­vaa­leihin onnis­tut­tiin saamaan vähin­tään yksi Teolli­suus­liiton jäsen ehdok­kaaksi jokai­sessa vaalipiirissä.

Yhteis­kun­nal­li­sessa vaikut­ta­mi­sessa liiton edustajat olivat kuulta­vana eduskun­nassa yhteis­toi­min­ta­lain ja kollek­tii­visen irtisa­no­mis­suojan kehit­tä­mis­tar­peista. Lakie­si­tyk­siin laadit­tiin useita lausun­toja, joista esimerk­kejä ovat työaika- ja vuosi­lo­ma­laki. Liitto osallistui asian­tun­te­muk­sel­laan aktii­vi­sesti myös ammatil­lisen koulu­tuksen kehit­tä­mi­seen ja työsuo­je­lu­hal­linnon uudis­ta­mi­seen sekä SAK:n lainval­mis­telun työryhmiin.

Kansain­vä­li­sessä toimin­nassa vaikut­ta­mis­työtä toteu­tet­tiin muun muassa osallis­tu­malla teolli­suus­liit­tojen Eurooppa-järjestön poliit­tisen asiakirja Euroopan tulevai­suutta tuotta­massa kirjoit­ta­mi­seen. Sen seurauk­sena asiakir­jassa otetaan huomioon suoma­laiset ja pohjois­maiset näkökulmat, millä on merki­tystä, kun Eurooppa-järjestö esimer­kiksi tekee lausun­toja Euroopan parla­men­tille ja komissiolle.

LIKI 90 ESITYSTÄ

Valtuusto sai käsitel­tä­väk­seen yhteensä 87 esitystä yli 30 ammat­tio­sas­tolta. Niistä suurin osa eli 71 osui tekno­lo­gia­sek­to­rille. Järjes­tö­toi­min­taan esityk­sistä kohdistui seitsemän, työym­pä­ris­töön kolme sekä koulu­tuk­seen, talou­teen ja viestin­tään kuhunkin kaksi. Osastoille lähete­tään vastaukset esityksiin.

Tekno­lo­gia­sek­to­rille tulleet esitykset käsit­te­livät työeh­to­so­pi­muksia ja edunval­vontaa. Ne otetaan huomioon syksyn työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luihin valmis­tau­dut­taessa ja sopimus­kauden aikana liittojen välisten työryh­mien työskentelyssä.

Järjes­tö­toi­min­nassa valtuusto yhtyi esityk­seen, jonka mukaan ammat­tio­saston muutoksen voisi tehdä eli eAsioinnin eli sähköisen asioinnin kautta. Sitä vastoin valtuusto ei yhtynyt esityk­siin, joiden mukaan liitto-organi­saa­tion painopis­teitä siirret­täi­siin toiminta-alueille, eläke­läis­kurs­sien määrää lisät­täi­siin, ammat­tio­saston jäsenet siirret­täi­siin purkau­tu­mis­ta­pauk­sissa toisiin osastoihin entisen TEAMin mallin mukai­sesti ja eläke­läis­jä­se­niltä poistet­tai­siin mahdol­li­suus olla ammat­tio­saston halli­tuksen jäseniä.

Eläke­läis­jä­se­niltä esitet­tiin poistet­ta­vaksi myös äänioi­keus liitto­ko­kous­vaa­leissa, mutta kysymyk­sessä oli vääri­nym­märrys, sillä eläke­läi­sillä ei ole nykyisten sääntöjen mukaan äänioi­keutta liitto­ko­kous­vaa­leissa. Valtuus­tolle esitet­tiin myös ammat­tio­sas­tojen malli­sään­töjen muutta­mista ammat­tio­saston halli­tuksen jäsenten sekä varajä­senten lukumäärän osalta. Valtuusto merkitsi esityksen tiedoksi siksi, että saman sisäl­töi­seen esityk­seen on jo valtuus­to­kau­della kerran vastattu, eikä muutok­seen edelli­sellä kerralla ryhdytty.

Koulu­tuksen saralla esitet­tiin, että työnan­tajan tuen piiriin kuuluvia koulu­tuksia saatai­siin monipuo­li­semmin tarjolle ja että muksu­kurs­seja järjes­tet­täi­siin Murikassa myös koulu­laisten talvi­lo­ma­vii­koilla. Valtuusto merkitsi esityksen tiedoksi. Esityk­sistä ensim­mäinen on jo työn alla ja toinen otetaan selvitettäväksi.

Talouden alueella esitet­tiin liiton tarjoa­mien jäsene­tujen paran­ta­mista ja liiton jäsen­mak­suo­suuden alenta­mista. Valtuusto merkitsi esitykset tiedoksi, koska saman sisäl­töi­siin esityk­siin on jo kuluvalla valtuus­to­kau­della vastattu. Jäsene­tuja pyritään paran­ta­maan koko ajan. Liiton jäsen­mak­suo­suuden alenta­mi­seen ei ole ryhdytty.

Työym­pä­ris­tö­toi­min­nassa esitet­tiin auttavan puhelimen perus­ta­mista luotta­mus­hen­ki­löille, tuettuja hotel­liyö­py­misiä luotta­mus­hen­ki­löille ja työnoh­jaajan palve­luiden antamista luotta­mus­hen­ki­löille. Valtuusto ei yhtynyt kahteen ensim­mäi­seen esityk­seen, vaan palve­lujen arvioi­tiin jo olevan riittä­vällä tasolla. Työnoh­jausta käsit­te­levä esitys merkit­tiin tiedoksi. Liitto selvittää onko työnoh­jauksen järjes­tä­minen mahdol­lista tai järkevää toteuttaa.

Viestin­nässä esitet­tiin kierre­sel­kä­myksiä työeh­to­so­pi­muk­siin ja täytet­tä­vien lomak­keiden ja kaavak­keiden toimi­vuuden varmis­ta­mista. Valtuusto merkitsi esitykset tiedoksi. Tessit valmis­te­taan yhdessä työnan­ta­ja­liit­tojen kanssa. Tavoit­teena on saada niistä mahdol­li­simman helppo­käyt­töiset. Lomak­keiden toimin­nassa havai­tuista häiriöistä kannattaa ilmoittaa liittoon verkko­si­vujen palau­te­lo­mak­keen kautta. Joskus ongelma voi johtua myös lomak­keen täyttäjän käyttä­mästä selaimesta.

KOHTI TYÖEHTOSOPIMUSKIERROSTA

Ammat­tio­sastot tekivät työeh­to­so­pi­muk­siin yhteensä 1 228 muutos­esi­tystä. Niistä 717 kohdistui tekno­lo­gia­sek­to­riin, 297 erityi­sa­lojen sekto­riin, 154 kemian sekto­riin ja 60 puutuo­te­sek­to­riin. Esitykset on käsitelty työeh­to­neu­vot­te­lu­kun­nissa, sekto­ri­joh­to­kun­nissa ja liiton hallituksessa.

Työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lujen valmis­te­lu­työt ovat olleet jo hyvän aikaa käynnissä. Varsi­naiset neuvot­telut käydään eri sopimus­aloilla suurim­maksi osaksi syyskuun ja marras­kuun välisenä aikana.

Teolli­suus­liitto on nosta­massa kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muksen mukaisen 24 tunnin työajan lisäyksen työeh­to­so­pi­muk­sista poista­misen lisäksi tes-neuvot­te­luissa esille seuraavat teemat:

• Jäsenten ostovoiman turvaava palkkaratkaisu.
• Työai­ka­mää­räysten kehit­tä­minen työai­ka­laki huomioiden.
• Henki­löstön edusta­jien aseman ja oikeuk­sien vahvistaminen.
• Työeh­to­so­pi­musten sosiaa­listen määräysten kehit­tä­minen työym­pä­ris­tö­ky­sy­mykset mukaan lukien.
• Vuokra­työn, ulkopuo­lisen työvoiman käytön ja matka­työn pelisään­töjen selventäminen.
• Työssä­op­pi­misen ja ammatil­lisen koulu­tuksen reformin tuotta­mien uudis­tus­tar­peiden huomioiminen.

Yleis­tet­tyjen tavoit­teiden takana sopimusalat ovat neuvot­te­luja ajatellen keske­nään erilaisia. Neuvot­te­lu­pöy­dissä on siten yhteisiä ja sopimusa­la­koh­taisia kysymyksiä ratkaistavana.

JÄSENMAKSUT EIVÄT KATA TOIMINTAMENOJA

Teolli­suus­liiton vuoden 2018 tilin­päätös on laadul­taan poikkeuk­sel­linen. Se osoittaa noin 184,5 miljoonan euron ylijäämän, mutta ylijäämä muodostuu suurim­maksi osaksi kerta­luon­tei­sista eristä. Niistä suurin on liitto­fuusion yhtey­dessä Teolli­suus­lii­tolle siirty­neen 117,5 miljoonan euron omaisuuden kirjaa­minen tulos­vai­kut­tei­sesti tilin­pää­tök­seen. Toinen merkit­tävä erä on Kojamon listau­tu­misen yhtey­dessä tapah­tu­neesta osake­myyn­nistä kirjattu budje­toi­maton 65,4 miljoonan euron myyntivoitto.

Edellä kuvatuista luvuista riisut­tuna liiton talouden tilanne vuonna 2018 päätyi siihen, että noin 34,5 miljoonan euron jäsen­mak­su­tulot eivät riittä­neet katta­maan varsi­naisen toiminnan noin 44,3 miljoonan euron kulujäämää. Liiton sääntöjen mukaan sijoi­tus­toi­minnan tuottoja voidaan käyttää toimin­ta­ku­lujen katta­mi­seen, mutta pitkällä aikavä­lillä on nähtä­vissä tarve jäsen­mak­su­tu­lojen ja toimin­ta­ku­lujen saatta­mi­seksi lähem­mäksi toisiaan. Tähän tarpee­seen vaikut­tava merkit­tävä tekijä on jäsen­ke­hitys. Vuoden 2018 lopussa jäsen­määrä oli 211 795, mikä on hieman alle 7 300 vähemmän kuin vuonna 2017. Sijoi­tus­toi­minnan tuotto vuonna 2018 oli noin 76,8 miljoonaa euroa.

Valtuusto korosti käymis­sään keskus­te­luissa jäsen­määrän tulevan kasvat­ta­minen tärkeyttä.

STRATEGINEN MITTARISTO VALMIS

Valtuus­tolle esitel­tiin liiton strate­ginen mitta­risto. Mitta­reita on kaikkiaan yhdeksän. Ne mittaavat ja antavat tietoa liiton strate­gisten tavoit­teiden toteu­tu­mi­sesta, jotka ovat yhteis­voima, sopiminen ja neuvokkuus.

Mitta­ris­tolla saatavia tuloksia ja niiden pohjalta tehtäviä tulkin­toja ja johto­pää­töksiä käyte­tään hyödyksi liiton toiminnan kehit­tä­mi­sessä. Myös mitta­risto itses­sään on jatkuvan kehit­tä­mis­työn kohteena.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA

Lisää uutisia Teolli­suus­liiton kevät­val­tuuston kokouk­sesta sekä liiton vuoden 2018 toimin­ta­ker­tomus ja tilin­päätös löytyvät verkko­si­vuilta osoit­teesta www.teollisuusliitto.fi.