Työtais­te­lut leima­si­vat vuotta 2018 – Teol­li­suus­lii­ton valtuusto: liitto saavutti tavoitteensa

Teol­li­suus­liitto nousi viime vuonna johta­vaan rooliin tais­te­lussa työt­tö­myys­tur­van ja irti­sa­no­mis­suo­jan puolesta. Teol­li­suus­lii­ton 21.–22.5. kokoon­tu­nut valtuus­ton kevät­ko­kous muun muassa hyväk­syi liiton ensim­mäi­sen vuoden toimintakertomuksen.

Työtais­te­lut leima­si­vat Teol­li­suus­lii­ton toimin­taa vuonna 2018. Helmi­kuun 2. päivä vastus­tet­tiin poliit­ti­sella miele­nil­mauk­sella maan halli­tuk­sen virit­tä­mää aktii­vi­mal­lia, jossa työn­ha­ki­jat velvoi­tet­tiin erilai­siin ”akti­voin­ti­toi­miin” työt­tö­myys­kor­vauk­sen leik­kaa­mi­sen uhalla.

Vuoden puoli­vä­lissä maan halli­tus alkoi ajaa irti­sa­no­mis­suo­jan heiken­tä­mistä alle 20 hengen yrityk­sissä. SAK:laiset liitot kampan­joi­vat eriar­vois­ta­van laki­hank­keen pysäyt­tä­mi­seksi, mutta se ei vaikut­ta­nut halli­tuk­seen. Sen seurauk­sena Teol­li­suus­liitto julisti poliit­ti­sena työtais­te­lu­toi­men­pi­teenä ensin 17.9. alkaen ylityö­kiel­lon kaikille sopi­mus­aloil­leen vies­tin­tä­aloja lukuun otta­matta. 3.10. järjes­tet­tiin vuoro­kau­den mittai­nen lakko, johon osal­lis­tui 150 työpaik­kaa ja noin 22 000 jäsentä. Seuraava vaihe oli neli­päi­väi­nen lakko 25.–28. lokakuuta.

Teol­li­suus­lii­ton 21.–22. touko­kuuta Helsin­gissä kokoon­tu­neen valtuus­ton mukaan liitto saavutti tavoit­teensa. Halli­tus muutti lakie­si­tys­tään niin, että irti­sa­no­mis­suoja ei heiken­ty­nyt. Liitto toteutti tehtä­vänsä soli­daa­ri­suu­den edis­tä­jänä, heikom­massa asemassa olevien ihmis­ten ja työmark­kina-asioi­den kolmi­kan­tai­sen valmis­te­lun puolustajana.

Samalla valtuusto totesi, että liiton on jatket­tava työs­ken­te­lyä sen eteen, että asioita voidaan työmark­ki­noilla ja yhteis­kun­nassa edis­tää neuvot­te­le­malla ja sopi­malla eri osapuol­ten neuvot­te­lu­ha­luk­kuu­den ja keski­näi­sen luot­ta­muk­sen pohjalta.

POIMINTOJA TOIMINNASTA 2018

Suurin osa Teol­li­suus­lii­ton toimin­nasta on hidasta ja pitkä­kes­toista työtä, joka ei nouse otsi­koi­hin kuten poliit­ti­set lakot. Liiton perus­teh­tä­viä ajatel­len toimin­ta­vuosi 2018 oli arki­sen aher­ruk­sen täytei­nen niin, että merkit­tävä osa resurs­seista kohdis­tui toimin­nan käyn­nis­tä­mi­seen, uusien toimin­ta­mal­lien käyt­töön otta­mi­seen ja toimin­nan pitkä­jän­tei­sen kehit­tä­mi­sen ja arvioin­nin rakentamiseen.

Edun­val­von­nassa sovi­tet­tiin yhteen perus­ta­ja­liit­to­jen toimin­ta­ta­vat ja otet­tiin käyt­töön uusia palve­luja kuten työympä­ristö- ja sosi­aa­li­asioi­den päivys­tys. Tutki­muk­sessa kirjoi­tet­tiin suhdanne‑, toimiala- ja palk­ka­kat­sauk­set sekä käyn­nis­tet­tiin noin 3 000 henki­lön jäsen­pa­neeli ja noin 350 henki­lön luot­ta­mus­mies­pa­neeli, joilta kerät­tyä tietoa voidaan hyödyn­tää liiton päätök­sen­teon apuna.

Järjes­tä­mis­työssä kohde­ryh­mäksi valit­tiin yli 50 hengen työpai­kat. Resurs­sia vahvis­tet­tiin rekry­toi­malla uusia työn­te­ki­jöitä. Alue­toi­mis­to­jen työ ja alueel­li­nen toiminta käyn­nis­tet­tiin useilla eri tapah­tu­milla ja toimin­ta­mal­lien raken­ta­mi­sella. Osas­to­jen voima­va­roja kasva­tet­tiin yhteis­työtä ja yhdis­ty­mi­siä lisäämällä.

Koulu­tus­jär­jes­tel­mää tehos­tet­tiin ja yhden­mu­kais­tet­tiin Muri­kan voima­va­rat ja myös alueel­li­set tarpeet huomioon ottaen. Muri­kan käyt­tö­as­teessa pääs­tiin tavoit­tee­seen, mutta mahdol­li­suuk­sia on parempaan.

Liiton brändi otet­tiin käyt­töön koko orga­ni­saa­tiossa ja liitto notee­rat­tiin julki­suu­dessa läpi vuoden työmark­ki­noi­den vahvana vaikut­ta­jana. Vies­tin­nässä nostet­tiin liiton ja jäsen­ten näkö­kul­masta asioita ja teemoja yhteis­kun­nal­li­seen keskus­te­luun sekä tehtiin liit­toa jäse­nille ja sidos­ryh­mille tunne­tuksi. Yksi teema oli Teol­li­suus­lii­ton tavoit­teet parhail­laan käyn­nissä olevalle vaali­kau­delle. Sen kärkiä ovat, että maan halli­tus edis­täisi voimak­kaasti teol­li­suu­den toimin­tae­del­ly­tyk­siä ja työl­li­syyttä. Edus­kun­ta­vaa­lei­hin onnis­tut­tiin saamaan vähin­tään yksi Teol­li­suus­lii­ton jäsen ehdok­kaaksi jokai­sessa vaalipiirissä.

Yhteis­kun­nal­li­sessa vaikut­ta­mi­sessa liiton edus­ta­jat olivat kuul­ta­vana edus­kun­nassa yhteis­toi­min­ta­lain ja kollek­tii­vi­sen irti­sa­no­mis­suo­jan kehit­tä­mis­tar­peista. Lakie­si­tyk­siin laadit­tiin useita lausun­toja, joista esimerk­kejä ovat työaika- ja vuosi­lo­ma­laki. Liitto osal­lis­tui asian­tun­te­muk­sel­laan aktii­vi­sesti myös amma­til­li­sen koulu­tuk­sen kehit­tä­mi­seen ja työsuo­je­lu­hal­lin­non uudis­ta­mi­seen sekä SAK:n lain­val­mis­te­lun työryhmiin.

Kansain­vä­li­sessä toimin­nassa vaikut­ta­mis­työtä toteu­tet­tiin muun muassa osal­lis­tu­malla teol­li­suus­liit­to­jen Eurooppa-järjes­tön poliit­ti­sen asia­kirja Euroo­pan tule­vai­suutta tuot­ta­massa kirjoit­ta­mi­seen. Sen seurauk­sena asia­kir­jassa otetaan huomioon suoma­lai­set ja pohjois­mai­set näkö­kul­mat, millä on merki­tystä, kun Eurooppa-järjestö esimer­kiksi tekee lausun­toja Euroo­pan parla­men­tille ja komissiolle.

LIKI 90 ESITYSTÄ

Valtuusto sai käsi­tel­tä­väk­seen yhteensä 87 esitystä yli 30 ammat­tio­sas­tolta. Niistä suurin osa eli 71 osui tekno­lo­gia­sek­to­rille. Järjes­tö­toi­min­taan esityk­sistä kohdis­tui seit­se­män, työym­pä­ris­töön kolme sekä koulu­tuk­seen, talou­teen ja vies­tin­tään kuhun­kin kaksi. Osas­toille lähe­te­tään vastauk­set esityksiin.

Tekno­lo­gia­sek­to­rille tulleet esityk­set käsit­te­li­vät työeh­to­so­pi­muk­sia ja edun­val­von­taa. Ne otetaan huomioon syksyn työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lui­hin valmis­tau­dut­taessa ja sopi­mus­kau­den aikana liit­to­jen välis­ten työryh­mien työskentelyssä.

Järjes­tö­toi­min­nassa valtuusto yhtyi esityk­seen, jonka mukaan ammat­tio­sas­ton muutok­sen voisi tehdä eli eAsioin­nin eli sähköi­sen asioin­nin kautta. Sitä vastoin valtuusto ei yhty­nyt esityk­siin, joiden mukaan liitto-orga­ni­saa­tion pain­opis­teitä siir­ret­täi­siin toiminta-alueille, eläke­läis­kurs­sien määrää lisät­täi­siin, ammat­tio­sas­ton jäse­net siir­ret­täi­siin purkau­tu­mis­ta­pauk­sissa toisiin osas­toi­hin enti­sen TEAMin mallin mukai­sesti ja eläke­läis­jä­se­niltä pois­tet­tai­siin mahdol­li­suus olla ammat­tio­sas­ton halli­tuk­sen jäseniä.

Eläke­läis­jä­se­niltä esitet­tiin pois­tet­ta­vaksi myös äänioi­keus liit­to­ko­kous­vaa­leissa, mutta kysy­myk­sessä oli vääri­nym­mär­rys, sillä eläke­läi­sillä ei ole nykyis­ten sään­tö­jen mukaan äänioi­keutta liit­to­ko­kous­vaa­leissa. Valtuus­tolle esitet­tiin myös ammat­tio­sas­to­jen malli­sään­tö­jen muut­ta­mista ammat­tio­sas­ton halli­tuk­sen jäsen­ten sekä vara­jä­sen­ten luku­mää­rän osalta. Valtuusto merkitsi esityk­sen tiedoksi siksi, että saman sisäl­töi­seen esityk­seen on jo valtuus­to­kau­della kerran vastattu, eikä muutok­seen edel­li­sellä kerralla ryhdytty.

Koulu­tuk­sen saralla esitet­tiin, että työnan­ta­jan tuen piiriin kuulu­via koulu­tuk­sia saatai­siin moni­puo­li­sem­min tarjolle ja että muksu­kurs­seja järjes­tet­täi­siin Muri­kassa myös koulu­lais­ten talvi­lo­ma­vii­koilla. Valtuusto merkitsi esityk­sen tiedoksi. Esityk­sistä ensim­mäi­nen on jo työn alla ja toinen otetaan selvitettäväksi.

Talou­den alueella esitet­tiin liiton tarjoa­mien jäse­ne­tu­jen paran­ta­mista ja liiton jäsen­mak­suo­suu­den alen­ta­mista. Valtuusto merkitsi esityk­set tiedoksi, koska saman sisäl­töi­siin esityk­siin on jo kulu­valla valtuus­to­kau­della vastattu. Jäse­ne­tuja pyri­tään paran­ta­maan koko ajan. Liiton jäsen­mak­suo­suu­den alen­ta­mi­seen ei ole ryhdytty.

Työym­pä­ris­tö­toi­min­nassa esitet­tiin autta­van puhe­li­men perus­ta­mista luot­ta­mus­hen­ki­löille, tuet­tuja hotel­liyö­py­mi­siä luot­ta­mus­hen­ki­löille ja työnoh­jaa­jan palve­lui­den anta­mista luot­ta­mus­hen­ki­löille. Valtuusto ei yhty­nyt kahteen ensim­mäi­seen esityk­seen, vaan palve­lu­jen arvioi­tiin jo olevan riit­tä­vällä tasolla. Työnoh­jausta käsit­te­levä esitys merkit­tiin tiedoksi. Liitto selvit­tää onko työnoh­jauk­sen järjes­tä­mi­nen mahdol­lista tai järke­vää toteuttaa.

Vies­tin­nässä esitet­tiin kier­re­sel­kä­myk­siä työeh­to­so­pi­muk­siin ja täytet­tä­vien lomak­kei­den ja kaavak­kei­den toimi­vuu­den varmis­ta­mista. Valtuusto merkitsi esityk­set tiedoksi. Tessit valmis­te­taan yhdessä työnan­ta­ja­liit­to­jen kanssa. Tavoit­teena on saada niistä mahdol­li­sim­man help­po­käyt­töi­set. Lomak­kei­den toimin­nassa havai­tuista häiriöistä kannat­taa ilmoit­taa liit­toon verk­ko­si­vu­jen palau­te­lo­mak­keen kautta. Joskus ongelma voi johtua myös lomak­keen täyt­tä­jän käyt­tä­mästä selaimesta.

KOHTI TYÖEHTOSOPIMUSKIERROSTA

Ammat­tio­sas­tot teki­vät työeh­to­so­pi­muk­siin yhteensä 1 228 muutos­esi­tystä. Niistä 717 kohdis­tui tekno­lo­gia­sek­to­riin, 297 erityi­sa­lo­jen sekto­riin, 154 kemian sekto­riin ja 60 puutuo­te­sek­to­riin. Esityk­set on käsi­telty työeh­to­neu­vot­te­lu­kun­nissa, sekto­ri­joh­to­kun­nissa ja liiton hallituksessa.

Työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lu­jen valmis­te­lu­työt ovat olleet jo hyvän aikaa käyn­nissä. Varsi­nai­set neuvot­te­lut käydään eri sopi­mus­aloilla suurim­maksi osaksi syys­kuun ja marras­kuun väli­senä aikana.

Teol­li­suus­liitto on nosta­massa kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sen mukai­sen 24 tunnin työajan lisäyk­sen työeh­to­so­pi­muk­sista pois­ta­mi­sen lisäksi tes-neuvot­te­luissa esille seuraa­vat teemat:

• Jäsen­ten osto­voi­man turvaava palkkaratkaisu.
• Työai­ka­mää­räys­ten kehit­tä­mi­nen työai­ka­laki huomioiden.
• Henki­lös­tön edus­ta­jien aseman ja oikeuk­sien vahvistaminen.
• Työeh­to­so­pi­mus­ten sosi­aa­lis­ten määräys­ten kehit­tä­mi­nen työym­pä­ris­tö­ky­sy­myk­set mukaan lukien.
• Vuokra­työn, ulko­puo­li­sen työvoi­man käytön ja matka­työn peli­sään­tö­jen selventäminen.
• Työs­sä­op­pi­mi­sen ja amma­til­li­sen koulu­tuk­sen refor­min tuot­ta­mien uudis­tus­tar­pei­den huomioiminen.

Yleis­tet­ty­jen tavoit­tei­den takana sopi­musa­lat ovat neuvot­te­luja ajatel­len keske­nään erilai­sia. Neuvot­te­lu­pöy­dissä on siten yhtei­siä ja sopi­musa­la­koh­tai­sia kysy­myk­siä ratkaistavana.

JÄSENMAKSUT EIVÄT KATA TOIMINTAMENOJA

Teol­li­suus­lii­ton vuoden 2018 tilin­pää­tös on laadul­taan poik­keuk­sel­li­nen. Se osoit­taa noin 184,5 miljoo­nan euron ylijää­män, mutta ylijäämä muodos­tuu suurim­maksi osaksi kerta­luon­tei­sista eristä. Niistä suurin on liit­to­fuusion yhtey­dessä Teol­li­suus­lii­tolle siir­ty­neen 117,5 miljoo­nan euron omai­suu­den kirjaa­mi­nen tulos­vai­kut­tei­sesti tilin­pää­tök­seen. Toinen merkit­tävä erä on Koja­mon listau­tu­mi­sen yhtey­dessä tapah­tu­neesta osake­myyn­nistä kirjattu budje­toi­ma­ton 65,4 miljoo­nan euron myyntivoitto.

Edellä kuva­tuista luvuista riisut­tuna liiton talou­den tilanne vuonna 2018 päätyi siihen, että noin 34,5 miljoo­nan euron jäsen­mak­su­tu­lot eivät riit­tä­neet katta­maan varsi­nai­sen toimin­nan noin 44,3 miljoo­nan euron kulu­jää­mää. Liiton sään­tö­jen mukaan sijoi­tus­toi­min­nan tuot­toja voidaan käyt­tää toimin­ta­ku­lu­jen katta­mi­seen, mutta pitkällä aika­vä­lillä on nähtä­vissä tarve jäsen­mak­su­tu­lo­jen ja toimin­ta­ku­lu­jen saat­ta­mi­seksi lähem­mäksi toisi­aan. Tähän tarpee­seen vaikut­tava merkit­tävä tekijä on jäsen­ke­hi­tys. Vuoden 2018 lopussa jäsen­määrä oli 211 795, mikä on hieman alle 7 300 vähem­män kuin vuonna 2017. Sijoi­tus­toi­min­nan tuotto vuonna 2018 oli noin 76,8 miljoo­naa euroa.

Valtuusto korosti käymis­sään keskus­te­luissa jäsen­mää­rän tule­van kasvat­ta­mi­nen tärkeyttä.

STRATEGINEN MITTARISTO VALMIS

Valtuus­tolle esitel­tiin liiton stra­te­gi­nen mitta­risto. Mitta­reita on kaik­ki­aan yhdek­sän. Ne mittaa­vat ja anta­vat tietoa liiton stra­te­gis­ten tavoit­tei­den toteu­tu­mi­sesta, jotka ovat yhteis­voima, sopi­mi­nen ja neuvokkuus.

Mitta­ris­tolla saata­via tulok­sia ja niiden pohjalta tehtä­viä tulkin­toja ja johto­pää­tök­siä käyte­tään hyödyksi liiton toimin­nan kehit­tä­mi­sessä. Myös mitta­risto itses­sään on jatku­van kehit­tä­mis­työn kohteena.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA

Lisää uuti­sia Teol­li­suus­lii­ton kevät­val­tuus­ton kokouk­sesta sekä liiton vuoden 2018 toimin­ta­ker­to­mus ja tilin­pää­tös löyty­vät verk­ko­si­vuilta osoit­teesta www.teollisuusliitto.fi.