VIERAILIJA: Pekka Ristelä: Duunari, äänestä eurovaaleissa!

Eduskun­ta­vaa­lien pölyn vasta laskeu­tuessa tänä keväänä käydään myös Euroopan parla­mentin vaalit. Aiemmin äänes­ty­sak­tii­vi­suus eurovaa­leissa on ollut selvästi matalampi kuin eduskun­ta­vaa­leissa. Duunarin ei kuiten­kaan kannata jättää EU-tason vaikut­ta­mista muiden asiaksi.

Työsuo­jelu on yksi isoim­mista ja konkreet­ti­sim­mista asioista, mitä EU työelämän suhteen säätelee. Viime vuosina on menty eteen­päin esimer­kiksi syöpä­vaa­ral­listen aineiden rajoit­ta­mi­sessa. Nyt kaikissa EU-valtioissa on yhtäläiset ja entistä tiukemmat raja-arvot muun muassa työpaik­kojen diesel-päästöille ja kovapuupölylle.

On suoma­laisten työnte­ki­jöiden turva, että EU:sta tulee esimer­kiksi työai­ka­di­rek­tiivi, lähetet­tyjen työnte­ki­jöiden direk­tiivi tai työeh­to­di­rek­tiivi. Näin on siinäkin tapauk­sessa, että Suomen lainsää­däntö on vielä direk­tii­vejä kireämpää.

EU-lainsää­däntö toimii pusku­rina, joka turvaa myös suoma­laisten työläisten asemaa. Sen ansiosta Suomen työlain­sää­däntö ei ole kiinni vain siitä, millainen hallitus Suomessa milloinkin on.

EU:n motiivi säätää esimer­kiksi työsuo­je­lusta tai työeh­doista on tullut ensi sijassa toimi­vien sisämark­ki­noiden tavoit­te­lusta. Yrityk­sillä on oltava riittävän saman­lainen toimin­taym­pä­ristö eri valtioissa, jotta niiden välinen kilpailu olisi mahdol­li­simman reilua. Samalla sosiaa­lisen dumppauksen estäminen on tietenkin myös työnte­ki­jöiden etu.

Viime aikoina EU on jopa yllät­tänyt sopimalla asioista, joiden ei olisi joitain vuosia sitten ajateltu kuuluvan EU:lle. On esimer­kiksi saavu­tettu yhtei­sym­märrys vanhem­pain­va­paiden vähim­mäis­pi­tuuk­sista, mikä parantaa työnte­ki­jöiden asemaa monissa EU-maissa.

EU:ssa etenkin parla­mentti on se, joka kuulee euroop­pa­laista ay-liikettä. Siksi parla­mentti onkin usein ay-liikkeen näkökul­masta tärkein ja vahvin vaikut­ta­mis­ka­nava euroop­pa­lai­seen lainsäädäntöön.

”Viisaasti valittu meppi voi olla merkit­tävä vallankäyttäjä.”

Työtä on viime vuosien valoi­sam­masta kehityk­sestä huoli­matta edelleen runsaasti jäljellä. Usein EU-lainsää­däntö etenee pala palalta. Ensin tehdään pääna­vaus jonkin periaat­teel­li­sesti tärkeän asian suhteen, mutta säätelyä ei saada suoraan tyydyt­tä­välle tasolle. Asiaa pidetään esillä keskus­te­luissa ja sitä lobataan, kunnes direk­tiiviä tarkas­tel­laan uudel­leen. Silloin on mahdol­li­suus saada aikai­seksi entistä parempaa lainsäädäntöä.

Siksi äänes­tä­jien kannat­taakin nähdä hieman vaivaa löytääk­seen EU-vaalien ehdok­kaista sellainen, joka haluaa europar­la­ment­tiin aidosti toimi­maan työnte­ki­jöiden aseman paran­ta­misen puolesta.

Hyvä meppi on sitou­tunut ja intohi­moinen vaikut­taja. Tärkeää on myös se, että malttaa keskittyä joihinkin asioihin, eikä yritä mesta­roida kaikkea. Fokusoi­misen kautta saa osaamista ja asian­tun­te­musta, jota arvos­te­taan yli ryhmärajojen.

Vankan asiao­saa­misen lisäksi europar­la­men­tissa korostuu yhteis­työ­kyky. Asiaansa ei saa eteen­päin, ellei osaa neuvo­tella erimaa­laisten ja eri puolueiden meppien sekä komis­sion ja jäsen­maiden edusta­jien kanssa.

Suomi voi olla pieni EU-maa, mutta viisaasti valittu meppi voi olla merkit­tävä euroop­pa­lainen vallan­käyt­täjä. Nyt kannattaa äänestää niin, että suoma­laista ääntä europar­la­men­tissa käyte­tään duuna­rien hyväksi.

PEKKA RISTELÄ
Kirjoit­taja on SAK:n kansain­vä­listen asioiden päällikkö.

EUROVAALIT 2019

VAALIPÄIVÄ 26.5.
ENNAKKOÄÄNESTYS 15.–21.5.