REPORTAASI: Heliumia vappupalloihin ja laserhoitoa hevosille – Woikoski kehittää kaasutehdasta ja matkailua rinnakkain

teollisuusliitto

Woikoski Oy toimii Voikosken alueen kehityksen moottorina. Se luo työllisyyttä perinteisenä kaasun valmistajana ja on viime vuosien aikana kehittänyt sen rinnalle kasvavan matkailuelinkeinon.

KUVA YLLÄ: Heliumin käsittelylaitos on Matti Tiihoselle tuttu työmaa. Sen vieressä olevassa tehtaassa valmistettavat erikoiskaasut ovat tuoneet tehtävänkuvaan uuden säväyksen. KUVA PEKKA ELOMAA

Asetyleenitehdas on Woikosken kaasutehtaan tuotantolinjojen joukossa tavallista riskialttiimpi paikka. Siksi tuotantotiloissa ei esimerkiksi sallita elektronisia laitteita, eikä tuotanto käynnisty, mikäli rakennuksen ilmanvaihtoluukut ovat kiinni.

– Turvallisuus on ykkösasia. Siitä me pidämme huolen. Asetyleenin kanssa ei ole varaa erehdyksiin. Pahimmassa tapauksessa tehtaasta jäisi jäljelle vain monttu, vuoromestari Marko Ahola tiivistää.

Ahola on käsitellyt asetyleeniä kuusi vuotta työkseen.

– Tehdas on toiminnoiltaan mekaaninen ja yksinkertaisen tuntuinen, mutta koko ajan oppii lisää. Jokin aika sitten pidimme suuronnettomuusharjoituksen. Se oli tarpeellinen kertaus. Meidän pitää osata ajaa prosessi ja koneet nopeasti ja oikealla tavalla alas.

Marko Ahola käsittelee tottuneesti asetyleenin täyttölaitteistoa ja pulloja. Kuva on turvallisuussyistä otettu avoimen oven läpi useita metrejä tuotantotilan ulkopuolelta. KUVA PEKKA ELOMAA

Asetyleeni pullotetaan imeyttämismenetelmällä. Käytössä on 5, 10, 20 ja 40 litran pulloja. Ne täyttyvät eri tahdissa. Täyttöaikaa oppii arvioimaan, mutta arviot pitää kuitenkin vahvistaa punnitsemalla. Yksittäinen pullo täyttyy noin puolessatoista päivässä, kun kaikki menee hyvin.

– Pyörittelemme päivittäin satoja pulloja vaa’alle ja katsomme painon perusteella, onko pullo täysi vai ei. Jos on, niin se lähtee eteenpäin ja jos ei, niin se viedään takaisin täyttöpisteelle. Siinä on aika paljon kääntämistä ja vääntämistä, kun työprosessiin olennaisena osana sisältyy myös venttiilien jatkuva avaaminen ja sulkeminen.

Työssä jaksamista edistetään kolmen miehen tiimissä tehtävien vuorottelulla.

– Puhallamme yhteen hiileen. Kaikki tajuavat, että täällä ei voi ruveta suijailemaan tai sooloilemaan. Pullot eivät täyty yhtään sen nopeammin, vaikka kuinka yrittäisimme kiirehtiä.

KUVA PEKKA ELOMAA

HELIUMIA JA ERIKOISKAASUJA

Operaattori Matti Tiihosella on menossa yhdeksäs vuosi Woikoskella. Työt alkoivat pihalogistiikassa, minkä yhteydessä häneltä kysyttiin kiinnostaisiko työ heliumin käsittelylaitoksella. Vastaus oli myöntävä.

– Laitoksen sielunelämän opetteluun menee vuosi tai kaksi. Normaalityöt oppii nopeasti, mutta teemme myös harvemmin vastaan tulevia tehtäviä kuten kuivaimien huoltoja kerran kahdessa vuodessa. Se on viikon työrupeama, jonka sujuvaan hoitamiseen täytyy aina erikseen paneutua, Tiihonen sanoo.

Heliumlaitoksen yhteydessä toimii uutukainen erikoiskaasutehdas. Tiihonen tekee töitä niissä molemmissa ja kertoo pitävänsä laajentuneesta tehtävänkuvastaan.

– Erikoiskaasut ovat seoksia. Niitä on erilaisia. Esimerkiksi 20 prosenttia argonia typessä. Vaikka työ heliumin kanssa sujuu jo luonnostaan, on tehtäväni uusien ja vähän ihmeellistenkin erikoiskaasujen myötä pysynyt varsin mielenkiintoisena.

Matti Tiihonen työskentelee Woikosken kaasutehtaan heliumlaitoksella. KUVA PEKKA ELOMAA

Työssä pärjääminen edellyttää Tiihosen mukaan pitkäjänteisyyttä ja yhteistyökykyä.

– Tuotanto on aina mietittävä ja ennakoitava viikoksi eteenpäin. Kolmen työntekijän porukassa näkemyseroja tulee välillä, mutta aina ne on pystytty sopimaan.

TÖITÄ KOLMESSA VUOROSSA

Tehdasalueen perukoilla toimii ilmakaasutehdas. Tuotantoprosessissa raaka-aineena käytettävä ulkoilma kylmennetään -196 asteeseen asti, jolloin tuote on tislautunut nestemäiseksi hapeksi, typeksi ja argoniksi.

– Raaka-aine on ilmaista, mutta sähköä kuluu paljon. Tosin vähemmän kuin lämpimämmissä maissa toimivilla laitoksilla. Mitä kylmempää ulkona on, sitä tehokkaammin laitos toimii, operaattori Jaakko Salmi kertoo.

Jaakko Salmi pitää ilmakaasutehtaan tuotantoprosessin tasapainossa. KUVA PEKKA ELOMAA

Ilmakaasutehtaalla tehdään keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. Salmi aloitti työt viime heinäkuussa. Perehdytyksen jälkeen hänelle annettiin vastuu ilmakaasu- ja sen rinnalla myös ilokaasutehtaan hoitamisesta ja valvonnasta.

– Mahdollisissa toimintahäiriöissä olennaista on etsiä juurisyy ja vaikuttaa siihen. Ongelmatilanteissa pitää pysyä rauhallisena ja toimia harkiten.

Erikoiskaasutehtaan ja ilmakaasutehtaan yhteydessä toimii oma laboratorionsa. Laborantti Pia Siebenberg työskentelee niissä molemmissa.

– Analysoimme lopputuotteet ja otamme näytteitä myös valmistusprosessista. Valvomme, että pitoisuudet ja laatu ovat kohdallaan. Lisäksi meille tulee sairaaloista kaasuverkostonäytteitä analysoitavaksi. Sairaaloilla on käytössään omia kompressoreita, joiden pumppaamia kaasuja pitää kerran vuodessa tutkituttaa laitteiden ja kaasuverkoston moitteettoman toiminnan ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi, Siebenberg sanoo.

Pia Siebenberg ja Pirkko Eloranta valvovat laboratoriossa tuotannossa olevien kaasujen laatua. KUVA PEKKA ELOMAA

KOEPONNISTUS VEDELLÄ JA PAINEELLA

Tarkastus- ja katsastusasemalla pidetään huoli kaasupullojen riittävyydestä tuotantoa ajatellen. Katsastusoperaattori Kai Saarenpäällä on jutunteon hetkellä käynnissä pullojen koeponnistaminen.

– Toimenpide alkaa pullon tyhjentämisellä. Se tehdään ulkona, minkä jälkeen pullo tuodaan sisälle, ja varmistetaan, että se on tyhjä. Seuraavaksi otetaan suojahattu irti, kirjataan pullon tiedot tarkastuspöytäkirjaan, irrotetaan venttiili ja punnitaan pullo. Tämän jälkeen pullo siirretään koeponnistuskoneelle, ja täytetään vedellä. Sitten sitä ponnistetaan koepaineella minuutin verran, minkä jälkeen siitä otetaan paineistusyhde irti, kipataan vedet pois ja laitetaan kuivumaan.

– Koeponnistuksen jälkeen pullo tarkastetaan ja lähetetään maalauslinjalle, jossa se saa uuden elämän. Kaulan väri laitetaan kaasun mukaan ja runkoväri sen mukaan onko kysymyksessä lääkkeellinen vai teollinen käyttötarkoitus, Saarenpää kertoo.

Kai Saarenpää pyörittää kaasupullon koeponnistettavaksi. KUVA PEKKA ELOMAA

Käytössä kiertää edelleen jopa viime vuosisadan alkupuolella valmistettuja kaasupulloja.

– Pullot ovat uusien materiaalien myötä keventyneet. Uusi 50 litran pullo painaa 43 kiloa, kun vastaava pullo vuodelta 1966 painaa 68 kiloa. Olen ollut töissä vuodesta 1990 lähtien. Sinä aikana on vain yhden pullon kuori revennyt koeponnistuksessa. Silti koeponnistuksessa käytetään varmuuden vuoksi aina vettä. Se purkautuu pullosta paljon rauhallisemmin kuin kaasu tai ilma.

UUTTA PUHTIA LUOTTAMUSMIESTOIMINTAAN

Juha Koivula toimii Voikosken ja Pirkkalan tuotantolaitosten rinnalla myös Mäntyharjun Nurmaalla toimivan matkailualan palveluja tuottavan WHD Gårdin pääluottamusmiehenä. Muut toimipisteet sijaitsevat Järvenpäässä, Oulussa, Varkaudessa ja Kokkolassa.

– Ennen yrityksessä toimi vain yksi pääluottamusmies. Nyt meitä on neljä. Yhtiö on suhtautunut ymmärtäväisesti luottamusmiesten ryntäykseen. Kaikille on järjestetty puhelimet ja läppärit. Niillä voimme pitää yhteyksiä, ja osallistua esimerkiksi kerran kuukaudessa järjestettävään koko henkilöstön skype-palaveriin sekä niiden jälkeen pidettäviin yrityksen johdon ja luottamusmiesten skype-kokouksiin.

– Kaikenlaista neuvoteltavaa riittää ja painettakin on, mutta asiat ja mahdolliset konfliktit käydään avoimesti läpi. Nurkan takaa ei huudella, Koivula kuvailee.

Pääluottamusmies Juha Koivula pitää yhden luottamusmiespäivän viikossa. Muun osan viikoista hän hoitaa tuotantotehtäviä. KUVA PEKKA ELOMAA

Woikoski Oy on perustettu vuonna 1882. Sen historian ainoat yt-neuvottelut käytiin vuonna 2016. Yritys luopui myyntipisteistään ja toteutti henkilöstöjärjestelyjä. Tapaus järkytti henkilöstöä.

– Se on ymmärrettävää. Turvallisuuden tunne sai siipeensä. Toisaalta kun olen työntekijöiltä kysellyt, niin heidän mielestään meillä on hyvä työilmapiiri ja yhteishenki, eikä ketään syrjitä. Se on avannut minunkin silmiäni, että vaikka perheyrityksen perinteiden ja työehtosopimuksen yhteen sovittelemisessa riittää tekemistä, niin melko hyvällä tolalla nämä asiat meillä ovat.

– Olemme tainneet onnistua myös siinä, että yt:t käynnistivät henkilöstöpolitiikan uudelleen arvioinnin ja kehittämisen sekä luottamusmiestoiminnan tehostumisen.

Koivula tuli Woikosken palvelukseen syyskuussa 2008. Tehtävät ovat olleet monet. Nykyisellään työviikkoon sisältyy yksi luottamusmiespäivä, kaksi päivää pullojen tarkastuksessa ja kaksi päivää pihalogistiikassa.

– Pihalogistiikka on hauskin homma. Siinä pääsee liikkumaan ja touhuamaan, ajamaan pyöräkoneella ja jakamaan postia. Taidan olla luonteeltani sekatyömies, Koivula lohkaisee.

ONNENKANTAMOISIA PUUTARHASSA

Woikoski Feeling -matkailukonseptiin kuuluvat WHD Gård, Woikosken Automuseo, Kirjokiven kartano ja Woikosken uusi tehdasmuseo. Ammattinimikkeiden kirjo on laaja. Niitä ovat esimerkiksi puutarhuri, hevosten kuntoutusvastaava, asiakasvastaava, kokki ja asentaja.

Päivi Niemelä opiskeli aikuisiällä puutarhuriksi Otavan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksessa. Töitä löytyi Woikoskelta.

– Minusta tuli puutarhuri, jolla on töitä ympäri vuoden. Se on harvinaista. Samoin kuin se, että tällä iällä saa työpaikan ja vieläpä aika läheltä kotia, vaikka asun metsässä. Aika monta onnenkantamoista on kohdalle osunut, neljä vuotta Woikoskella työskennellyt Niemelä myhäilee.

Puutarhuri Päivi Niemelä yrityksen omalla kasvihuoneella, jossa tuotetaan esimerkiksi kasviksia Woikosken kokous- ja matkailupalvelujen yhteydessä toimiviin ravintoloihin. KUVA PEKKA ELOMAA

Niemelän työvuodesta seitsemän kuukautta kuluu puutarhurin tehtävissä. Se sisältää Woikosken tehdasalueen ja WHD Gårdin viheralueet, kausi-istutukset, ruukutukset ja valaistukset sekä marjapensaiden ja omenapuiden hoidon ja tilaisuuksien kukitukset. Erikoisuutena voi mainita kasvihuoneet ja kasvimaan, joissa kasvatetaan vihannekset ja juurekset yrityksen ravintoloihin.

– Työ on itsenäistä ja tahdin voin säätää itse. Tykkään, että on vastuuta, saa luoda, suunnitella ja toteuttaa.

Talvikausi sisältää vuosiloman, matkailupuolen töitä, ravintolan salissa ja keittiössä avustamisen, postin jakamisen, lounaskuljetukset ja hevostallilla auttamisen.

– Heppatallityöt aloitin tänä talvena. Sitä voisin vielä vaikka opiskellakin.

Woikosken automuseon helmi on Mercedes-Benz 230 vuosimallia 1937. Yhtiön silloinen toimitusjohtaja Bertil Palmberg osti sen autonäyttelystä. Auto oli yrityksen käytössä vuoteen 1959 saakka, jolloin se myytiin eteenpäin. Nykyinen toimitusjohtaja Clas Palmberg löysi auton muutama vuosi takaperin ja hankki sen takaisin Woikoskelle. KUVA PEKKA ELOMAA

HEVOSKUNTOUTUSTA JA RUOKAKULTTUURIA

Ruuna Paavo seisoo hevoskuntoutuskeskuksen tärinämatolla ja saa laserhoitoa lihaksiinsa. Paavo rentoutuu kuntoutusvastaava Heli Pulkan käsittelyssä niin, että on nukahtaa seisaalleen.

– Hevoset tulevat mielellään tärinämatolle palautumaan liikunnan jälkeen. Hoitoa voidaan käyttää myös lämmittelyyn ennen liikuntasuoritusta, viimeiset kolme vuotta Woikosken palveluksessa ja lähes koko työuransa hevosalalla työskennellyt Pulkka kertoo.

Pulkka opiskelee Englannissa hevosfysioterapeutiksi. Työnantaja kustantaa koulutuksen.

– Se on 4,5 vuoden koulutus ja iso satsaus työnantajalta. Sen myötä pystymme kehittämään toimintaamme eteenpäin. Keskuksemme on jo nyt yksi Suomen monipuolisimmista.

Iida Kekkonen seuraa kuinka Heli Pulkka hoitaa laserilla Paavon liikunnasta kireytyneitä lihaksia. KUVA PEKKA ELOMAA

Woikoski panostaa työntekijöiden ammatilliseen kehittämiseen. Pulkan ohella esimerkiksi asiakasvastaava Iida Kekkonen opiskelee työnantajan kustantamana sommelieriksi eli viinien tuntijaksi.

– Woikoski Feeling -matkailupalvelut aloitettiin vuonna 2014. Kesäsesonki kestää kesäkuun alkupuolelta elokuun loppuun. Muun osan vuodesta toimimme tilauspohjalla tarjoamalla yrityksille kokous-, majoitus- ja virkistyspalveluja.

– Haluamme ylittää asiakasodotukset. Siksi me esimerkiksi käytämme ravintoloissamme lähialueilta hankittuja tai itse tuotettuja raaka-aineita. Siihen tähtää myös sommelierin koulutus, että saamme juomat ja kotimaiset raaka-aineet kohtaamaan toisensa, Kekkonen kertoo.

TAVOITTEENA TASAINEN KASVU

Oy Woikoski Ab on suomalainen perheyritys. Sen liikeideana on markkinointi-ja viestintäpäällikön Maarit Könösen mukaan tuottaa asiakkaille lisäarvoa kaasun valmistajana ja toimittajana.

– Ala on luonteeltaan sellainen, että siinä joudutaan investoimaan paljon, esimerkiksi kuljetuskalustoon. Tavoitteena on käyttökatteen nykyistä paremmalle tasolle saattaminen ja kannattava tasainen kasvu, Könönen sanoo.

Henkilöstön määrä on noin 200. Yritys haluaa Könösen mukaan tarjota henkilökunnalle työhyvinvoinnin ja mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen.

– Jos työntekijällä on motivaatio kehittää ammattitaitoaan, työnantaja on valmis siihen panostamaan. Meillä on talossa paljon osaamista, joten osa kouluttamisesta pystytään hoitamaan itse, mutta sen rinnalla ostamme koulutusta myös ulkopuolelta.

KUVA PEKKA ELOMAA

Woikoskella on Könösen mukaan ruvettu kiinnittämään aikaisempaa enemmän huomiota johtamiseen.

– Henkilöstö koki yhteyden ylimpään johtoon vähän kadonneen. Siksi otimme henkilöstön skype-palaverit käyttöön. Kannustamme työntekijöitä tuomaan ajatuksia, kehittämisehdotuksia ja koettuja epäkohtia esille. Asiat saa sanoa niin kuin ne tuntuvat.

– Järjestämme myös esimiehille enemmän koulutusta ja ohjausta, jotta he varmasti tietävät, mitkä heidän velvollisuutensa ovat, mistä pitää huolehtia ja miten missäkin tilanteessa pitää toimia. Sen rinnalla olemme tiedottaneet henkilöstölle, mitä väyliä yrityksessä on viedä asioita eteenpäin. Lisäksi meillä on laatuasioissa aloitejärjestelmä, työsuojelutoimikunnat kiertävät aktiivisesti toimipisteitä ja luottamusmiestoiminta on tehostunut.

– Uskomme, että ne ovat keinoja, joilla voimme kehittää toimintaamme, Könönen sanoo.

WOIKOSKI OY

PERUSTETTU 1882
KOTIPAIKKA Voikoski, Mäntyharju
TUOTANTO Teolliset ja lääkkeelliset sekä elintarvikekaasut nesteenä ja kaasuina. Esimerkiksi asetyleeni, helium, vety, ilmakaasut, erikoiskaasut, ilokaasu. Laite- ja ratkaisumyynti. Toimipisteet Voikoski, Järvenpää, Oulu, Pirkkala, Varkaus ja Kokkola.
ASIAKKAITA noin 42 000
HENKILÖSTÖ noin 200
LIIKEVAIHTO 58,6 milj. euroa (2017)

WOIKOSKI FEELING

Matkailu-, majoitus ja kokouspalvelut ja hevospalvelukeskus.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT PEKKA ELOMAA