VÄITTÄJÄT: Miten ulko­maa­lai­sia työn­te­ki­jöitä kohdel­laan maatalousaloilla?

Maata­lous­a­lat käyt­tä­vät runsaasti muualta tullutta työvoi­maa. Miten alan työeh­toja nouda­te­taan heidän töissään?

Katso videolta, kuinka ulko­maa­lais­ten työn­te­ki­jöi­den työeh­to­jen rakenne kestää. VIDEO LAURI ROTKO

VÄITTÄJÄT

VELI-MATTI REKOLA
TOIMITUSJOHTAJA
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO

RIIKKA VASAMA
SOPIMUSASIANTUNTIJA
TEOLLISUUSLIITTO

MILLAINEN ELINEHTO ULKOMAINEN TYÖVOIMA ON MAATALOUSALOILLA?

VELI-MATTI REKOLA: Elinehto on juuri oikea sana. Kaikilla aloil­lamme kausi­työ­voima on vält­tä­mät­tö­myys, ilman sitä moni yritys ei toimisi. Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen tilas­to­jen mukaan maata­lous- ja puutarha-alan yrityk­sissä on noin 15 000 ulko­maista työn­te­ki­jää, henki­lö­mää­rästä jopa 40–50 prosent­tia. Se on meillä merkit­tä­vämpi osuus kuin rakennusalalla.

RIIKKA VASAMA: Kausi­työ­voi­man tarve näkyy myös meillä. Ulko­mai­set työn­te­ki­jät ovat suoma­lai­sia huonom­min järjes­täy­ty­neitä, mutta silti maata­lous- ja puutarha-alojen jäse­nis­tössä on huomat­tava määrä ulkomaalaistaustaisia.

MIKSI KOTIMAISTA TYÖVOIMAA EI LÖYDY RIITTÄVÄSTI?

REKOLA: Se ei ole vain suoma­lai­nen ilmiö, vaan näkyy kaikissa EU-maissa. Koti­maasta ei vaan löydy teki­jöitä, ja sama tilanne on esimer­kiksi Puolassa, jonne tulee myös paljon työn­te­ki­jöitä Ukrai­nasta. Kausi­luon­tei­suus on yksi syy – suoma­lai­set hakeu­tu­vat enem­män vaki­tui­siin työsuh­tei­siin. Myös työn fyysi­nen raskaus ja sääolot vaikuttavat.

VASAMA: Nämä ovat aloja, jotka eivät houkut­tele työn raskau­den, kausi­luon­tei­suu­den sekä palk­kauk­sen takia, joka ei ole kovin kilpai­lu­ky­kyi­nen moniin muihin aloi­hin verrattuna.

REKOLA: Nämä ovat mata­lan tuot­ta­vuu­den töitä, joista osa on sellai­sia, joita ei voi tehdä koneel­li­sesti. Palk­ka­ta­sosta voidaan olla monta mieltä, mutta työeh­to­so­pi­mus­ten palkat ovat samaa tasoa kuin laki­sää­tei­nen minimi monissa Euroo­pan maissa.

VASAMA: Palkalla tietysti pitäisi tulla toimeen ja voida elät­tää itsensä. Maaseu­dulla se voi olla helpom­paa, mutta kaupun­geissa, saati pääkau­pun­ki­seu­dulla se ei onnistu. On totta, että alalla on paljon mekaa­nista työtä, mutta myös erityis­osaa­mista vaadi­taan esimer­kiksi eläin­ten kanssa.

REKOLA: Kausi­työn­te­ki­jät ovat yleensä täällä muuta­man kuukau­den, heidän tilan­net­taan pitää tarkas­tella vähän eri lailla kuin vaki­tuis­ten. Moni esimer­kiksi ukrai­na­lai­nen tulee mielel­lään Suomeen, koska koti­maassa palk­ka­taso on 100–200 euroa kuussa, meillä se on vajaa 1 500. Kausi­työn­te­kijä voi ansaita puolen vuoden työllä elan­non pitkäksi aikaa.

ONKO SUOMALAISISSA JA ULKOMAISISSA TYÖNTEKIJÖISSÄ EROJA?

VASAMA: Hyvä työn­tekijä on hyvä työn­tekijä, riip­pu­matta kansal­li­suu­desta. Jos kausi­työn­te­kijä lähtee toiseen maahan, on hänellä jo lähtö­koh­tai­sesti valtava moti­vaa­tio ja halu tehdä töitä.

REKOLA: Varmaan jotain eroja on, mutta eivät ulko­mailta tulleet poik­kea suoma­lai­sista miten­kään kiel­tei­sesti. Valtaosa on ahke­ria ja he ovat sopeu­tu­neet Suomen kulttuuriin.

MILLAISIA ONGELMIA ULKOMAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOIHIN LIITTYY?

VASAMA: Meillä on hyvät yhdessä tehdyt ja tarpeen mukaan jous­ta­vat tessit. Haaste on ehto­jen noudat­ta­mi­sessa, ja ulko­mais­ten työn­te­ki­jöi­den osalta kaikki ei toteudu sen sovi­tun mukaan. Maata­lous- ja puutarha-alat ovat riskia­loja, jotka jäävät helposti huomiotta, eri lailla kuin vaikka raken­nus- tai palve­lua­lat. Meillä työs­ken­te­lee suuri määrä koulut­ta­mat­to­mia ulko­maa­lai­sia, jotka eivät ole tietoi­sia työelä­män peli­sään­nöistä tai koko työmark­ki­noi­den järjes­tel­mästä. Ja jos vielä käyte­tään väli­tys­fir­moja, voivat fakta ja fiktio mennä sekaisin.

REKOLA: Lähtö­ti­lanne on varmaan vaikeampi, jos on tottu­ma­ton Suomen olosuh­tei­siin eikä ole yhteistä kieltä, jolla kommu­ni­koida. Työn­te­ki­jällä voi olla epätie­to­suutta ehdoista ja ehkä järjes­täy­ty­mät­tö­missä työnan­ta­jis­sa­kin on niitä, jotka eivät osaa sovel­taa ehtoja oikein. Ongel­mia voi tulla myös siitä, jos kausi­työn­te­ki­jät, joilla ei ole tarvetta vapaa-ajalle tai harras­tuk­sille, haluai­si­vat tehdä töitä mahdol­li­sim­man paljon. Joskus työnan­taja tähän suos­tuu, mikä voi tietty olla väärin.

VASAMA: Suurin osa ongel­mista liit­tyy alipalk­kauk­seen. Tunti­palkka voi olla kohdal­laan, mutta lisät ovat maksa­matta. Alipalk­kaus pitäi­si­kin krimi­na­li­soida. Tämä on yrit­tä­jien­kin etu, sillä asian­mu­kai­sesti toimi­vien voi olla vaikea pärjätä, jos toinen yritys polkee ehtoja. Myös ylipit­kiin työpäi­viin liit­tyy proble­ma­tiik­kaa – ne ovat työnan­ta­jalle mielui­sia kiirei­senä aikana ja työn­te­ki­jää ne voivat houkut­taa, kun haluaa tienata paljon. Mutta kukaan ei jaksa loput­to­miin, vaan voi tulla virheitä ja tapa­tur­mia. Kolmas asia mikä huoles­tut­taa, on epäasial­li­nen kohtelu. Risti­rii­toja ei aina osata selvit­tää, vaan huude­taan ja uhkail­laan esimer­kiksi työlu­van menettämisellä.

MITEN NÄITÄ ONGELMIA RATKOTAAN?

REKOLA: Tiedo­tus on tärkeintä. Olemme yhdessä kään­nät­tä­neet meidän tessit sekä englan­niksi että venä­jäksi. Varmasti helpot­taa, kun asioita voi lukea omalla kielellä.

VASAMA: Olen iloi­nen yhteis­työstä työnan­ta­ja­lii­ton kanssa. Toivon että he jakai­si­vat myös aktii­vi­sesti tietoa, koska heillä on hyvä kontakti työn­te­ki­jöi­hin. Näillä aloilla työs­ken­nel­lään maaseu­dulla, usein kaukana ja piilossa, irti yhtei­söistä. Mitä enem­män työn­te­ki­jöillä on tietoa, sitä helpom­paa teke­mi­nen on kaikille. Tavoit­teena pitäisi olla, että kaikilla on hyvä ja varma olo. Kaikki toimet, jotka edis­tä­vät sitä, että työn­tekijä uskal­taa ottaa epäkoh­dat puheeksi, ovat tarpeellisia.

REKOLA: Meillä on laajat kontak­tit omaa jäsen­kun­taa laajem­mal­le­kin, ja meillä on muun muassa yhteis­työ­so­pi­mus Hedel­män- ja marjan­vil­je­li­jäin liiton kanssa, jossa on paljon kausi­poi­mi­joita. Heidän jokai­nen jäse­nensä saa tiivis­tel­män työeh­doista. Ulko­mai­siin työn­te­ki­jöi­hin liit­ty­vät haas­teet ovat paljon työsuh­tei­siin liit­ty­viä, eikä alalla ole ollut juuri lait­to­man työvoi­man käyt­töön liit­ty­viä ongelmia.

MAATALOUSALAT

Maaseu­tue­lin­kei­no­jen, puutarha-alan ja turkis­tuo­tan­toa­lan työeh­to­so­pi­mus­ten määräyk­siä nouda­te­taan mm. avomaan­vil­je­ly­alalla, vihan­nes­pak­kaa­moissa, eläin­ta­lou­dessa, hevo­sa­lalla, turkis­tar­hoilla ja puutar­hoilla työs­ken­te­le­vien työsuh­tei­siin työn­tekijän kansa­lai­suu­desta riip­pu­matta. Teol­li­suus­liit­toon voivat liit­tyä kaikki aloilla Suomessa työs­ken­te­le­vät kansa­lai­suu­desta ja työlu­van tai viisu­min pituu­desta riip­pu­matta. Teol­li­suus­liitto tarjoaa alojen työn­te­ki­jöille neuvon­ta­pal­ve­luja koti­mais­ten kiel­ten lisäksi englan­niksi ja venäjäksi.

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO