VÄITTÄJÄT: Miten ulkomaa­laisia työnte­ki­jöitä kohdel­laan maatalousaloilla?

Maata­lous­alat käyttävät runsaasti muualta tullutta työvoimaa. Miten alan työeh­toja nouda­te­taan heidän töissään?

Katso videolta, kuinka ulkomaa­laisten työnte­ki­jöiden työeh­tojen rakenne kestää. VIDEO LAURI ROTKO

VÄITTÄJÄT

VELI-MATTI REKOLA
TOIMITUSJOHTAJA
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO

RIIKKA VASAMA
SOPIMUSASIANTUNTIJA
TEOLLISUUSLIITTO

MILLAINEN ELINEHTO ULKOMAINEN TYÖVOIMA ON MAATALOUSALOILLA?

VELI-MATTI REKOLA: Elinehto on juuri oikea sana. Kaikilla aloil­lamme kausi­työ­voima on välttä­mät­tö­myys, ilman sitä moni yritys ei toimisi. Luonnon­va­ra­kes­kuksen tilas­tojen mukaan maata­lous- ja puutarha-alan yrityk­sissä on noin 15 000 ulkomaista työnte­kijää, henki­lö­mää­rästä jopa 40–50 prosenttia. Se on meillä merkit­tä­vämpi osuus kuin rakennusalalla.

RIIKKA VASAMA: Kausi­työ­voiman tarve näkyy myös meillä. Ulkomaiset työnte­kijät ovat suoma­laisia huonommin järjes­täy­ty­neitä, mutta silti maata­lous- ja puutarha-alojen jäsenis­tössä on huomat­tava määrä ulkomaalaistaustaisia.

MIKSI KOTIMAISTA TYÖVOIMAA EI LÖYDY RIITTÄVÄSTI?

REKOLA: Se ei ole vain suoma­lainen ilmiö, vaan näkyy kaikissa EU-maissa. Kotimaasta ei vaan löydy tekijöitä, ja sama tilanne on esimer­kiksi Puolassa, jonne tulee myös paljon työnte­ki­jöitä Ukrai­nasta. Kausi­luon­tei­suus on yksi syy – suoma­laiset hakeu­tuvat enemmän vakitui­siin työsuh­tei­siin. Myös työn fyysinen raskaus ja sääolot vaikuttavat.

VASAMA: Nämä ovat aloja, jotka eivät houkut­tele työn raskauden, kausi­luon­tei­suuden sekä palkkauksen takia, joka ei ole kovin kilpai­lu­ky­kyinen moniin muihin aloihin verrattuna.

REKOLA: Nämä ovat matalan tuotta­vuuden töitä, joista osa on sellaisia, joita ei voi tehdä koneel­li­sesti. Palkka­ta­sosta voidaan olla monta mieltä, mutta työeh­to­so­pi­musten palkat ovat samaa tasoa kuin lakisää­teinen minimi monissa Euroopan maissa.

VASAMA: Palkalla tietysti pitäisi tulla toimeen ja voida elättää itsensä. Maaseu­dulla se voi olla helpompaa, mutta kaupun­geissa, saati pääkau­pun­ki­seu­dulla se ei onnistu. On totta, että alalla on paljon mekaa­nista työtä, mutta myös erityis­osaa­mista vaadi­taan esimer­kiksi eläinten kanssa.

REKOLA: Kausi­työn­te­kijät ovat yleensä täällä muutaman kuukauden, heidän tilan­net­taan pitää tarkas­tella vähän eri lailla kuin vakituisten. Moni esimer­kiksi ukrai­na­lainen tulee mielel­lään Suomeen, koska kotimaassa palkka­taso on 100–200 euroa kuussa, meillä se on vajaa 1 500. Kausi­työn­te­kijä voi ansaita puolen vuoden työllä elannon pitkäksi aikaa.

ONKO SUOMALAISISSA JA ULKOMAISISSA TYÖNTEKIJÖISSÄ EROJA?

VASAMA: Hyvä työntekijä on hyvä työntekijä, riippu­matta kansal­li­suu­desta. Jos kausi­työn­te­kijä lähtee toiseen maahan, on hänellä jo lähtö­koh­tai­sesti valtava motivaatio ja halu tehdä töitä.

REKOLA: Varmaan jotain eroja on, mutta eivät ulkomailta tulleet poikkea suoma­lai­sista miten­kään kieltei­sesti. Valtaosa on ahkeria ja he ovat sopeu­tu­neet Suomen kulttuuriin.

MILLAISIA ONGELMIA ULKOMAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOIHIN LIITTYY?

VASAMA: Meillä on hyvät yhdessä tehdyt ja tarpeen mukaan joustavat tessit. Haaste on ehtojen noudat­ta­mi­sessa, ja ulkomaisten työnte­ki­jöiden osalta kaikki ei toteudu sen sovitun mukaan. Maata­lous- ja puutarha-alat ovat riskia­loja, jotka jäävät helposti huomiotta, eri lailla kuin vaikka rakennus- tai palve­lualat. Meillä työsken­telee suuri määrä koulut­ta­mat­tomia ulkomaa­laisia, jotka eivät ole tietoisia työelämän pelisään­nöistä tai koko työmark­ki­noiden järjes­tel­mästä. Ja jos vielä käyte­tään välitys­fir­moja, voivat fakta ja fiktio mennä sekaisin.

REKOLA: Lähtö­ti­lanne on varmaan vaikeampi, jos on tottu­maton Suomen olosuh­tei­siin eikä ole yhteistä kieltä, jolla kommu­ni­koida. Työnte­ki­jällä voi olla epätie­to­suutta ehdoista ja ehkä järjes­täy­ty­mät­tö­missä työnan­ta­jis­sakin on niitä, jotka eivät osaa soveltaa ehtoja oikein. Ongelmia voi tulla myös siitä, jos kausi­työn­te­kijät, joilla ei ole tarvetta vapaa-ajalle tai harras­tuk­sille, haluai­sivat tehdä töitä mahdol­li­simman paljon. Joskus työnan­taja tähän suostuu, mikä voi tietty olla väärin.

VASAMA: Suurin osa ongel­mista liittyy alipalk­kauk­seen. Tunti­palkka voi olla kohdal­laan, mutta lisät ovat maksa­matta. Alipalk­kaus pitäi­sikin krimi­na­li­soida. Tämä on yrittä­jienkin etu, sillä asian­mu­kai­sesti toimi­vien voi olla vaikea pärjätä, jos toinen yritys polkee ehtoja. Myös ylipit­kiin työpäi­viin liittyy proble­ma­tiikkaa – ne ovat työnan­ta­jalle mieluisia kiirei­senä aikana ja työnte­kijää ne voivat houkuttaa, kun haluaa tienata paljon. Mutta kukaan ei jaksa loput­to­miin, vaan voi tulla virheitä ja tapaturmia. Kolmas asia mikä huoles­tuttaa, on epäasial­linen kohtelu. Risti­rii­toja ei aina osata selvittää, vaan huude­taan ja uhkail­laan esimer­kiksi työluvan menettämisellä.

MITEN NÄITÄ ONGELMIA RATKOTAAN?

REKOLA: Tiedotus on tärkeintä. Olemme yhdessä käännät­tä­neet meidän tessit sekä englan­niksi että venäjäksi. Varmasti helpottaa, kun asioita voi lukea omalla kielellä.

VASAMA: Olen iloinen yhteis­työstä työnan­ta­ja­liiton kanssa. Toivon että he jakai­sivat myös aktii­vi­sesti tietoa, koska heillä on hyvä kontakti työnte­ki­jöihin. Näillä aloilla työsken­nel­lään maaseu­dulla, usein kaukana ja piilossa, irti yhtei­söistä. Mitä enemmän työnte­ki­jöillä on tietoa, sitä helpompaa tekeminen on kaikille. Tavoit­teena pitäisi olla, että kaikilla on hyvä ja varma olo. Kaikki toimet, jotka edistävät sitä, että työntekijä uskaltaa ottaa epäkohdat puheeksi, ovat tarpeellisia.

REKOLA: Meillä on laajat kontaktit omaa jäsen­kuntaa laajem­mal­lekin, ja meillä on muun muassa yhteis­työ­so­pimus Hedelmän- ja marjan­vil­je­li­jäin liiton kanssa, jossa on paljon kausi­poi­mi­joita. Heidän jokainen jäsenensä saa tiivis­telmän työeh­doista. Ulkomai­siin työnte­ki­jöihin liittyvät haasteet ovat paljon työsuh­tei­siin liittyviä, eikä alalla ole ollut juuri laittoman työvoiman käyttöön liittyviä ongelmia.

MAATALOUSALAT

Maaseu­tue­lin­kei­nojen, puutarha-alan ja turkis­tuo­tan­toalan työeh­to­so­pi­musten määräyksiä nouda­te­taan mm. avomaan­vil­je­ly­alalla, vihan­nes­pak­kaa­moissa, eläin­ta­lou­dessa, hevosa­lalla, turkis­tar­hoilla ja puutar­hoilla työsken­te­le­vien työsuh­tei­siin työntekijän kansa­lai­suu­desta riippu­matta. Teolli­suus­liit­toon voivat liittyä kaikki aloilla Suomessa työsken­te­levät kansa­lai­suu­desta ja työluvan tai viisumin pituu­desta riippu­matta. Teolli­suus­liitto tarjoaa alojen työnte­ki­jöille neuvon­ta­pal­ve­luja kotimaisten kielten lisäksi englan­niksi ja venäjäksi.

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO