VÄITTÄJÄT: Miten ulkomaalaisia työntekijöitä kohdellaan maatalousaloilla?

Maatalousalat käyttävät runsaasti muualta tullutta työvoimaa. Miten alan työehtoja noudatetaan heidän töissään?

Katso videolta, kuinka ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen rakenne kestää. VIDEO LAURI ROTKO

VÄITTÄJÄT

VELI-MATTI REKOLA
TOIMITUSJOHTAJA
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO

RIIKKA VASAMA
SOPIMUSASIANTUNTIJA
TEOLLISUUSLIITTO

MILLAINEN ELINEHTO ULKOMAINEN TYÖVOIMA ON MAATALOUSALOILLA?

VELI-MATTI REKOLA: Elinehto on juuri oikea sana. Kaikilla aloillamme kausityövoima on välttämättömyys, ilman sitä moni yritys ei toimisi. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan maatalous- ja puutarha-alan yrityksissä on noin 15 000 ulkomaista työntekijää, henkilömäärästä jopa 40–50 prosenttia. Se on meillä merkittävämpi osuus kuin rakennusalalla.

RIIKKA VASAMA: Kausityövoiman tarve näkyy myös meillä. Ulkomaiset työntekijät ovat suomalaisia huonommin järjestäytyneitä, mutta silti maatalous- ja puutarha-alojen jäsenistössä on huomattava määrä ulkomaalaistaustaisia.

MIKSI KOTIMAISTA TYÖVOIMAA EI LÖYDY RIITTÄVÄSTI?

REKOLA: Se ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan näkyy kaikissa EU-maissa. Kotimaasta ei vaan löydy tekijöitä, ja sama tilanne on esimerkiksi Puolassa, jonne tulee myös paljon työntekijöitä Ukrainasta. Kausiluonteisuus on yksi syy – suomalaiset hakeutuvat enemmän vakituisiin työsuhteisiin. Myös työn fyysinen raskaus ja sääolot vaikuttavat.

VASAMA: Nämä ovat aloja, jotka eivät houkuttele työn raskauden, kausiluonteisuuden sekä palkkauksen takia, joka ei ole kovin kilpailukykyinen moniin muihin aloihin verrattuna.

REKOLA: Nämä ovat matalan tuottavuuden töitä, joista osa on sellaisia, joita ei voi tehdä koneellisesti. Palkkatasosta voidaan olla monta mieltä, mutta työehtosopimusten palkat ovat samaa tasoa kuin lakisääteinen minimi monissa Euroopan maissa.

VASAMA: Palkalla tietysti pitäisi tulla toimeen ja voida elättää itsensä. Maaseudulla se voi olla helpompaa, mutta kaupungeissa, saati pääkaupunkiseudulla se ei onnistu. On totta, että alalla on paljon mekaanista työtä, mutta myös erityisosaamista vaaditaan esimerkiksi eläinten kanssa.

REKOLA: Kausityöntekijät ovat yleensä täällä muutaman kuukauden, heidän tilannettaan pitää tarkastella vähän eri lailla kuin vakituisten. Moni esimerkiksi ukrainalainen tulee mielellään Suomeen, koska kotimaassa palkkataso on 100–200 euroa kuussa, meillä se on vajaa 1 500. Kausityöntekijä voi ansaita puolen vuoden työllä elannon pitkäksi aikaa.

ONKO SUOMALAISISSA JA ULKOMAISISSA TYÖNTEKIJÖISSÄ EROJA?

VASAMA: Hyvä työntekijä on hyvä työntekijä, riippumatta kansallisuudesta. Jos kausityöntekijä lähtee toiseen maahan, on hänellä jo lähtökohtaisesti valtava motivaatio ja halu tehdä töitä.

REKOLA: Varmaan jotain eroja on, mutta eivät ulkomailta tulleet poikkea suomalaisista mitenkään kielteisesti. Valtaosa on ahkeria ja he ovat sopeutuneet Suomen kulttuuriin.

MILLAISIA ONGELMIA ULKOMAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOIHIN LIITTYY?

VASAMA: Meillä on hyvät yhdessä tehdyt ja tarpeen mukaan joustavat tessit. Haaste on ehtojen noudattamisessa, ja ulkomaisten työntekijöiden osalta kaikki ei toteudu sen sovitun mukaan. Maatalous- ja puutarha-alat ovat riskialoja, jotka jäävät helposti huomiotta, eri lailla kuin vaikka rakennus- tai palvelualat. Meillä työskentelee suuri määrä kouluttamattomia ulkomaalaisia, jotka eivät ole tietoisia työelämän pelisäännöistä tai koko työmarkkinoiden järjestelmästä. Ja jos vielä käytetään välitysfirmoja, voivat fakta ja fiktio mennä sekaisin.

REKOLA: Lähtötilanne on varmaan vaikeampi, jos on tottumaton Suomen olosuhteisiin eikä ole yhteistä kieltä, jolla kommunikoida. Työntekijällä voi olla epätietosuutta ehdoista ja ehkä järjestäytymättömissä työnantajissakin on niitä, jotka eivät osaa soveltaa ehtoja oikein. Ongelmia voi tulla myös siitä, jos kausityöntekijät, joilla ei ole tarvetta vapaa-ajalle tai harrastuksille, haluaisivat tehdä töitä mahdollisimman paljon. Joskus työnantaja tähän suostuu, mikä voi tietty olla väärin.

VASAMA: Suurin osa ongelmista liittyy alipalkkaukseen. Tuntipalkka voi olla kohdallaan, mutta lisät ovat maksamatta. Alipalkkaus pitäisikin kriminalisoida. Tämä on yrittäjienkin etu, sillä asianmukaisesti toimivien voi olla vaikea pärjätä, jos toinen yritys polkee ehtoja. Myös ylipitkiin työpäiviin liittyy problematiikkaa – ne ovat työnantajalle mieluisia kiireisenä aikana ja työntekijää ne voivat houkuttaa, kun haluaa tienata paljon. Mutta kukaan ei jaksa loputtomiin, vaan voi tulla virheitä ja tapaturmia. Kolmas asia mikä huolestuttaa, on epäasiallinen kohtelu. Ristiriitoja ei aina osata selvittää, vaan huudetaan ja uhkaillaan esimerkiksi työluvan menettämisellä.

MITEN NÄITÄ ONGELMIA RATKOTAAN?

REKOLA: Tiedotus on tärkeintä. Olemme yhdessä käännättäneet meidän tessit sekä englanniksi että venäjäksi. Varmasti helpottaa, kun asioita voi lukea omalla kielellä.

VASAMA: Olen iloinen yhteistyöstä työnantajaliiton kanssa. Toivon että he jakaisivat myös aktiivisesti tietoa, koska heillä on hyvä kontakti työntekijöihin. Näillä aloilla työskennellään maaseudulla, usein kaukana ja piilossa, irti yhteisöistä. Mitä enemmän työntekijöillä on tietoa, sitä helpompaa tekeminen on kaikille. Tavoitteena pitäisi olla, että kaikilla on hyvä ja varma olo. Kaikki toimet, jotka edistävät sitä, että työntekijä uskaltaa ottaa epäkohdat puheeksi, ovat tarpeellisia.

REKOLA: Meillä on laajat kontaktit omaa jäsenkuntaa laajemmallekin, ja meillä on muun muassa yhteistyösopimus Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton kanssa, jossa on paljon kausipoimijoita. Heidän jokainen jäsenensä saa tiivistelmän työehdoista. Ulkomaisiin työntekijöihin liittyvät haasteet ovat paljon työsuhteisiin liittyviä, eikä alalla ole ollut juuri laittoman työvoiman käyttöön liittyviä ongelmia.

MAATALOUSALAT

Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan ja turkistuotantoalan työehtosopimusten määräyksiä noudatetaan mm. avomaanviljelyalalla, vihannespakkaamoissa, eläintaloudessa, hevosalalla, turkistarhoilla ja puutarhoilla työskentelevien työsuhteisiin työntekijän kansalaisuudesta riippumatta. Teollisuusliittoon voivat liittyä kaikki aloilla Suomessa työskentelevät kansalaisuudesta ja työluvan tai viisumin pituudesta riippumatta. Teollisuusliitto tarjoaa alojen työntekijöille neuvontapalveluja kotimaisten kielten lisäksi englanniksi ja venäjäksi.

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO