VIERAILIJA: Jyrki Tenhunen: Matkalla tuntemattomaan

”Olemme matkalla tuntemattomaan, seikkailu on alussa, kaikki ovat mukana, tahtoen tai tahtomattaan…”, riimitteli Pelle Miljoona joskus 1980-luvun alussa. Ilmastonmuutos on syksyllä julkaistun IPCC:n raportin jälkeen jysähtänyt viimeistään ikävällä tavalla tajuntaamme, eikä odotettavissa oleva seikkailu näytä kovin lupaavalta. Valtavan suunnanmuutoksen on tapahduttava ja nopealla aikataululla.

Vuonna 2008 Suomen ympäristökeskukseen otti yhteyttä yritysjohdon konsultti. Hän oli pohdiskellut muutamien suomalaisten yritysjohtajien kanssa, mitä he voisivat tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi yritysten yhteiskuntavastuun nimissä. Tästä yhteydenotosta sai alkunsa Kohti hiilineutraalia kuntaa eli Hinku-hanke.

Mukaan saatiin aluksi houkuteltua viisi kuntaa: Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala ja Uusikaupunki. Osa kunnista oli yritysjohtajien kesämökkikuntia. Tämä sattumanvarainen kuntavalinta viitoitti hankkeelle suunnan. Hinkusta tuli ilmastotyön väline ja verkosto pienille ja keskisuurille kunnille.

Tavoitteeksi asetettiin tuolloin utopistinen 80 prosentin päästövähennys kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöistä vuoteen 2030 mennessä. Vertailuvuodeksi valittiin 2007. Tällä hetkellä Hinku-verkostossa on mukana 46 kuntaa, jotka ovat sitoutuneet tavoitteeseen. Asukkaita Hinku-kunnissa on tällä hetkellä noin 830 000. Uusia kuntia liittyy mukaan tasaiseen tahtiin. Hinkun 80 prosentin tavoite ei ole enää utopiaa. Se alkaa olla vähimmäisvaatimus.

”Ilmastotyö on lähtenyt liikkeelle laajemmalla rintamalla osittain Hinkun esimerkin viitoittamana.”

Hinku kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat. Hinku jakaa tietoa ilmastonmuutoksen hillinnän parhaista käytännöistä, tukee kuntien ilmastotyötä sekä luo kysyntää ilmastoystävällisille tuotteille ja palveluille. Verkostosta on kasvanut merkittävä viestinviejä ja kokeilu- ja monistusalusta suomalaiselle ilmastotyölle.

Hinku-kunnat vähentävät oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä ja vaikuttavat alueensa muihin toimijoihin: asukkaisiin, yrityksiin, maa- ja metsätalousyrittäjiin sekä vapaa-ajan asukkaisiin. Päästövähennystoimenpiteet kohdistuvat enimmäkseen energiatehokkuuden parantamiseen ja energian säästämiseen, uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiatuotantoon ja materiaalitehokkuuden parantamiseen.

Vuodesta 2007 Hinku-kunnat ovat vähentäneet kasvihuonekaasupäästöjään noin 26 prosenttia. Jos päästöt vähenevät tätä vauhtia, päästään 80 prosentin päästövähennystavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä. Päästöjen vähentäminen tosin vaikeutuu vuosi vuodelta. Helpoimmin toteutettavat toimet alkavat olla jo tehty. Nyt pitäisi siirtyä rakenteellisiin ja isomman mittakaavan ratkaisuihin.

Verrattuna muihin Suomen kuntiin Hinku-kuntien päästöt ovat vähentyneen vain hieman nopeampaa tahtia. Onko Hinkusta siis ollut hyötyä? Kunnissa on toteutettu paljon konkreettisia toimenpiteitä, mutta merkittävintä lienee Hinkun vaikutus asenteisiin ja ilmapiiriin. Ilmastotyö on lähtenyt liikkeelle laajemmalla rintamalla osittain Hinkun esimerkin viitoittamana. Tulevaisuus on epäilemättä haastava seikkailu, joka voidaan vielä kääntää voitoksi, jos kaikki ovat mukana tekemässä muutosta.

JYRKI TENHUNEN
Kirjoittaja on tutkimusinsinööri ja Suomen ympäristökeskus SYKE:n Hinku-tiimin vetäjä