Lasse Laatunen ei jättäisi työlain­sää­däntöä polii­ti­koille – kolmi­kanta pelas­tet­tava vaikka uudella kokoonpanolla

Työelämän kehit­tä­minen on edennyt huonosti viime aikoina. Uudet toimijat eli Suomen Yrittäjät ja Keskus­kaup­pa­ka­mari eivät osaa pelisään­töjä. Työmark­ki­na­neu­vot­te­luiden konkari, työmark­ki­na­ju­risti emeritus Lasse Laatunen ruoti maanan­taina 1.4. työmark­ki­noiden tilaa ja esitti keinoja sopimisen edistämiseksi.

Lasse Laatunen vertasi näitä uusia toimi­joita jalka­pallon pelaa­jiin, jotka kentälle päästes­sään istuu­tuvat pallon päälle.

Työmark­ki­noita ei voi Laatusen mukaan uudistaa halli­tus­kausi kerral­laan, vaan siihen vaadi­taan pitkä­jän­teistä työtä. Hän huomautti, että Juha Sipilän (kesk) hallitus ei osannut lukea työeh­to­so­pi­muk­sissa olevia pykäliä ja uudistaa lainsää­däntöä sen pohjalta.

– Irtisa­no­mis­lain muutos olisi kaatunut joka tapauk­sessa yhden­ver­tai­suus­la­kiin. Lopulta päädyt­tiin kirjoit­ta­maan lakiin nykyinen oikeuskäytäntö.

Hän arvos­teli, että tällai­seen päädy­tään, kun työlain­sää­dännön uudis­ta­minen jätetään polii­ti­koille. Työelämän muutokset ja mahdol­liset lainmuu­tos­tar­peet tiede­tään parhaiten työpai­koilla ja alan järjestöissä.

Laatusen mukaan Suomen tulee edelleen pitää kiinni kolmi­kan­nasta eli palkan­saa­jien, työnan­ta­jien ja valtio­vallan yhtei­sestä valmis­te­lusta työ- ja sosiaa­li­lain­sää­dän­nössä. Yhtenä pelkona on, että eduskunta päättää perus­tu­losta ja lasku siitä tulee työnan­ta­jien ja palkan­saa­jien maksettavaksi.

Hyvänä esimerk­kinä kolmi­kan­tai­sesta sopimi­sesta on työelä­ke­uu­distus. Laatunen epäili, ettei se olisi vielä­kään valmis, jos asia olisi jätetty pelkäs­tään polii­tik­kojen valmisteluun.

Laatusen analyysi Sopimisen edistä­minen työmark­ki­noiden murrok­sessa julkis­tet­tiin maanan­taina. Analyysin tilasi Teolli­suuden palkan­saajat TP.

UUDENLAINEN KOLMIKANTA?

Jollei kolmi­kanta onnistu työmark­ki­na­kes­kus­jär­jes­töjen kesken, neuvot­te­luihin voisivat osallistua teolli­suuden, palvelu- ja julkis­sek­torin keskeiset etujär­jestöt, Laatunen linjaa. Jo kansain­vä­lisen työjär­jestön ILO:n periaat­teiden mukaan työelämän ehdoista on päätet­tävä kolmi­kan­nassa. Näin Suomi hoitaisi kansain­vä­liset velvoitteet.

Laatunen varoittaa, että mikäli työlain­sää­däntöä ei voida uudistaa kolmi­kan­nassa, lainmuu­tos­val­mis­telut nousevat esiin liitto­koh­tai­sissa neuvot­te­luissa. Tämä tietää yleensä työtaisteluita.

Pk-sektorin tarpeet ja edustus tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon kolmikannassa.

TYÖEHDOISTA PUITESOPIMUKSET

Liittojen neuvot­te­lemia työeh­to­so­pi­muksia Laatunen muuttaisi siten, että niistä tulisi enemmän puite­so­pi­musten kaltaisia. Työai­koihin ja työnteon muotoihin tulisi saada lisää joustoa siten, että lopul­linen perälauta olisi asiaa koskeva direk­tiivi. Näin pystyt­täi­siin hänen mukaansa vastaa­maan paremmin kansain­vä­li­seen kilpailuun.

Sopimus­kier­roksen avauksen Laatunen säilyt­täisi vienti­lii­toilla siten, että palkan­ko­ro­tus­linjaa valvoisi valta­kun­nan­so­vit­te­lija. Laki työmark­ki­noiden sovit­te­lusta antaa Laatusen mukaan tähän mahdollisuuden.

Palkka­kier­rosten tulisi analyysin mukaan noudattaa kunkin alan palkan­mak­su­kykyä ja vastata paremmin niiden kilpai­lu­kykyä ja työlli­syyttä. Nyt osa liitoista ”kyttää” aiheet­to­masti vientialan korotus­linjaa, vaikka vastaa­viin korotuk­siin ei olisi varaa.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA /​ UP
KUVA MARJA LUUMI /​ DEMOKRAATTI

Analyysi 2/​2019: Lasse Laatunen: Sopimisen edistä­minen työmark­ki­noiden murrok­sessa on julkaistu Teolli­suuden palkan­saa­jien Edistys-julkaisusarjassa:
www.tpry.fi