Yhteistyö ja luottamus työmarkkinoiden peruskiveksi

Kulunut vaa­likausi on osoi­tus siitä, mitä seu­raa, kun työelämän asioi­ta valmis­tel­laan kapeal­la poh­jal­la, ja työ­markki­noi­ta ruve­taan sanellen ohjaile­maan maan hal­li­tuk­sen toimes­ta. Siitä seu­raa ris­tiri­ito­ja, asioiden jälkikä­teen puin­tia kon­flik­teille alt­ti­is­sa asetel­mas­sa, jos­sa yhteisen näke­myk­sen ja ratkaisun etsimi­nen on vaikeu­tunut. Vielä vakavampi seu­raus on ollut luot­ta­muk­sen heiken­tymi­nen ja kohon­nut ris­ki sen pysyväm­mästä rapau­tu­mis­es­ta.

Tule­vaisu­ut­ta ajatellen hedelmäl­lisem­pi vai­h­toe­hto on valmis­tel­la työ­markki­na-asioi­ta riit­tävän laa­jal­la poh­jal­la ja perus­teel­lis­es­ti alka­en yhteisen tilan­neku­van muo­dostamis­es­ta osa­puolten kesken. Valmis­te­lu­työlle on myös annet­ta­va riit­tävästi aikaa. Kiire on kehno kon­sult­ti etenkin yhteiskun­nal­lisia uud­is­tuk­sia tehtäessä.

Aikataulu- tai muil­ta uud­is­tus­pros­es­sei­hin liit­tyviltä paineil­ta tai pros­essien polveil­e­val­ta eten­e­miseltä voidaan tuskin koskaan vält­tyä. On kuitenkin parem­pi kokea eri osa­puolten intres­sit huomioon ottavaan huolel­liseen valmis­telu­un ja neu­vot­telu­un liit­tyvä vai­va kuin katkaista kuun­telu, keskustelu ja vuorovaiku­tus, ja ottaa ris­ki ongelmien eskaloi­tu­mis­es­ta aja­mal­la asioi­ta, osa­puo­lia ja kehi­tyskulku­ja hakauk­si­in ja pakkoasetelmi­in tai liian ahtaisi­in aikaikkunoi­hin.

“Voidaanko luot­ta­muk­sen ja kolmikan­taisen sopimus­toimin­nan tielle jälleen siir­tyä, riip­puu olen­nais­es­ti siitä, minkälainen hal­li­tus Suomea seu­raa­van vaa­likau­den johtaa.”

Kysymys on siis menet­te­ly­tavas­ta ennen yleisiä päämääriä tai määräl­lisiä ja laadullisia tavoit­tei­ta. Kun jokainen osa­puoli pitää huolen siitä, että yhteinen väline asioiden hoita­misek­si pysyy kun­nos­sa, pohjus­taa se jatku­vu­u­den sekä mah­dol­lisu­u­den uud­is­tuk­sille ja ratkaisu­jen löytämiselle tule­vaisu­udessa vas­taan tule­vi­in ongelmi­in.

Työ­markki­noi­ta ajatellen monis­sa kovis­sa paikois­sa koetel­tu ja tulok­sia tuot­tanut toim­inta­malli on kolmikan­tainen valmis­telu ja sopimi­nen. Mitkään merk­it eivät tähän men­nessä ole osoit­ta­neet sen käyneen tarpeet­tomak­si tai kelvot­tomak­si. Päin­vas­toin kolmikan­ta tar­joaa edelleen vankan perus­tan työ­markki­noiden ja työelämän kehit­tämiselle. Sen rin­nal­la nykyi­nen yleis­si­tovi­in työe­htosopimuk­si­in perus­tu­va työe­hdoista sopimisen jär­jestelmä on tarpeelli­nen toim­inta­malli ja perustel­tu lähtöko­h­ta työ­suhtei­den ehto­jen sään­te­lyä ajatellen.

Voidaanko luot­ta­muk­sen ja kolmikan­taisen sopimus­toimin­nan tielle jälleen siir­tyä, riip­puu olen­nais­es­ti siitä, minkälainen hal­li­tus Suomea seu­raa­van vaa­likau­den johtaa. Minkä arvon se antaa työ­markki­noiden kehit­tämiselle? Arveleeko se ratkai­se­vansa kaiken yksinään vai ryhtyykö se tekemään yhteistyötä työ­markki­naos­a­puolten kanssa?

Viimeisim­män hal­li­tuk­sen näytöt pain­ot­tuvat ylhäältä ohjailu­un ja eri­tyis­es­ti työn­tek­i­jöitä edus­tavien taho­jen asiantun­te­muk­sen, näke­myk­sen ja rak­en­tavien ehdo­tusten sivu­ut­tamiseen. Muu­tos yhteistyön ja luot­ta­muk­sen rak­en­tamisen suun­taan on ter­ve­tul­lut ja tarvit­tu ratkaisu. Työ­markki­nat ansait­se­vat uuden kevään. Niiden toimivu­us on avain työl­lisyysas­teen kohot­tamiseen ja työt­tömyy­den ongel­man ratkaisemiseen sekä merkit­tävä tek­i­jä ihmis­ten hyv­in­voin­nin tur­vaamises­sa ja Suomen tulevas­sa pär­jäämisessä.

PETTERI RAITO
Pää­toimit­ta­ja