Yhteis­työ ja luot­ta­mus työmark­ki­noi­den peruskiveksi

Kulu­nut vaali­kausi on osoi­tus siitä, mitä seuraa, kun työelä­män asioita valmis­tel­laan kapealla pohjalla, ja työmark­ki­noita ruve­taan sanel­len ohjai­le­maan maan halli­tuk­sen toimesta. Siitä seuraa risti­rii­toja, asioi­den jälki­kä­teen puin­tia konflik­teille alttiissa asetel­massa, jossa yhtei­sen näke­myk­sen ja ratkai­sun etsi­mi­nen on vaikeu­tu­nut. Vielä vaka­vampi seuraus on ollut luot­ta­muk­sen heiken­ty­mi­nen ja kohon­nut riski sen pysy­väm­mästä rapautumisesta.

Tule­vai­suutta ajatel­len hedel­mäl­li­sempi vaih­toehto on valmis­tella työmark­kina-asioita riit­tä­vän laajalla pohjalla ja perus­teel­li­sesti alkaen yhtei­sen tilan­ne­ku­van muodos­ta­mi­sesta osapuol­ten kesken. Valmis­te­lu­työlle on myös annet­tava riit­tä­västi aikaa. Kiire on kehno konsultti eten­kin yhteis­kun­nal­li­sia uudis­tuk­sia tehtäessä.

Aika­taulu- tai muilta uudis­tus­pro­ses­sei­hin liit­ty­viltä paineilta tai proses­sien polvei­le­valta etene­mi­seltä voidaan tuskin koskaan vält­tyä. On kuiten­kin parempi kokea eri osapuol­ten intres­sit huomioon otta­vaan huolel­li­seen valmis­te­luun ja neuvot­te­luun liit­tyvä vaiva kuin katkaista kuun­telu, keskus­telu ja vuoro­vai­ku­tus, ja ottaa riski ongel­mien eska­loi­tu­mi­sesta ajamalla asioita, osapuo­lia ja kehi­tys­kul­kuja hakauk­siin ja pakkoa­se­tel­miin tai liian ahtai­siin aikaikkunoihin.

”Voidaanko luot­ta­muk­sen ja kolmi­kan­tai­sen sopi­mus­toi­min­nan tielle jälleen siir­tyä, riip­puu olen­nai­sesti siitä, minkä­lai­nen halli­tus Suomea seuraa­van vaali­kau­den johtaa.”

Kysy­mys on siis menet­te­ly­ta­vasta ennen ylei­siä päämää­riä tai määräl­li­siä ja laadul­li­sia tavoit­teita. Kun jokai­nen osapuoli pitää huolen siitä, että yhtei­nen väline asioi­den hoita­mi­seksi pysyy kunnossa, pohjus­taa se jatku­vuu­den sekä mahdol­li­suu­den uudis­tuk­sille ja ratkai­su­jen löytä­mi­selle tule­vai­suu­dessa vastaan tule­viin ongelmiin.

Työmark­ki­noita ajatel­len monissa kovissa paikoissa koeteltu ja tulok­sia tuot­ta­nut toimin­ta­malli on kolmi­kan­tai­nen valmis­telu ja sopi­mi­nen. Mitkään merkit eivät tähän mennessä ole osoit­ta­neet sen käyneen tarpeet­to­maksi tai kelvot­to­maksi. Päin­vas­toin kolmi­kanta tarjoaa edel­leen vankan perus­tan työmark­ki­noi­den ja työelä­män kehit­tä­mi­selle. Sen rinnalla nykyi­nen yleis­si­to­viin työeh­to­so­pi­muk­siin perus­tuva työeh­doista sopi­mi­sen järjes­telmä on tarpeel­li­nen toimin­ta­malli ja perus­teltu lähtö­kohta työsuh­tei­den ehto­jen sään­te­lyä ajatellen.

Voidaanko luot­ta­muk­sen ja kolmi­kan­tai­sen sopi­mus­toi­min­nan tielle jälleen siir­tyä, riip­puu olen­nai­sesti siitä, minkä­lai­nen halli­tus Suomea seuraa­van vaali­kau­den johtaa. Minkä arvon se antaa työmark­ki­noi­den kehit­tä­mi­selle? Arve­leeko se ratkai­se­vansa kaiken yksi­nään vai ryhtyykö se teke­mään yhteis­työtä työmark­ki­naos­a­puol­ten kanssa?

Viimei­sim­män halli­tuk­sen näytöt painot­tu­vat ylhäältä ohjai­luun ja erityi­sesti työn­te­ki­jöitä edus­ta­vien taho­jen asian­tun­te­muk­sen, näke­myk­sen ja raken­ta­vien ehdo­tus­ten sivuut­ta­mi­seen. Muutos yhteis­työn ja luot­ta­muk­sen raken­ta­mi­sen suun­taan on terve­tul­lut ja tarvittu ratkaisu. Työmark­ki­nat ansait­se­vat uuden kevään. Niiden toimi­vuus on avain työl­li­syy­sas­teen kohot­ta­mi­seen ja työt­tö­myy­den ongel­man ratkai­se­mi­seen sekä merkit­tävä tekijä ihmis­ten hyvin­voin­nin turvaa­mi­sessa ja Suomen tule­vassa pärjäämisessä.

PETTERI RAITO
Päätoi­mit­taja